| Aihe: kun ääni ei riitä - ak. ongelma säestyssoittimena lauluryhmässä | 1 |
|---|
|
Laulatan pieniä ja joskus vähän isompiakin vanhusryhmiä. Kun oli joskus yritystä klassisen kitaran soiton alkeissa niin tuon sorminäppäilytyylin (siitä en luovu) olen omaksunut säestyksissä ja kitara on nailonkielinen akustinen. Pienissä ryhmissä se jotenkin vielä toimii, mutta ei isommissa. Siis kitaran äänihän ei silloin kanna minnekään, mutta minulle toimivampi vaihtoehto kuin olisin siellä vain laulamassa ilman tuota koossapitävää voimaa. Olisin valmis hankkimaan jonkun toimivamman soittimenkin, mutta siinä ongelmani alkavat. Metallikielistä en tuon tekniikkani vuoksi pysty soittamaan ja vahvistimia en pysty kuljettamaan. Kun katselee noiden nettikauppojen tarjontaa niin malleja kyllä löytyy, mutta asiantuntemusta aiheesta ei ole. Olisiko jotain ehdotuksia? | |
kyllähän metallikielisilläkin näppäillään. Miksikäs ei? Pitää vain tottua siihen, että kielet ovat vähän lähempänä toisiaan.
Toinen vaihtoedto on mikitetty nailonkielinen ja vahvistin. Sanoit, että se ei käy, kun et halua raahata vahvistinta. OK. Mutta on niitä aika pieniäkin vahvistimia. Ja toki sen piuhan voi myös kytkeä paikalla olevaan stereoonkin tms... | |
viisi_kitaraa: kyllähän metallikielisilläkin näppäillään. Miksikäs ei? Pitää vain tottua siihen, että kielet ovat vähän lähempänä toisiaan.
Toinen vaihtoedto on mikitetty nailonkielinen ja vahvistin. Sanoit, että se ei käy, kun et halua raahata vahvistinta. OK. Mutta on niitä aika pieniäkin vahvistimia. Ja toki sen piuhan voi myös kytkeä paikalla olevaan stereoonkin tms...
Tuossa olikin jo hyviä pointteja eli ei ne vahvistimet tänä päivänä ole mitään kovin isoja, joilla saa jo hyvin reiluakin ääntä aikaiseksi esim. Roland AC33, Ibanezin Troubadour 15W tai 30W.
Ja naikkareitahan saa elektroakustisena ja itellä on mm. Yamahan NCX900 fm jossa on mukava kaulakin eli ei mikään ohkainen tikku vaan aika normaalikokoinen kaula (ei ehkä ihan klasarinormaali, jos näin voi sanoa).
Sitten komppaan tuossa ylempänä olevaa, että kyllähän teräskielistä voi hyvinkin näppäilä, näin mä teen suurimman osan ajasta, kielet ovat toki lähempänä toisiaan kuin naikkarissa mutta teräskielisissäkin on mukavasti eroja kaulan paksuuden tai sanotaan nyt otelaudan leveyden suhteen, esim. Breedloven kitaroissa on ihan kivoja kauloja jos ei halua ihan tikulla soittaa ja löytyy niitä muistakin eli näissä on eroa tuon leveyden suhteen, niistä pitää vaan itselleen löytää sopivaa. | |
Ukkovaari: Tuossa olikin jo hyviä pointteja eli ei ne vahvistimet tänä päivänä ole mitään kovin isoja, joilla saa jo hyvin reiluakin ääntä aikaiseksi esim. Roland AC33, Ibanezin Troubadour 15W tai 30W.
Ja naikkareitahan saa elektroakustisena ja itellä on mm. Yamahan NCX900 fm jossa on mukava kaulakin eli ei mikään ohkainen tikku vaan aika normaalikokoinen kaula (ei ehkä ihan klasarinormaali, jos näin voi sanoa).
