Rummut: soittaminen ›

Kailis: "All I think about is time and groove" Leon "Ndugu" Chancler
 
Mustassa musiikissa kyllä, mutta sitten kun tullaan vanhalle mantereelle ja Brittien saarille, niin Keith Moon, Mitch Mitchell ja Bill Bruford perustivat jazzinsa muille arvoille kuin timen ja grooven priorisoinnille.

jazzmies: Mustassa musiikissa kyllä, mutta sitten kun tullaan vanhalle mantereelle ja Brittien saarille, niin Keith Moon, Mitch Mitchell ja Bill Bruford perustivat jazzinsa muille arvoille kuin timen ja grooven priorisoinnille.
 
http://www.youtube.com/watch?v=C4D1HSL7P98

All I think about is brainfart and Beat it!
 
Noh, eikö se jazzmessias jo huuda että VÄÄRÄSSÄ! Tä?

Speedy: All I think about is brainfart and Beat it!
 
Sitähämmä koitin tuossa sanoa nääs.

jazzmies: hyvää kappaletta, mihin improvisointi aniharvoin pystyy.
 
Improvisointi voi myös parantaa, nuorentaa tai tehdä huonosta hyvän.

Speedy: Jaa siellä oli montakin.. No mutta siitä mikä niissä sooloissa rämisi ja ulvoi ja valitti..
 
Tarkoitatkohan sitä, mikä mun sanastossa kulkee nimityksellä bongorumpu. Muiden sanastoista en tiedä.

jazzmies: No niin. Tässä on vähän näytettä siitä mitä puuhailimme eli pätkiä soitostani ja piiseistäni. Kaikki pohjat livenä purkkiin niin kuin asiaan kuuluu. http://maihinnousu.net/s/16772
 
Viimeiset ajat olen kuunnellut mm. jatsin vanhoja jermuja livenä ja ei-livenä. Nuohan kuulostaa melkein hiplaavan rumpujaan. Pellit on kainoja, kaikkineen diskanttista. Jos vertaa heihin, olet rokrok :) meinaan vermeet ja soittovoima. Tyylissä samaa, pakostikin.

statistiÖ: Jos vertaa heihin, olet rokrok :) meinaan vermeet ja soittovoima. Tyylissä samaa, pakostikin.
 
Aivan, pakostikin, niin makaa kuin petaa. Omasta soittotyylistäni voisi sanoa "call it anything" (Miles Davis) - "style is not important, it's the drums, style is not music" (Tony Williams).

jazzmies: En ole mollannut sitä, vaan pidän improvisointia yliarvostettuna muusikko- ja jazzpiireissä, aivan kuten rytmiäkin.
 
Täsmennän hieman sanomaani. Free-, tajunnanvirta- ja out-of-the-box -improvisointi on luovaa, innovoivaa, eheyttävää, edistyksellistä, tarpeellista ja mielenkiintoista, mutta lick- ja chops-pohjainen improvisointi valtavirtaa ja jo tehty. F-blues on kuultu!
 
Eilen olin kuuntelemassa Bob Mosesia, ja siellä tuli hyvä muistutus siitä mitä improvisointi on parhaimmillaan - todellakin uutta luovaa ja hetkessä. Mutta ollakseen mielenkiintoista, siihen tarvitaan jo lähtökohdiltaan laatikon ulkopuolella operoinut muusikko. Mosesin pitkä ura Amerikan intiaanien musiikin ja muutoinkin edistyksellisen jazzin yhdistelmän parissa antaa erinomaiset lähtökohdat luovalle muusikolle käyttää koko potentiaalinsa hyväkseen. Jos muusikko on taas jazzjazz - siis lick-, linja-, tyyli- tai estetiikkalähtöinen, niin se jää auttamatta kädettömäksi tuollaisessa ympäristössä. Klisee siitä, että muusikko hallittuaan jazzjazzin pystyy sopetumaan mihin tahansta ympäristöön vaivattomasti, ei pidä paikkaansa. Luova improvisointi ja syntaksilähtöinen improvisointi ovat niin kaukana toisistaan kuin mahdollista.
 
