| Aihe: Maton-kitarat? | 1 |
|---|
 SRV1
08.12.2008 20:45:07 | |
|
Löytyyköhän mistään Suomesta Matonin akustisia? Eipä näytä Thomannillakaan olevan! | |
Eipä löydy Suomesta matoneita. Ne harvat mitä on niin on tuotu/ostettu ulkomailta.
Minä en arvosta Matoneita kovinkaan korkealle, tai siis ne on hemmetin hyviä akustisen näköisiä sähkökitaroita. Mutta akustisilta ominnaisuuksiltaan ei kovinkaan hääppösiä. | |
Nehän herää henkiin, sit kun ne tökkää kiinni vahvistimeen...
Täältä kannattaa katella:
http://www.guitarvillage.co.uk/product-list.asp?manuid=66&catid=4
Tai sit suoraan Ausseista:
http://www.haworthguitars.com.au/control/category/~category_id=502
"You just get on and be yourself, that's like your secret weapon. It works!" - Tommy Emmanuel | AH3
09.12.2008 15:13:00 | |
|
Oliko se juuri Maton merkki mitä Tommy Emmanuel käyttää?? Mikäli näin on, niin voi olla varma että mallistosta löytyy myös todellisia helmiä...
Ei kiitos...minulla on jo pingviini. | |
Oliko se juuri Maton merkki mitä Tommy Emmanuel käyttää?? Mikäli näin on, niin voi olla varma että mallistosta löytyy myös todellisia helmiä...
Tommy Emmanuel käyttää noita Maton merkkisiä kitaroita.
Äänestä en tiedä ilman vahvistusta mutta vahvistuksen kanssa kuullostaa kyllä maukkaalta. |  jpiir
10.12.2008 23:36:52 (muokattu 10.12.2008 23:38:51) | |
|
Jos soittaa akustisesti niin ostaa jotain muuta. Itse ostin Maton jumbon käytettynä suomesta hetken huumassa, mutta jälkeenpäin olen hieman katunut sitä. Akustinen soundi ja materiaalit ei ainakaan minun tapauksessa vastaa rahamäärää. Akustinen soundi on pilattu kannen järeillä tupla X-rimotuksilla, ja rimat vielä kantikkaat. Olen myös huomannut että minulle kyseisen mallin kaulaprofiili ei oikein toimi. Sitten on ollu suuria vireisyys ongelmia, johtuen että tallaluun ura on tehty huonosti tai joku on yrittänyt hioa sitä jälkikäteen. Tästä johtuen tallaluu pääsee kallistumaan eteenpäin ja vireisyys heittää häränpyllyä.
Matoneita myydään suureksi osaksi Tommyn kantamalla maineella. Loistava soundi niiistä kyllä lähtee vahvistimen kanssa, mutta sitten voi alkaa vituttamaan kun samanlaista ei lähde akustisesti. Itseäni eniten harmittaa omassa, kun se ei edes voi soida kaikkialta tarpeeksi vireisesti. Kaiken huippu oli että Tommy kehus joskus suomen keikan jälkeen kitaran sointia. Olisi ehkä pitänyt myydä pois, kun oli niin innostanut ostamaan.
Jos nyt Matonin ostaa, niin kattelee semmosta mallia missä rimoitus on tehty järkevämmin. Sähköisesti soittavaksi ne on kuitenkin suunnilteltu. Tommykin käyttää levyillä muitakin kitaroita. | |
Jos soittaa akustisesti niin ostaa jotain muuta. Itse ostin Maton jumbon käytettynä suomesta hetken huumassa, mutta jälkeenpäin olen hieman katunut sitä. Akustinen soundi ja materiaalit ei ainakaan minun tapauksessa vastaa rahamäärää. Akustinen soundi on pilattu kannen järeillä tupla X-rimotuksilla, ja rimat vielä kantikkaat. Olen myös huomannut että minulle kyseisen mallin kaulaprofiili ei oikein toimi. Sitten on ollu suuria vireisyys ongelmia, johtuen että tallaluun ura on tehty huonosti tai joku on yrittänyt hioa sitä jälkikäteen. Tästä johtuen tallaluu pääsee kallistumaan eteenpäin ja vireisyys heittää häränpyllyä.