Sitten komppaan tuossa ylempänä olevaa, että kyllähän teräskielistä voi hyvinkin näppäilä, näin mä teen suurimman osan ajasta, kielet ovat toki lähempänä toisiaan kuin naikkarissa mutta teräskielisissäkin on mukavasti eroja kaulan paksuuden tai sanotaan nyt otelaudan leveyden suhteen, esim. Breedloven kitaroissa on ihan kivoja kauloja jos ei halua ihan tikulla soittaa ja löytyy niitä muistakin eli näissä on eroa tuon leveyden suhteen, niistä pitää vaan itselleen löytää sopivaa.
No upea upea soundi onkin tuossa Yamahassa.... | |
viisi_kitaraa: kyllähän metallikielisilläkin näppäillään. Miksikäs ei? Pitää vain tottua siihen, että kielet ovat vähän lähempänä toisiaan.
Toinen vaihtoedto on mikitetty nailonkielinen ja vahvistin. Sanoit, että se ei käy, kun et halua raahata vahvistinta. OK. Mutta on niitä aika pieniäkin vahvistimia. Ja toki sen piuhan voi myös kytkeä paikalla olevaan stereoonkin tms...
Joo, kannan vaan kitaraa selässä kun kävelen bussille.... Ehkä pitäisi uskaltautua kokeilemaan noita metallikielisiä. Muistuu vaan mieleen 60-luvun Landola, jolla melkein sormenpäät aukesi... |  RamoQ
13.06.2012 19:42:24 (muokattu 13.06.2012 19:42:52) | |
|
tyttö-rupa-tuuri: Joo, kannan vaan kitaraa selässä kun kävelen bussille.... Ehkä pitäisi uskaltautua kokeilemaan noita metallikielisiä. Muistuu vaan mieleen 60-luvun Landola, jolla melkein sormenpäät aukesi...
Uskallan epäillä että tuo vanha Landola oli vain huonosti säädetty. Hyvin säädetyllä teräskielisellä on omasta mielestäni miellyttävämpi soittaa kuin tavallisella nailonkielisellä... Sormenpäille se toki on kovempi, mutta pienempi kaula tuo keveyttä soittotuntumaan.
Ainakun britit vetävät puvut päälle niin biisit ovat hyviä. | |
Teräskielistä suosittelen minäkin, kuuluvuus on niin paljon parempi. Äläkä ihmeessä luovu näppäilystä, se on mukavaa ;) (paitsi, kokeile ihan ohuita plektroja, sillä niillä on yllättävän mukava säestää myös: ääni ei nouse liian kovaksi kun plektra "joustaa" soittaessa)
Mutta niin, kieliseteissä on myös eroa siihen, kuinka paljon soitto tuntuu näpeissä! Kun itse ensin soitin millä-lie-tehdasasetus -kielisetillä entistä Ibanezia, sormenpäät olivat hetkessä hellänä / ruvella (tai johtuiko kitaran asetuksista, mene ja tiedä!). Nyt uuden kitaran myötä soittotuntuma on jo itsessään paljon kevyempi (ei tarvitse painaa niin kovasti joten sormetkaan eivät heti kulu). Ja olen soittanut nyt jonkin aikaa Silk & Steel -setillä, joka on etenkin näppäilysoitossa ollut hyvä: pehmeän tuntoinen. Itselläni on pienikoppainen teräskielinen kitara, johon tuommoiset kielet ovat oikein hyvät (nyt pitäisi vaihtaa kun vire alkaa heiketä: ilmeisesti tuon pehmeytensä vuoksi kuluvat suhteellisen nopeasti). Mutta kannattaa kysellä musiikkiliikkeistä vaikka "pehmeämpiä" kieliä, kyllä ne osaavat sieltä antaa käteen ainakin jotkin kokeilemisen arvoiset! Ja toki kokeilla erilaisia kitaroita, pienikoppainen on ollut ainakin itselleni näppäilykäyttöön hyvä ja sopiva :)
"Puh?" "Mitä, Nasu?" "Tarkistin vain, että olet siinä." | |
