Kitarat: kitarakamat ›

hallu: Täytyy huomata että viimeisenkin parin vuoden aikana soitinten hinnat on nousseet kautta linjan sen parisataa ja nyt alati heikkenevä euro tulee nostamaan niitä vielä lisää ja veikkaa, että seuraavat sisäänostoerät tulevat olemaan jo kalliimpia. Tosin sehän kai vähän riippuu millä valuutalla sitä kauppaa käydään. Jos liike ostaa sisään dollareilla niin vahvistuva dollari ja heikkenevä euro kallistaa sitä vähittäishintaa, mutta sitten jos ostetaankin vaikkapa jeneillä niin muistaakseni jeni ei ole erityisesti vahvistunut euroon nähden joten hinnan muodostus on erilainen. Kiina taas on pitkään käynyt kulissien takaista kauppasotaa pitämällä omaa valuuttaansa keinotekoisesti heikompana kuin se onkaan, mikä selittää osaltaan sen miksi kiinalaiset tuotteet ovat aina vain halpoja. Euron heikentyessä dollariin nähden kallistuu siis yhdysvaltojen tuontituotteet sekä bensä jonka kansainvälinen kauppa käydään kai dollareilla. En tiedä varmaksi mutta tämmöiset asiat siihen vaikuttaa ainakin soitinkauppiaan mukaan.
 
E: niin siis Fenderi on ainakin nostanut omien tuotteidensa hintaa parin vuoden aikana ja näköjään myös Gibsonit maksavat kauttalinjan pari sataa enemmän kuin kaksi vuotta sitten.
 
Gibsonilla muutenkin tuo "mallitarjonta" laajentunut alaspäin reilusti joten varmasti puiden huvetessa ja tuotantokustannuksien noustessa satsataan hintaa noihin ylempiin sarjoihin.

hallu: Täytyy huomata että viimeisenkin parin vuoden aikana soitinten hinnat on nousseet
 
Eikös noiden ja Lite Ash Tele:n valmistus lopettu jo 2008 ?. Joten miten mikään vois niihin vaikuttaa, kun kitarat on luultavammin maanneet liikkeen varastossa tai takahuoneessa, viimiset 3 - 4 vuotta.

Johann Onn: Eikös noiden ja Lite Ash Tele:n valmistus lopettu jo 2008 ?. Joten miten mikään vois niihin vaikuttaa, kun kitarat on luultavammin maanneet liikkeen varastossa tai takahuoneessa, viimiset 3 - 4 vuotta.
 
Ei kun tämä on LiteAsh Strato, mutta joo kai tämänkin valmistus on lopetettu koskapa näitä ei juuri kaupoissa näy. Tota noin en kyllä tedä yksittäisten soitinten hintapolitiikkaa ja yleensähän jos kitara jää hyllyyn pölyttymään, niin eiköhän se pyritä mieluummin myymään alennuksella kuin ylennyksellä. Tuo aikaisempi spekulaationi oli sellaisiin yleisiin havaintoihin pohjautuvaa perustuen siihen mitä olen lehdistä lukenut ja myyjien kanssa puhunut.
 
No tämä LiteAsh nyt sitten vaihtoi omistajaa eli se on tuossa mun ständissä ja odottaa pääsyä työn alle:-) nyt voi vapaasti haukkua minkälainen selkärangaton vätys olen. Niin vaan kävi, että kävin tänään vahvarin kanssa tyypittämässä sitä niin se tuntui vaan entistä paremmalta. Vertailun vuoksi testasin siinä rinnalla Fenderin SRV stratoa ja fenderin amerikan jotain vintage tms mallia. En löytänyt yhtään yksityiskohtaa jossa tuo olisi jäänyt varsinaisesti huonommaksi soundit, hurinat soittotuntuma etc. oli täysin vertailukelpoisia. Ainoat miinukset tosiaan siitä ettei tuo LiteAsh ole "oikea" Fender. En ole vielä sitä niin paljoa purkanut ja tutkinut että onko siinä uima-allas routtaus mikeille vai tavallinen. Tremolo poikkeaa selvästi Fenderin vakiotremoloista eikä Fenderin kampi myöskään näytä tuohon sopivan. en ole vielä selvittänyt minkä merkkinen tremolo tuossa on enkä ole katsonut meneekö tuohon routtaukseen Fenderin vakiotremolo jos joskus täytyy vaihtaa.
 