Matoneita myydään suureksi osaksi Tommyn kantamalla maineella. Loistava soundi niiistä kyllä lähtee vahvistimen kanssa, mutta sitten voi alkaa vituttamaan kun samanlaista ei lähde akustisesti. Itseäni eniten harmittaa omassa, kun se ei edes voi soida kaikkialta tarpeeksi vireisesti. Kaiken huippu oli että Tommy kehus joskus suomen keikan jälkeen kitaran sointia. Olisi ehkä pitänyt myydä pois, kun oli niin innostanut ostamaan.
Jos nyt Matonin ostaa, niin kattelee semmosta mallia missä rimoitus on tehty järkevämmin. Sähköisesti soittavaksi ne on kuitenkin suunnilteltu. Tommykin käyttää levyillä muitakin kitaroita.
Hyvä kirjotus, pistin plussan :) | |
Löytyyköhän mistään Suomesta Matonin akustisia? Eipä näytä Thomannillakaan olevan!
Joo ei tosiaan löydy Suomesta kun tuurilla käytettynä. Silloin kun itse tutkin, halvin vaihtoehto olisi ollut juuri guitarvillage englannista. Mä ostin kuitenkin omani Nashvillesta, sain kokeilla 5 identtistä kitaraa ja valkata mieleisimmän yksilön niistä. Valitsin Matonin koska halusin nimenomaan kitaran jolla saa helposti hyvän soundin keikalla. Mulla on kotona myös ihan ok Martin joka on kiva soittaa ja hyvän kuuloinen, mutta keikalla en ole saanut siedettävää soundia (K&K mikki).
Akustisesti Maton on ihan ok kitara. Suht raskaan rakenteen ansiosta soundi ei ole mitenkään kamalan iso tai voimakas, ennemminkin aika hiljainen. Jos soitat pelkästään himassa, osta jotain muuta, samalla rahalla saa jo tosi hyväsoundisia ja hyvin rakennettuja kitaroita. Mutta tosiaan, jos keikkailet säännölisesti, erityisesti akkarivahvistimen kanssa niin osta Maton. Niiden vahvuus on juuri siinä omassa mikki-etuastesysteemissä (APmic tms.). Raskaan rakenteen ansiosta taas mulla ei ole bändivolallakaan ollut mitään kierto-ongelmia tämän kanssa. Tämä malli lienee suunniteltu nimenomaan fingerstylesoittoon, melodia on tosi helppo saada erottumaan soitossa ja säädöt olivat jo tehtaalta tosi kevyet.
Lisäksi Maton oli loppupeleissä aika edullinen (vajaat 1300e) heikon dollarin kurssin ansiosta. Talla meni heti vaihtoon, laitoin alkuperäisen muovisen tilalle luisen.
www.myspace.com/paulihalme | |
Wanha ketju, mutta otetaan takaisin esille. Tässä kävikin hyvin ilmi että Matoneissa ei ilmeisesti täysakustisena ole hintalaatu kohdallaan, kun taasen vahvistimen läpi toimii erinomaisesti.
Pyöreät päivät olis vuoden päästä ja olisi tarkoitus hankkia omaan soitteluun (vähemmän keikkailuun) kunnollinen soitin.
Mitä vaihtoehtoja suosittelisitte ~1500e hintaluokassa, jos tällainen Tommynkin edustama fingerpicking kiinnostaa? Martinit mainittiinkin jo, mutta olisiko osoittaa mitään tiettyjä malleja joita kannattaisi käydä kokeilemassa?