Alicia: Teräskielistä suosittelen minäkin, kuuluvuus on niin paljon parempi. Äläkä ihmeessä luovu näppäilystä, se on mukavaa ;) (paitsi, kokeile ihan ohuita plektroja, sillä niillä on yllättävän mukava säestää myös: ääni ei nouse liian kovaksi kun plektra "joustaa" soittaessa)
Mutta niin, kieliseteissä on myös eroa siihen, kuinka paljon soitto tuntuu näpeissä! Kun itse ensin soitin millä-lie-tehdasasetus -kielisetillä entistä Ibanezia, sormenpäät olivat hetkessä hellänä / ruvella (tai johtuiko kitaran asetuksista, mene ja tiedä!). Nyt uuden kitaran myötä soittotuntuma on jo itsessään paljon kevyempi (ei tarvitse painaa niin kovasti joten sormetkaan eivät heti kulu). Ja olen soittanut nyt jonkin aikaa Silk & Steel -setillä, joka on etenkin näppäilysoitossa ollut hyvä: pehmeän tuntoinen. Itselläni on pienikoppainen teräskielinen kitara, johon tuommoiset kielet ovat oikein hyvät (nyt pitäisi vaihtaa kun vire alkaa heiketä: ilmeisesti tuon pehmeytensä vuoksi kuluvat suhteellisen nopeasti). Mutta kannattaa kysellä musiikkiliikkeistä vaikka "pehmeämpiä" kieliä, kyllä ne osaavat sieltä antaa käteen ainakin jotkin kokeilemisen arvoiset! Ja toki kokeilla erilaisia kitaroita, pienikoppainen on ollut ainakin itselleni näppäilykäyttöön hyvä ja sopiva :)
Kiva saada näitä vinkkejä!! Minun kitarani on ollut aina klassinen (nyt Raimundo, tykkään) - jäi käteen "opiskelun" jälkeen, kun toesin että klassinen ei ole kuitenkaan minun juttuni ja taka-ajatus olikin koko ajan, että voi kun oppisi säestämään lauluja. No siitä on tosi kauan... Nyt täytyy tosiaan pistää "mietintämyssy" päähän kitaran suhteen. Juuri kävin "vanhuskeikalla", jossa väki oli kesälomien myöstä nelinkertaistunut ja varmaan kitaran ääni ei kuulunut. Ei ole kyllä yhtään helppo valinta tuo metallikielinen, mutta kyllä sen voisi kakkoskitaraksi hankkia ja yrittää opetella. :) Soittamistani rajoittaa (barret) myös tosi pieni käsi. Kapeampikaulaisessa ongelma olisi pienempi. |  Ukkovaari
14.06.2012 17:58:46 (muokattu 14.06.2012 21:40:34) | |
|
tyttö-rupa-tuuri: Kiva saada näitä vinkkejä!! Minun kitarani on ollut aina klassinen (nyt Raimundo, tykkään) - jäi käteen "opiskelun" jälkeen, kun toesin että klassinen ei ole kuitenkaan minun juttuni ja taka-ajatus olikin koko ajan, että voi kun oppisi säestämään lauluja. No siitä on tosi kauan... Nyt täytyy tosiaan pistää "mietintämyssy" päähän kitaran suhteen. Juuri kävin "vanhuskeikalla", jossa väki oli kesälomien myöstä nelinkertaistunut ja varmaan kitaran ääni ei kuulunut. Ei ole kyllä yhtään helppo valinta tuo metallikielinen, mutta kyllä sen voisi kakkoskitaraksi hankkia ja yrittää opetella. :) Soittamistani rajoittaa (barret) myös tosi pieni käsi. Kapeampikaulaisessa ongelma olisi pienempi.
No kyllä me sulle teräskielinen kitara löydetään jossa on ohkainen ja käteen sopiva kaula, onneksi valikoimaa löytyy eri merkeistä ja malleista.
Mä ajattelin, että katsoisit ihan teräskielistä elektroakustista kitaraa ja voin kyllä avittaa tämän suhteen jos vain on tarvetta.