Ei kai tämä mikään salaisuus ole eli hinnaksi jäi 520 euroa Gevan pussin ja kielisarjan kanssa. Lisäksi luvattiin kahden vuoden säätötakuu joka kattaa myös mahdolliset nauhanpäiden hionnat. Aika kohtuullinen juttu siis kaikenkaikkiaan ja luulisin ettei pahasti takkiin tule vaikka tuon joutuisi myymäänkin joskus. Nyt tosin ei tunnu yhtään siltä kun kitara vasta kotiutuu omiin näppeihin.
 
Soittotuntuma on tavattoman tuttu noihin vanhoihin fendereihin tottuneelle ja satiinilakan kanssa oppii elämään ja eiköhän se ajan kanssa kiilloitu, mutta ei se paha ole noinkaan. Aika hyvä fiilis siis toistaiseksi.

hallu: No ei ehkä varsinainen harvinaisuus....
 
No joo, kunhan vitsailin....siis tarkoitin tota kirjoitusvirhettä. (Startocaster).

hallu:
No tämä LiteAsh nyt sitten vaihtoi omistajaa eli se on tuossa mun ständissä ja odottaa pääsyä työn alle:-) nyt voi vapaasti haukkua minkälainen selkärangaton vätys olen.
 
Ainoat miinukset tosiaan siitä ettei tuo LiteAsh ole "oikea" Fender. En ole vielä sitä niin paljoa purkanut ja tutkinut että onko siinä uima-allas routtaus mikeille vai tavallinen. Tremolo poikkeaa selvästi Fenderin vakiotremoloista eikä Fenderin kampi myöskään näytä tuohon sopivan. en ole vielä selvittänyt minkä merkkinen tremolo tuossa on enkä ole katsonut meneekö tuohon routtaukseen Fenderin vakiotremolo jos joskus täytyy vaihtaa.
 
Soittotuntuma on tavattoman tuttu noihin vanhoihin fendereihin tottuneelle ja satiinilakan kanssa oppii elämään ja eiköhän se ajan kanssa kiilloitu, mutta ei se paha ole noinkaan. Aika hyvä fiilis siis toistaiseksi.
 
Näin käy joskus :) Onko SG haaveet nyt kuopattu vai lykkääntyikö vain?
 
Kiinnostaisi noin yleisesti onko millainen routtaus ja vähän käyttökokemuksia tuosta tremolosta? Kannattaa varautua siihen että tuo satiinilakkaus kuluu ennemmin kuin kiillottuu :D Näin ainakin näiden Gibsonin fadedien kanssa on käynyt. Ei paha sekään minun mielestäni.

Gabe: Näin käy joskus :) Onko SG haaveet nyt kuopattu vai lykkääntyikö vain?
 
Kiinnostaisi noin yleisesti onko millainen routtaus ja vähän käyttökokemuksia tuosta tremolosta? Kannattaa varautua siihen että tuo satiinilakkaus kuluu ennemmin kuin kiillottuu :D Näin ainakin näiden Gibsonin fadedien kanssa on käynyt. Ei paha sekään minun mielestäni.
 
Ei niitä mihinkään kuopattu ole;-) tämä kitara tuli vain jotenkin ihan puskista kun mulla oli aurinkoisena päivänä suojaus alhaalla ja ihan viattomasti olin vain kaupungilla hengailemassa. Täytyy vain jatkaa säästämistä SG:tä varten. Pitää nyt rauhassa tsoomailla alkaako tämä heräteostos vituttamaan ajan saatossa, mutta vielä ainakin vaikuttaa asia peliltä ja hyvältä hankinnalta.
 
Joo vaihdoin juuri paksumman kielisetin ja mulla on tässä hiukan säätöpuuhat tekkeentymässä eli lähinnä tuon kaulan reaktiot kiinnostaapi kun laitoin ykstoitasen setin. Satulaurat ovat valmiiksi riittävän väljät joten nou hätä.
 
Tremolo poikkeaa Fenderin yleensä käyttämistä siinä, että tämä on kelluvaa mallia. Ei tämä mikään Floikka tyylinen ole, mutta tremolo ei ole Fendertyylisesti etureunastaan bodya vasten vaan kokonaan niiden kahden ruuvin varassa. Eli niistä kahdesta etureunan ruuvista säädetään koko tremolon korkeutta. Myös tremoloblokki on messinkiä Fenderin normi tremolosta poiketen. Tremolon routtaus näyttää silmämääräisesti ihan fenderin perus routtaukselta joten uskoisin tähän sopivan myös Fenderin vakiotremolon.
 