Mielellään mikitettyä versiota hakisin kuitenkin, jotta ei tarvitsisi sählätä erillisten mikrofonien kanssa. | |
Wanha ketju, mutta otetaan takaisin esille. Tässä kävikin hyvin ilmi että Matoneissa ei ilmeisesti täysakustisena ole hintalaatu kohdallaan, kun taasen vahvistimen läpi toimii erinomaisesti.
Pyöreät päivät olis vuoden päästä ja olisi tarkoitus hankkia omaan soitteluun (vähemmän keikkailuun) kunnollinen soitin.
Mitä vaihtoehtoja suosittelisitte ~1500e hintaluokassa, jos tällainen Tommynkin edustama fingerpicking kiinnostaa? Martinit mainittiinkin jo, mutta olisiko osoittaa mitään tiettyjä malleja joita kannattaisi käydä kokeilemassa?
Mielellään mikitettyä versiota hakisin kuitenkin, jotta ei tarvitsisi sählätä erillisten mikrofonien kanssa. | jpiir
12.06.2012 18:13:33 (muokattu 12.06.2012 18:15:08) | |
|
reaktor: Wanha ketju, mutta otetaan takaisin esille. Tässä kävikin hyvin ilmi että Matoneissa ei ilmeisesti täysakustisena ole hintalaatu kohdallaan, kun taasen vahvistimen läpi toimii erinomaisesti.
Pyöreät päivät olis vuoden päästä ja olisi tarkoitus hankkia omaan soitteluun (vähemmän keikkailuun) kunnollinen soitin.
Mitä vaihtoehtoja suosittelisitte ~1500e hintaluokassa, jos tällainen Tommynkin edustama fingerpicking kiinnostaa? Martinit mainittiinkin jo, mutta olisiko osoittaa mitään tiettyjä malleja joita kannattaisi käydä kokeilemassa?
Mielellään mikitettyä versiota hakisin kuitenkin, jotta ei tarvitsisi sählätä erillisten mikrofonien kanssa.
No Matonien paras puoli lienee se mikitys. En tiedä mitä maksavat nykyään. Harmi kun vanhoja tekstejä ei voi editoida jälkeenpäin. Oli turhan kriittinen tuo mun aikaisempi tilitys. Oikeastaan kaikki on omasta mielipiteestä kiinni. Halvalla voi saada hyvää tai huonoa, ja kalliimpi ei ole välttämättä aina parempi. Pitäis päästä testaamaan kaikkia mahdollisia kitaroita, ja tehdä sen jälkeen omat johtopäätökset. Olen huomannut, jos keskittyy soittamiseen, niin kitaralla ei ole niin suurta väliä.
Joku pikkukoppainen kitara varmaan, jos Tommyn tyyli kiinnostaa. | |
reaktor: Wanha ketju, mutta otetaan takaisin esille. Tässä kävikin hyvin ilmi että Matoneissa ei ilmeisesti täysakustisena ole hintalaatu kohdallaan, kun taasen vahvistimen läpi toimii erinomaisesti.
Pyöreät päivät olis vuoden päästä ja olisi tarkoitus hankkia omaan soitteluun (vähemmän keikkailuun) kunnollinen soitin.
Mitä vaihtoehtoja suosittelisitte ~1500e hintaluokassa, jos tällainen Tommynkin edustama fingerpicking kiinnostaa? Martinit mainittiinkin jo, mutta olisiko osoittaa mitään tiettyjä malleja joita kannattaisi käydä kokeilemassa?
Mielellään mikitettyä versiota hakisin kuitenkin, jotta ei tarvitsisi sählätä erillisten mikrofonien kanssa.
En tiedä missä asut mutta yksi varsin kiva paikka katsastaa akustisia teräskielisiä Helsingissä on DLX music, sieltä esim. tuon hintaluokan Taylor, Breedlove ja pari muuta merkkiä voisi olla tutustumisen arvoisia ja tuolta sellainen Martin kuin OMCPA4 kandee zekata.