Mulla on itsellä vielä Roland AC60 akustisille tarkoitettu vahvistin ja en ole sitä käyttänyt nykuisin juurikaan vaan lojuu käyttämättömänä, jos olet tuosta kiinnostunut niin hihkaise, tuo ei mikään iso ja painava hökötys ja voisi kenties istua tarpeisiisi ja kulkea mukana mutta jos olet tuosta vahvarista kiinnostunut niin laita vaikka pikaviestillä niin katsotaan tarkemmin.
En tiedä mitä tarkoitit että barret rajoittaa soittamistasi mutta kyllä ne pienellä kätösellä pitäs onnistua, yksi tärkeä seikka on käteen sopiva kitara ja se soundi että siitä pitää ja tietysti että kitara on hyvissä säädöissään.
Mutta kysele ja kirjoittele lisää, sitä varten tämäkin muusikoiden.net on että tietoa, apuja löytyy erillaisiin kysymyksiin mitä eteen tulee. | |
tyttö-rupa-tuuri: Soittamistani rajoittaa (barret)
Minullekkin jäi epäselväksi miten barret soittoa rajoittatavat. Mutta jos rajoittavat sillälailla että eivät tunnu onnistuvan niin teräskieliselle kannattaa senkin puoleen antaa mahdollisuus. Otelaudan radius (=kaarevuus) on niissä usein suurempi, ja se ainakin omalla kohdallani helpottaa Barresointujen ottamista huomattavasti.
Ainakun britit vetävät puvut päälle niin biisit ovat hyviä. | |
Ukkovaari: No kyllä me sulle teräskielinen kitara löydetään jossa on ohkainen ja käteen sopiva kaula, onneksi valikoimaa löytyy eri merkeistä ja malleista.
Mä ajattelin, että katsoisit ihan teräskielistä elektroakustista kitaraa ja voin kyllä avittaa tämän suhteen jos vain on tarvetta.
Mulla on itsellä vielä Roland AC60 akustisille tarkoitettu vahvistin ja en ole sitä käyttänyt nykuisin juurikaan vaan lojuu käyttämättömänä, jos olet tuosta kiinnostunut niin hihkaise, tuo ei mikään iso ja painava hökötys ja voisi kenties istua tarpeisiisi ja kulkea mukana mutta jos olet tuosta vahvarista kiinnostunut niin laita vaikka pikaviestillä niin katsotaan tarkemmin.
En tiedä mitä tarkoitit että barret rajoittaa soittamistasi mutta kyllä ne pienellä kätösellä pitäs onnistua, yksi tärkeä seikka on käteen sopiva kitara ja se soundi että siitä pitää ja tietysti että kitara on hyvissä säädöissään.
Mutta kysele ja kirjoittele lisää, sitä varten tämäkin muusikoiden.net on että tietoa, apuja löytyy erillaisiin kysymyksiin mitä eteen tulee.
Täytyy nyt ensin käydä tutustumassa paikanpäällä noihin soittimiin. Tuo el.ak.nailonk. tuntuisi kyllä lähinnä sopivalta, mutta kiinnostaa kokeilla metallikielistä. Noissa yhteislaulutilaisuuksissahan näkee laulattajan soittavan metallikielistä (ilman vahvistinta) ja käyttävät plektraa. Jos tuolla metallikielisellä soittaa sormilla niin onko kuuluvuus ilman vahvistinta riittävä? :) Kun olen isoäidin ikäinen enkä liiku omalla autolla niin tuo lisävaruteiden kuljetus ei oikein onnistu. Tietysti jonnekin vakipaikkaan voisi viedä vahvistimen pysyvästi. | |
tyttö-rupa-tuuri: Kun olen isoäidin ikäinen enkä liiku omalla autolla niin tuo lisävaruteiden kuljetus ei oikein onnistu. Tietysti jonnekin vakipaikkaan voisi viedä vahvistimen pysyvästi.