Mikkien routtaukset ovat HSH eli aika käyttökelpoinen ratkaisu. Pleksin alla on valmiiksi tehtaalla laitettu folio ja mikki sekä tekniikkapoterot oli valmiiksi vuorattu jollakin harmaalla mattapintaisella aineella jonka uskon olevan jotakin alumiinimaalia tms sähköä johtavaa maalia koska siihen oli vedetty yksi maapiuha kiinni mikä tarkoittanee jonkinmoista tehdastekoista häiriösuojausta.
 
Jahka pääsen kunnolla testaamaan niin kirjoitan tuntemuksiani kunhan pääsen tuon kaulan kanssa sinuiksi. Akustisesti soundi vaikuttaa uusilla kielillä kovemmalta ja atakkisemmalta kuin vanhan stratoni, jossa on saarni body myös. Voi olla että tuliterät Rotosoundit kolisee enemmän kuin hiukan soitetut Elixirit, aika näyttää. Kaulan soittotuntuma on erittäin miellyttävä. Samaan aikaan tuttu vanhasta stratosta ja bajatelestä, mutta modernimpi ja se v-profiili ehkä pikkuisen terävämpi kuin edellä mainituissa. Nyt tuntuu, että olenkohan aikaisemmin suhtautunut vähän liiankin jyrkästi satiinilakkaan.
 
Jos tästä ei soittopeliksi ole, niin tämä on niin kaunis, että käy seinäkoristeeksi.
 
E: Tuli muuten mieleen, että tuo maapiuha on vedetty sinne tremolojousien kiinnikekynteen eli siinä on se messinkinen blokki kielen ja maapiuhan välissä. Riittääkö messingin sähkönjohtamiskyky välittämään maakontaktin, vai kannattaisiko viedä maapiuha sinne tremolon aluslevyyn?

Omastani vaihdoin satulan ensitöikseen. Se alkuperäinen on semmonen halvin mahdollinen muovirimpula ja ne tallapalatkin oli halpisosastoa.
Mulla on muuten body kahdesta palasta. Kaula tuossa on kyllä tuntumaltaan erinomainen. Vaihtuu C:stä V:ksi.

washburn: Omastani vaihdoin satulan ensitöikseen. Se alkuperäinen on semmonen halvin mahdollinen muovirimpula ja ne tallapalatkin oli halpisosastoa.
Mulla on muuten body kahdesta palasta. Kaula tuossa on kyllä tuntumaltaan erinomainen. Vaihtuu C:stä V:ksi.
 
Joo en ole satulaan ehtinyt kummempaa huomiota vielä kiinnittää. Tallapalat vaikuttaa asiallisilta (oliko ne pehmeät vai millä tavalla huonot?). Nuo virittimet saattaa mennä vaihtoon jossakin vaiheessa, mutta ihan hyvin ne toimii, mutta pikkuisen epätasaisia kuorma päällä. Jos alkaa lonksumaan enemmän ajan saatossa niin vaihdan, mutta muuten en. Minkälaisen satulan laitoit? teetitkö vai teitkö itse? luustako?
 
Mun kitarassa body on selkeästi kolmesta palasta, mutta näyttää siltä, että se on ollut kahdesta palasta joista toinen on sahattu vielä kahtia ja liimattu. Varmaan haettu rakenteeseen vakautta. Sen sauman huomaa vain vaivoin (puun syyt on pikkuisen liikahtaneet sauman kohdalla.

hallu: Joo en ole satulaan ehtinyt kummempaa huomiota vielä kiinnittää. Tallapalat vaikuttaa asiallisilta (oliko ne pehmeät vai millä tavalla huonot?). Nuo virittimet saattaa mennä vaihtoon jossakin vaiheessa, mutta ihan hyvin ne toimii, mutta pikkuisen epätasaisia kuorma päällä. Jos alkaa lonksumaan enemmän ajan saatossa niin vaihdan, mutta muuten en. Minkälaisen satulan laitoit? teetitkö vai teitkö itse? luustako?
 