Sitten Musamaailman Tanglewood merkistäkin löytyy hintahaitarissa tuon luokan kitaraa ja kandee tämäkin zekata.
Milbrookista sellainen merkki kuin Seagull, josta kanssa pitäs löytyä ihan kivaa kitaraa.
MusaFasulta sitten vaikka tuon hintaluokan Yamahat kandee zekata
Sorry etten heittäny muuta kuin tuosta Martinista malliehdotuksen kun noita on aika tavalla. Itse kun viimeksi ostin teräskielisen niin hommaan kului aikaa ja testausta, hyviä löytyy noista mainitsemistani merkeistä ja varmaan muistakin, itse päädyin Tayloriin vaikka maksoinkin itseni kipeeksi. | |
Jep, huomasin itsekin aiemmalla testikierroksella että 1000e hintalappu ei välttämättä ollut tae hyvälle soittotuntumalle, vaan kyllähän tuolla kaulan profiilillakin on kovasti merkitystä että mikä sattuu omaan käteen sopimaan. Lähinnä soundien puolesta kaipailinkin kokemuksia / suosituksia, kun vaihtoehtoja on niin runsaasti.
btw, tuon ehdotetun martinin haku toi googlesta mielenkiintoisen hakutuloksen:
Cheapest Viagra Prices, Cheap Viagra Tablets - Online Drug Shop ...
www.martinguitar.com/index.php?...omcpa4 - Käännä tämä sivu
Vissiin Martinin sivuille päässyt mato luikahtamaan ja hieman muokkaamaan ohjauksia uusille sivuille? :) | Ukkovaari
13.06.2012 14:06:15 (muokattu 13.06.2012 14:19:12) | |
|
Tuosta Martinista kattoin youtuben videoita
http://www.youtube.com/watch?v=L3wbGXsCwIE (ensimmäisenä on tuo malli OMCPA4 ja toisena sitten DCPA4 malli)
http://www.youtube.com/watch?v=Nh00ePkyVOE
http://www.youtube.com/watch?v=jKP_IwdSHJY
Tietysti soundi pitää itse kokea kun noissa youtuben viedoissa se soundi on voitu jälkikäteen muokata jne., uskoisin että kyllä irtoaa ihan kohtuu soundia tuosta Martinista.
Itse päädyin Tayloriin kun pidin sen soundia parhaana ilman vahvistusta, mä tykkään kitaran luonnollisimmasta soundista joka sitten kaapataan juurikin ulkoisilla mikeillä talteen äänityksissä ja myös siten, että kitaran omaa elektroniikan kautta otetaan ääntä talteen ja sekoitetaan näistä se paras kombinaatio soundillisesti (nam nam hunajata).
Unohtu mainita muuten että DLX:ssä oli jokin kitaramerkki Clark Cole jonka hintaa en muista mutta oli dreagnought mallinen, sekin tais olla aika kivan soundinen.
Niin sen verran omasta Taylorista vielä, eli se sopi myös käsiin pirun hyvin ja tuo Martini on muodoiltaan ja tuntumaltaan varmaan aika samanoloinen.
Taylorissa monia saattaa mietityttää millainen se on vahvistettuna omalla elektroniikallaan ja tähän nyt sen verran voin valaista, että kannattaa itse testailla tuon vahvistettu soundi, se on ehkä hieman muista poikkeava sen Taylorin systeemin takia, mutta tämä pitää itse kokea.
Tuossa jotain käsitystä tuon Taylorin soundista ns. ilman sen omaa elektroniikkaa sekä sen omalla elektroniikalla, ekaksi ilman ja sitten piuhan varassa siis.
http://www.youtube.com/watch?v=25evJu5olaw&feature=related
Tässä pätkässä eräs Taylorista kertova kitaristi
http://www.youtube.com/watch?v=bJZjH1ZfVTk&feature=related
(ulkoisella mikillä tuo ottaa noi soundit kitaran luonnolisesta soundista talteen).