3,4 kg vain http://www.thomann.de/fi/ibanez_t10_troubadour.htm
"Makkara ilahduttaa, kun se on niin perkeleen hyvää."
-vvaltsu | |
Teräskielinen akustinen ja sormiplektrat, sillä pitäisi volyymin riittää.
You can't spend what you ain't got, you can't lose what you ain't never had | |
Kokeile ensin ihan vaan hiilikuituseos kieliä niillä saat voimakkaamman äänen. Toinen vaihtoehton on käyttää hitusen jäykempää settiä. Konsertti/flamenco nylonkitaroissa on myös voimakkaampi ääni. Sormi plekut ja teräskielinen on ihan eri asia kuin kynnet ja nylonkielisen soittaminen. Sormilla/kynsillä soitettaessa teräskielinen soi vaiveammin kuin nylonkielinen!
Näillä mennään..... | |
friikki: Kokeile ensin ihan vaan hiilikuituseos kieliä niillä saat voimakkaamman äänen. Toinen vaihtoehton on käyttää hitusen jäykempää settiä. Konsertti/flamenco nylonkitaroissa on myös voimakkaampi ääni. Sormi plekut ja teräskielinen on ihan eri asia kuin kynnet ja nylonkielisen soittaminen. Sormilla/kynsillä soitettaessa teräskielinen soi vaiveammin kuin nylonkielinen!
Joo, sormiplektroja en tarvitskaan, kun on omat vahvat kynnet käytössä. Siis kielien vaihtamista kannattaisi myös kokeilla. | |
tyttö-rupa-tuuri: Täytyy nyt ensin käydä tutustumassa paikanpäällä noihin soittimiin. Tuo el.ak.nailonk. tuntuisi kyllä lähinnä sopivalta, mutta kiinnostaa kokeilla metallikielistä. Noissa yhteislaulutilaisuuksissahan näkee laulattajan soittavan metallikielistä (ilman vahvistinta) ja käyttävät plektraa. Jos tuolla metallikielisellä soittaa sormilla niin onko kuuluvuus ilman vahvistinta riittävä? :) Kun olen isoäidin ikäinen enkä liiku omalla autolla niin tuo lisävaruteiden kuljetus ei oikein onnistu. Tietysti jonnekin vakipaikkaan voisi viedä vahvistimen pysyvästi.
Kannattaahan sitä vaikkapa jotain parlour-mallista teräskielistä kitaraa kokeilla. Mukavan pieni koppa ja usein ikään kuin suunniteltu juuri näppäilemiseen. Ääntä lähtee yllin kyllin pienestä kopasta huolimatta. Kannattaa toki myös jotain pikkuvahvistinta miettiä.
Itseltä löytyy tällainen, aivan mahtava soitin joka löytyy myös elektroakustisena. Kuin tehty näppäilemiseen ja mukavin kaula mitä on vastaan tullut! http://www.thomann.de/gb/guild_m_120.htm |  Gary Enfield
20.06.2012 21:46:34 (muokattu 20.06.2012 21:47:21) | |
|
Aika kinkkinen ongelma, mutta tuttu kaikille jotka vähänkin on säestellyt. Teräskielinen ja plektra lujasti rämpyttäen nyt vaan on se äänekkäin vaihtoehto, mutta en usko että se sormisoitossa tuo mitään merkittävää lisää. Kielivalinta varmaan voi auttaa. Itse miettisin tarkkaan myös sitä omaa sijoittautumista siinä tilassa missä musisoidaan, että voiko sitä akustiikkaa mitenkään hyödyntää. Jos se on sali niin siinä vois löytyä jotain otollisempia pisteitä. Riittääkö notkeus pöydälle kapuamiseen? Tai jokinlainen koroke jos pöytä tuntuu huteralta. Jos seisot ihmisten keskellä niin kyllä ne kuorokaverit sen äänen ihan olemassaolollaan demppaa. Ja jos aikaa ja rahaa riittää niin onhan niissä kitaroissa eroja niin sitä kautta sitten. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