Ja vielä noista soittamattomista aksenteistani tai ghosteistani on niin sekundaarista kuin olla ja vain saattaa - soitinkeskeistä snobbailua.

jazzmies: Aivan, pakostikin, niin makaa kuin petaa. Omasta soittotyylistäni voisi sanoa "call it anything" (Miles Davis) - "style is not important, it's the drums, style is not music" (Tony Williams).
 
Jees, ei siinä mitään :) Mutta pakostikin, miksi? Pakkohan ei oo. Enempi mietin, niin tuli mieleen, että soittaisitko jotain latino-juttua? En osaa sanoa tarkemmin :( niitähän piisaa. Ensimmäisenä tuli mieleen sana Kuuba. Sun pitäisi osata, kaikki (olen vaatimaton tänään ;)
 
Tyyli-sanasta tuli nyt varmaan väärinkäsitys. Ensin kirjoitin soittotyylistä ilman sanaa ja sitten vaihdoin sanaan tyyli, kun viittasin "askelkuvioihin". Niitä ei voi paljon muuttaa tai soittaa jotain muuta "humppaa".

jazzmies: Täsmennän hieman sanomaani. Free-, tajunnanvirta- ja out-of-the-box -improvisointi on luovaa, innovoivaa, eheyttävää, edistyksellistä, tarpeellista ja mielenkiintoista
 
Ehkä, mutta tuokin on ihan yhtä höttöinen mikä lie ollutkaan.. Tuon taakse voi verhoutua aina, soittipa oikein tai väärin. Free-jazzin heikkouksia on mm. se, että kuka vaan voi soittaa free-jazzia.. Ehkä joku asiaan vihkiytynyt löytää siitä jotain "sääntöjä" jotka toistuvat, mutta montako prostenttia maailman musiikkia kuuntelevasta väestöstä on semmoisia?
 
Eilen olin kuuntelemassa Bob Mosesia, ja siellä tuli hyvä muistutus siitä mitä improvisointi on parhaimmillaan - todellakin uutta luovaa ja hetkessä. Mutta ollakseen mielenkiintoista, siihen tarvitaan jo lähtökohdiltaan laatikon ulkopuolella operoinut muusikko.
 
Oisko jotain linkkiä heittää? Ne mitä tuubesta löysin eivät minusta olleet mitenkään tajunnanräjäyttävän erilaisia.. jos erikoista settiä/saundia ja huudahtelua ei lasketa, mutta ei nekään tajuntaa räjäyttänyt, nekin on jo nähty. Eikä ainakaan itseäni jaksa kiinnostaa kovin pitkään..

Speedy: mutta ei nekään tajuntaa räjäyttänyt, nekin on jo nähty. Eikä ainakaan itseäni jaksa kiinnostaa kovin pitkään..
 
Jaahas, musiikkitrippeilijä. Tuo on yhtä vaarallista kuin huumekset. Mikään ei tunnu enää miltään, jollei himmaa välillä. Tai ole jotain best of the bestiä muuten.

Speedy: Ehkä, mutta tuokin on ihan yhtä höttöinen mikä lie ollutkaan.. Tuon taakse voi verhoutua aina, soittipa oikein tai väärin. Free-jazzin heikkouksia on mm. se, että kuka vaan voi soittaa free-jazzia.. Ehkä joku asiaan vihkiytynyt löytää siitä jotain "sääntöjä" jotka toistuvat, mutta montako prostenttia maailman musiikkia kuuntelevasta väestöstä on semmoisia?
 
Eipä se estä tekemästä. Tai ei saisi estää. t: cover bändi mentaliteetti ja yleisön makuun/vastaanottokapasiteettiin tukeutuminen/vetoaminen ja ja ja. Ja itsehän en siis freetä soita enkä kuuntele, kunhan hölisen.
 
Oisko jotain linkkiä heittää? Ne mitä tuubesta löysin eivät minusta olleet mitenkään tajunnanräjäyttävän erilaisia.. jos erikoista settiä/saundia ja huudahtelua ei lasketa, mutta ei nekään tajuntaa räjäyttänyt, nekin on jo nähty. Eikä ainakaan itseäni jaksa kiinnostaa kovin pitkään..
 
http://www.youtube.com/watch?v=45ryhFK-kpQ ?
 