Tallapalat oli vaihtunut edellisen omistajan toimesta, pehmoset kuulemma. Nauhat taitaa olla vähän samaa osastoa, ainakin verrattuna omiin muihin kitaroihini. Jouduin tuohon omaani ne jo hiotuttamaan. Ja kitara on kuitenkin vasta noin 4-5 vuotias.
Tallapalat oli vaihtuneet graph techiin, joten satula on nyt samaa tavaraa. Teetin sen samalla kun hiottiin nauhat. Virittimet on toimineet ihan hyvin. Hyvä kitara kaikinpuolin. Ainoa miinus nuo muutamat halvat rautaosat..

Okei, nyt on ensimmäinen intensiivinen säätö/kokeilusessio siinä vaiheessa, että uskallan ensimmäisiä huomioita esittää. Verrokkina minulla on tuossa Fender baja ja Fender Stratocaster sieltä -70 luvun lopulta, niissä molemmissa on myös saarnea se body ja vaahterakaula ja otelauta.
 
Olen tässä jo todennutkin, että LiteAsh on tavattoman tutun tuntuinen kitara vanhalle stratomiehelle (tremolo on ihan jees ja siihen tottuu, mutta virittimiin kaipaisin sitä Fenderin omaa halkaistupäistä viritintappia). LiteAsh painaa 3,5 kg, baja painaa 3,2 kg ja vanha stratoni painaa 4,5kg. Akustisesti kokeilutna LiteAsh on voimakkaampi sointinen kuin vanha stratoni eli siis ääni on kovempi ja kitara resonoi voimakkaammin niin että värinän myös paikoitellen tuntee eikä vain kuule. Vanha strato ei tärise, mutta nätisti sekin soi hiljempää vain. Soinnin voimakkuuden eroon vaikuttaa varmasti puun lisäksi erilainen tremolo ja lisäksi vanhassa stratossani on itse tekemäni luusatula (joka siis ei varmasti ole yhtä hyvä kuin LiteAshin tehdastekoinen satula). Mutta väittäisin LiteAshin resonoivan paremmin kuin vanhan stratoni ja tässä suhteessa LiteAsh muistuttaa aikapaljon Bajaa.
 
Kaula on LiteAshissa spekseistä poiketen aika terävä V-profiili ja se on V ihan tyveen saakka. Tässä jo kommentoitiin aikaisemmin tuon profiilin muuttuvan tyveä kohti C:ksi, mutta minun kitara ei muutu vaan V-profiili hiukan loivenee, mutta on tunnistettavissa V:ksi myös tyvessä. Kaula on siromman tuntuinen kuin vanhassa stratossani ja bajassa varmasti osittain sen V-profiilin terävyyden takia. Vanhassa stratossani ja Bajassa on myös V-profiili, mutta hiukan loivemmat. Kitaran mitat vastaavat silmämääräisesti vanhaa stratoani lukuunottamatta 22. nauhaa, jota vanhassa kitarassani ei ole. Tuo ylimääräinen nauha myös tekee kaulan ja kaulamikin välisen raon hiukan pienemmäksi eli luulisin ettei standardi straton pleksi sovi LiteAshiin, vaikka ruuvin reijät muuten näyttävät olevan samoilla kohdilla, mutta kaulataskun leikkaus on ainakin erilainen.
 
Kaula on pikkuisen vielä asettumassa ilmeisen pitkän varastoinnin jäljiltä. Eilen kaula sai aikamoista kyytiä kun kaupan soitinrakentaja väänteli sitä muotoonsa takaisin ja itse illalla vaihdettuani paksummat kielet vääntelin sitä lisää. Se alkaa olla aika hyvä nyt, mutta satula on liian korkea, mitä soitinseppäkin arveli ja saattaa olla että käyn viilauttamassa kieliuria syvemmiksi (en toista kertaa enään yritä itse lähteä satulan pohjaa viilamaalla satulaa madaltamaan). Aktioni näyttää silmämääräisesti settuvan hiukan korkeammaksi kuin vanhassa stratossani ja voi olla, että tuossa uutukaisessa on hiukan shimmaamisen tarvetta, mutta pitää tuo satula ensin olla kunnossa ennen kuin muuta kaulakulmaa. Kitara kuitenkin soi hyvin joka paikasta mikä on tärkeintä. Ja itse asiassa vire on jopa erittäinkin tarkka eikä kielten paksuuden vaihdon jälkeen intonaatioon tarvinnut kajota ollenkaan vaan kitara on erinomaisessa iskussa jo valmiiksi.
 