PS. Sitten ei kannata vertailla tuota Martinia tuohon Tayloriin noissa videoissa, ne on kuitenkin ihan eri hintaluokan kitaroita eli n. 1500 ja 3000 :D
Tosin Taylorin 314 ja 414 kuullostavat ihan OK:lta
http://www.youtube.com/watch?v=Wo0xT4nc6PU
http://www.youtube.com/watch?v=ppCsMC3osKk&feature=fvwrel (AudioFansine tekemiä videoita kandee katella, siinä soitetaan samalla äänen kaappauksella useampi kitaroita eli saa jotain käsitystä kait erillaisuudesta eri kitaroiden välillä (ehkä) :D | |
Tuotas tuotas, mitenkäs kompromissikitarana Yamahan A3R suhteutuis näihin laatumerkkeihin? Tekniikka ainakin vaikuttaisi olevan kunnossa ja ilmeisesti kielten korkeudetkin on säädettävissä varsin alas, eli luultavasti helpposoittoinen. Muutaman arvostelun katsoin & luin, ja vaikutti hinta/laatusuhteessa varsin hyvältä.
Osaisitteko sanoa miltä osin tuo A3R häviää edullisille Martineille tai Matoneille? | Ukkovaari
13.06.2012 14:21:49 (muokattu 13.06.2012 14:28:12) | |
|
reaktor: Tuotas tuotas, mitenkäs kompromissikitarana Yamahan A3R suhteutuis näihin laatumerkkeihin? Tekniikka ainakin vaikuttaisi olevan kunnossa ja ilmeisesti kielten korkeudetkin on säädettävissä varsin alas, eli luultavasti helpposoittoinen. Muutaman arvostelun katsoin & luin, ja vaikutti hinta/laatusuhteessa varsin hyvältä.
Osaisitteko sanoa miltä osin tuo A3R häviää edullisille Martineille tai Matoneille?
hmm.. tuota itseäni kovasti kiinnostaa Yamahan noi uudet mutten ole päässy vielä tyyppaamaan noita muistaakseni jossain kirjoitin että AC3M vois olla hyvä vaihtoehto. Ainakin ovat hinnaltaan aikas kivoja ja uudella elektroniikalla.
Sanoisin, että kandee ehdottomasti testiä noi uudet Yamahat.
ps. Lisäsin äskeiseen viestiini asioita mm. videoita
Edit: tähän lisäys Yamahan AC3M kitarasta http://www.youtube.com/watch?v=5zB23nsaJ-4
Sitten tuo dreagnought malli http://www.youtube.com/watch?v=VdnM4Y_uJ1k | Ukkovaari
13.06.2012 14:46:37 (muokattu 13.06.2012 14:47:55) | |
|
reaktor: Tuotas tuotas, mitenkäs kompromissikitarana Yamahan A3R suhteutuis näihin laatumerkkeihin? Tekniikka ainakin vaikuttaisi olevan kunnossa ja ilmeisesti kielten korkeudetkin on säädettävissä varsin alas, eli luultavasti helpposoittoinen. Muutaman arvostelun katsoin & luin, ja vaikutti hinta/laatusuhteessa varsin hyvältä.
Osaisitteko sanoa miltä osin tuo A3R häviää edullisille Martineille tai Matoneille?
Ois voinu vastata tuossa ylempää mutta käyp se näinkin.
- ehkä kuitenkin jossain Martinin ja Matonin kalliimmassa kitarassa on paremmat puut (se kuinka paljon paremmat ja mikä niiden vaikutus sitten on niin paha sanoa).
- soittotuntuma (en tahdo uskoa että tässä on kalliimmat Martinit ym. parempia vaan mennään aika samoissa).
- elektroniikan suhteen voisi miltei "arvata" että Yamahat on ihan yhtä kelpoja ja soundihan on kuulijan korvista kiinni.