Sen koommin keskusteluanne seuraamatta, ei kiinnosta tapella.

statistiÖ: Jaahas, musiikkitrippeilijä. Tuo on yhtä vaarallista kuin huumekset. Mikään ei tunnu enää miltään, jollei himmaa välillä. Tai ole jotain best of the bestiä muuten.
 
Höpöhöpö päin vastoin ja pikemminkin sen puolesta..=) Siksi lähdekin soittamaan illaksi lippu- ja teollisuuskomppia täysillä säväreillä..;)

Epämuusikko: Eipä se estä tekemästä. Tai ei saisi estää. t: cover bändi mentaliteetti ja yleisön makuun/vastaanottokapasiteettiin tukeutuminen/vetoaminen ja ja ja. Ja itsehän en siis freetä soita enkä kuuntele, kunhan hölisen.
 
Niin huomasin ettet ole seurannut..=)
 
http://www.youtube.com/watch?v=45ryhFK-kpQ
 
Ai tässäkö oli jotain erikoista? Ei ehkä ollu "perinteinen JAZZ rumpusoolo" mutta ei mitenkään suuremmalto out of the box.. Ehkä tuommosen soolon vois vetää rokki keikalla rokki biisiin ihan yhtä hyvin, mutta ei se minusta tee tuosta sen paremmin improvisoidumpaa

Speedy: Niin huomasin ettet ole seurannut..=)
 
Ai tässäkö oli jotain erikoista? Ei ehkä ollu "perinteinen JAZZ rumpusoolo" mutta ei mitenkään suuremmalto out of the box.. Ehkä tuommosen soolon vois vetää rokki keikalla rokki biisiin ihan yhtä hyvin, mutta ei se minusta tee tuosta sen paremmin improvisoidumpaa
 
En tiedä improvisoinnista mitään.

jazzmies: Sääntöja? Missä musiikissa on sääntöjä?
 
Eli freessä ei ole sääntäjä, sitähän minäkin.. No mutta vakavasti, kaikessa (myös musiikissa) on sääntöjä ja "sääntöjä". Kerro minulle missä ei ole sääntöjä?

Epämuusikko: En tiedä improvisoinnista mitään.
 
En minäkään.. Tänään ajattelin tehdä poikkeuksen yhteen biisiin, olen soittanut kyseistä biisiä varmaan 300 kertaa, ehkä kahdella eri soololla.. Se on kyseisen keikan ainut soolo, neljä kokonaista tahtia.. Nyt suunnittelen sen verran etten soita kumpaakaan niistä aiemmista..=I Nauhotan sen ja laitan sitten tänne niin pysyy tämäkin ketju ruodussaan..=)

Speedy: Kerro minulle missä ei ole sääntöjä?
 
Missään musiikissa ei ole sääntöjä. On vain normeja, ohjeita, odotuksia, käytäntöjä, standardeja sekä käsityksiä. Esteettiset portinvartijat/edunvalvojat yrittävät luoda taiteeseen sääntöjä, mitä lainkuuliaisten taiteilijoiden odotetaan noudattavan. Suurimmat ja parhaimmat eivät ole koskaan välittäneet niistä, vaan he ovat pinestä asti tehneet ihan mitä huvittaa. Säveltäjä on vapaa, improvisoija on vapaa, mutta orkesterimuusikko ei olekaan, sillä hän on vain tulkitsija eikä luova taiteilija. Kapellimestari ja tuottaja on parhaimmillaan vain innovoija. Keskivertodallaaja pääsee näillä säännöillä portinvartijoiden suosioon, mikä huvittaa suuresti luovaa taiteilijaa, sillä KVD on hänen silmissään vain pyrkyri ja klooni. Itse olen aina tehnyt juuri niin kuin huvittaa, ja luonnollisesti jossakin kohtaa huvitti otta
 
Korjailua: Tuota viimeistä lausetta en ymmärrä!