No se soundi? jos sanon, että kitaran soundi on hunajaa, niin se ei kerro kenellekään muuta kuin että itse pidän siitä. Jos sanon, että kitara soundaa jokseenkin samalta kuin mikä tahansa strato, niin se kertoo varmaan jo enemmän;-). Totesin jo että akustisesti tuo soi hyvin voimakkaasti vanhaan stratooni verrattuna, joka on kieltämättä akustiselta soinniltaa vaimeampi kuin useimmat nykystratot joihin olen sitä vertaillut. Sähköisesti soundi vanhaan startooni on ihan yksi yhteen, en siis pysty korvillani kuulemaan minkäänlaista eroa. Ne soundaa ihan samalta, mikä ei tietenkään ole huono juttu (mulla on nyt sitten kaksi täsmälleen saman sointista kitaraa). Jos ihan pakko yrittää jotain eroa kuulla, niin tässä uudessa saattaa olla inan verran erottelevampi soundi, mutta se voi olla ihan hyvin psykoakustiikkaakin tai sitten kitaroiden pikkuisen erilaiset taustahurinat vaikuttavat siihen äänen kokemukseen. Hurinoissa ei ollut paljoa eroa, mutta uuden kitaran väliasennot vaimensivat hurinan kokonaan kun vanhassa stratossani hurinat väliasennoissa oli samanlaisia kuin yksittäisillä mikeilläkin. Molemmat kitarat reagoivat antennin lailla asentoihin vahvistimen suhteen eli ihan normaali startomeinikiä. Olettamani häiriösuojauskaan ei ole kovin kaksinen koskapa hurinat on melkein samanlaisia kuin suojaamattomalla kitaralla. Toki säröt piti vääntää kaakkoon, että hyrinat sai niin korvin kuultaviksi että niitä pystyi vertailemaan. Normaalikäytössä mikään kitaroistani ei hurise häiritsevästi myöskään tämä uusi.
 
Kokonais arvio ja fiilis on, että uusi kitarani näyttää hyvältä ja vaikuttaa vuorokauden värkkäilyn jälkeen edelleen hyvältä soittimelta niin ei kai tässä voi olla muuta kuin tyytyväinen. Seymour Dunkanin mikit vaikuttaa oikein hyväsoundisilta mikeiltä ja kestävät vertailun hyvin fenderin omiin mikkeihin joten ei kai siinä kummempia. Tämä on myös hyvän oloinen kitara siinä mielessä, että tämä on herkkä ja reagoi kaikkiin toimenpiteisiin niin säädöissä kuin soitossakin. Mikita on hyvin säädössä ja soivat tasapainoisesti kaikilla asennoilla. Tone säätö vaikuttaa pikkuisen ponnettomammalta kuin vanhassa stratossani, mutta tämähän voi johtua jostakin vastuksen arvosta tms. kytkentä lieneekuitenkin ihan sama.

Jatkan tätä yksinpuheluani vielä sen verran, että nyt sain uuden kitaran suunnilleen tyydyttäviin säätöihin siitä hiukan kerron. Eli huomasin jo kaupassa, että kitaran säädöissä on häikkää ja arvelin myös kuivumisen tehneen tepposia )kitara kai roikkunut siellä seinällä aika kauan), mutta soitinseppä väänteli se aika kohtuulliseen muotoon sille ysisetille ja arvelin ettei kaula ole piloilla vaan vaatii vain säätämistä, mikä nyt näyttää osoittautuneen ihan oikeaksi arvioksi. Olin hetken tuossa matkan varrella huolissani (onhan siinä toisaalta se säätötakuu joten ainahan olisin voinut viedä sen liikkeeseen, mutta kun en halunnut).
 
Alunperin kaularauta oli säädetty liian kireälle eikä sitä reliefiä ollut lainkaan ja kaularautaa piti löysätä aika paljon ennen kuin reliefiä pikkuisen ilmaantui, mutta samalla kielet nousivat kohtuuttoman korkealle 22. nauhalta katsoen. Vaikka säädin kitaran niin, että aktioni 12. nauhalta oli ok, niin 22. nauhalta se oli liian korkea joten kaulakulma oli lähtökohtaisesti pikkuisen pielessä. Irroitin siis kaulan ja kas, sieltähän löytyi vanha kiila joten kyse lienee tälle kitaralle ominaisesta pulmasta. Lisäsin hiukan kiilaa aluksi liikaa ja vähän poistamalla sain kaulakulman hyväksi ja sen seurauksena säädöt napsahti kohdalleen tai siis mieleiselleni tolalle. Lisäksi havaitsin, että ainakin yksi nauha oli noussut toisesta päästään urasta (kuivumisvaurio tämäkin) ja naputtelin sen takaisin pohjaan niin kitara alkoi toimia haluamallani tavalla.
 