- laatu (no tässä voi silleen olla eroa että kalliimmassa on tasaisempaa laatua mutta mitä olen Yamahoita käsissä pidelly niin ei niissä kyllä pahemmin valittamista ole ollut).
- yksi seikka mikä myös tuli nyt mieleen on kitaran intonaatio ja miten se on asetettu valmistajan toimesta, tässä voi kalliimpi kitara olla ehkä aavistuksen parempi eli ne satulat/tallat on paremmin pistettu ihan kohdilleen, mutta en mä tätä voi ihan varmasti sanoa kuin omalta osaltani eli mun Taylor oli tässä suhteessa aivan täydellinen, parempaa saa hakea eli tuon paremmin ei mun mielestä ole kitara ollut ikinä kohdillaan ja tässä on yksi Taylorin vahvuus mutta joo, en mä voi verrata nyt omaani tuohon Yamahaan kun hintaeroa on aika selvästi kuitenkin ;-)
Mielenkiintoinen kysymys johon ei ole välttämättä niin helppo vastata, ainakaan mun joka en ole mikään ammattilainen, se on pakko todeta kuitenkin että kuulijan korvissa voi halvempi kuullostaa paremalta kuin selvästi kalliimpi vehje ja tässä ei ole mitään väärää koska puhutaan henkilökohtaisesta mausta.
Sitä paitsi hyvällä vahvistuksella ja muilla vehkeillä sekä soittajan sormilla saattaa ihan risukeppikin kuullostaa hirveen hyvältä :D | reaktor
13.06.2012 16:32:17 (muokattu 13.06.2012 16:49:09) | |
|
Jep, samoilla linjoilla omatkin uskomukset oli. Lähinnä mietin että tuleeko 800 -> 1500 hyppäyksessä isoakin muutosta soittotuntumaan / nauhojen resonointiin jne.
Kuten monesti on mainittu, Matoneissa maksaa pitkälti myös Tommyn nimi. Toki se mikitys kuulostaa hunajalta, mutta toisaalta nuo Yamahan A sarjalaiset ei tuntuis nyt kovin paljon pöllömmiltä vaihtoehdoilta. Soundiahan voi tosiaan säätä mieleisekseen vaikka sitten VST-efekteillä, mikityksellä, raudalla tai miten vaan tykkääkin asiaa lähestyä.
Matonien laadusta on aika kahdenlaista palautetta netti pullollaan. Ilmeisesti suurehkolla osalla ostajista on tullu naksuvalla kaulalla, joillakin on ollut huono viimeistely kaulan osalta ja jotain muitakin pieniä ongelmia. Nämä on aika anteeksiantamattomia mokia jos kitara maksaa ~2000e ja toimitukset / vaihdot hoituu pääosin Australiasta asti.
Toinen ongelma on ettei Matoneita sen enempää kuin muitakaan yli 1500e hintaluokan keppejä tahdo päästä kokeilemaan, kun kalliiden soittimien edustus liikkeissä on yleensä hyvin sattumanvaraista huonon menekin vuoksi. Harmittais ostaa sikaa säkissä jos kaulaprofiili ei istuiskaan omaan käteen. Tuollaista Yamahan "harrastajatason lippulaivaa" kuitenkin on paremmin liikkeisiinkin saatavilla testattavaksi, kun ne menevät kuitenkin kaupaksi.
Suurin epäilys tällaisen 800e Yamaha A3:n kohdalla tulee siinä että onko kyseisessä mallissa potentiaalia "loppuelämän akustiseksi", eli kestääkö esim. kaula aikaa, vai lähteekö jo kahdeksassa vuodessa kääntymään mutkalle. Erityisesti tämä askarruttaa alle 1000e:n kitaroissa, yli tonnin luokassa voitaneen olettaa että jostain takuuta laadulle pitäis hinnan mukana tulla.
Toisaalta perinteisen sähkökepakon puolelta ~650e maksanut Washburn WI64dl on kestänyt erinomaisesti ikääntymistä, eli toki edullisetkin löydöt voivat osoittautua hyviksi ostoksiksi.
Ajatuksena olisi että nyt kolmikymppisille ostaisin sen luotettavan "loppuelämän" akustisen, nelikymppisillä sitten laittaisin kaikukopallisen gibson tyylisen kepin... Mutta ajatuksena että ei tarvitse kymmenen vuoden välein uusia sitä edellistä hankintaa laadun heikkenemisen vuoksi. Nykyinen halpa akustinen Yamaha FG-412 onkin 13 vuodessa tullut jo tiensä päähän, eikä ole missään nimessä korjauksen hinnan arvoinen (kun paremman uuden saa jo parilla satkulla).
ps. A3R:ää on Tampereella Tammerpianossa esillä. Käyn kurkkaamassa viikonloppuna mille vaikuttaa ja kerron kokemuksista sitten tännekin. | reaktor
15.06.2012 16:54:48 (muokattu 15.06.2012 16:58:24) | |
|
Dudih, kävin testaamaassa Yamahan AC3R:n Tammerpianossa.
Tein varsin lyhyen testin eikä tätä voi pitää kovinkaan objektiivisena, mutta tällaisia huomioita:
- Istui käteen hyvin. Mukava kaula.
- Kielit oli korkealla, mutta netissä on mainittu että olisi säädettävissä varsin matalalle
- Laadukas viimeistely kaulassa & kopassa
- Säätönupikat melko heiveröiset muovihärpäkkeet
- Soi nätisti ylärekisterit...
- ... mutta unplugged soundi oli todella tasapaksu
Ilmeisesti kyseisen kitaran hienous perustuukin täysin mikkeihin. Paljaaltaan kitara ei todellakaan loistanut, vaan kuulosti samalta kuin monet ~300e hintaiset perusakustiset. Bassossa ei ollu potkua eikä ylä-äänissä ollut erityistä heleyttä, mutta netissä olevien arviovideoiden perusteella kitara kuulostaa paljon paremmalta piuhan päässä.
Testasin samalla ~10 muuta akustista, pari 2000e hintaista Gibsonia, muita Yamahan malleja ja muutamia Tanglewoodeja. Ylivoimainen voittaja oli Tanglewoodin TW45 H E (ilmeisesti lyhenne Heritagesta), joka oli akustisena minun korvaani aivan omaa luokkaansa. Koppa oli pieni, mutta bassossa oli mukavasti potkua ja ohkasemmat kielet resonoivat todella mukavasti. Niissä oli sellaista heleyttä mitä kaipaisin omaan kitaraani. Kiireen vuoksi jätin testaamatta miltä olisi kuulostanut vahvistimen läpi, mutta yllätyin kyllä tästä soittimesta positiivisesti. Hintalappu näytti ~1000e, eli kohtuuhintainen soitin.
Jos joku muu paikallinen malttaisi käydä testaamassa saman mallin ja kertoa kokemuksistaan tänne niin arvostaisin kovasti.
Edit: Se myös pisti korvaan ettei Gibsonien hintalappu ollut tae paremmasta äänenlaadusta. Tanglewood loisti tälläkin saralla. | jpiir
18.06.2012 21:29:25 (muokattu 18.06.2012 21:30:24) | |
|
Tuli mieleen vielä Cole Clark, jos etsii mikitettyä kitaraa. Pitäis olla myös ok mikitys, ja kai muutama Matonin entistää työntekijää perustanut lafkan. Noita ei varmaan pysty kokeilemaan missään suomessa. Luultavasti akustisilta ominaisuuksiltaan ei ole myöskään mikään ihmeellinen. Olen kuullut että raskaammaksi rakennetut kitarat toimisi paremmin livenä. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