Jatkossa täytyy duunata joku näppärä kiila tuolle kelluvalle tallalle ettei kaulan irroitus operaatio etc. tiputa sitä aina niin takakenoon.
 
Luin aikaisempia kirjoituksia tästä kitarasta ja aikalailla jotkut tätä mallia mollasivat, mielestäni perusteettomasti koska eivät perustelleet mielipidettään. Toisaalta jos näitä pitää heti tuoreeltaan näinkin paljon säätää, niin varmasti tottumattomalta voi mennä sormi suuhun. Toisaalta tämä kitara oli selvästi kuivunut ja varmaan näin paljon säätötarvetta ei ole ollut suoraan tehtaalta tulleissa kitaroissa. Toisaalta musafasulla tavattoman auliisti tarjosivat ilmaiseksi säätöpalveluita joten varmasti kitara siellä laitetaan ostajalle iskuun jos tämä niin haluaa. Itse halusin vain tehdä sen itse. Vaikka tässä olikin paljon säädettävää ja tuo kaula vähän teetti, niin tämä on aika kiitollinen säädettävä siinä, että tämä reagoi kaikkiin toimenpiteisiin täsmällisesti ja odotetulla tavalla.
 
Alkaa tämän kitaran sielun elämä hiljalleen aueta ja tuntuu tosiaan siltä, että tässä voi olla pitkän ja kauniin ystävyyden alku:-).

Onnea uuden ystävän löydöstä.... ;)

En ole näitä Fenderin malleja kovin huolellisesti seurannut/tutkinut aikoihin mutta ilmeisesti enemmänkin on tullut näitä Fender merkkiä kantavia kitaroita jotka on tehty edullisemman tuotannon maissa. Kaveri tilasi Fenderin modern player jaguarin ja se oli kasattu kiinassa.
 
http://www.thomann.de/fi/fender_modern_player_jaguar_rw_blk.htm
 
Toinen yllättävä mihin itse törmäsin kun huvikseni selailin kitaroita Thomannin sivuilla oli Fenderin spalted custom telecaster joka on kasattu indonesiassa. Mitä ei hinnan puolesta olisi heti arvannut (myyntihinta 849€ ja ovh 1105€).
 
http://www.thomann.de/fi/fender_spalted_custom_telecaster.htm
 
Tuo hallun heräte ostos oli sitten näköjään ihan hyvä soitin. Mitä näistä muista olette mieltä? Onko kellään kokemuksia?

Gabe: En ole näitä Fenderin malleja kovin huolellisesti seurannut/tutkinut aikoihin mutta ilmeisesti enemmänkin on tullut näitä Fender merkkiä kantavia kitaroita jotka on tehty edullisemman tuotannon maissa. Kaveri tilasi Fenderin modern player jaguarin ja se oli kasattu kiinassa.
 
http://www.thomann.de/fi/fender_modern_player_jaguar_rw_blk.htm
 
Toinen yllättävä mihin itse törmäsin kun huvikseni selailin kitaroita Thomannin sivuilla oli Fenderin spalted custom telecaster joka on kasattu indonesiassa. Mitä ei hinnan puolesta olisi heti arvannut (myyntihinta 849€ ja ovh 1105€).
 
http://www.thomann.de/fi/fender_spalted_custom_telecaster.htm
 
Tuo hallun heräte ostos oli sitten näköjään ihan hyvä soitin. Mitä näistä muista olette mieltä? Onko kellään kokemuksia?
 
No minullahan ei ole kokemusta muista kuin tuosta, minkä juuri ostin. Tuo custom tele on kyllä käsittämättömän hyvännäköinen soitin. Itse tuumailen näistä, että missä määrin nämä ovat Fendereitä ollenkaan. Kas kun nämähän ovat alihankintana tai lisenssillä tehtyjä ja näyttävät keskeisiltä osiltaan poikkeavan Fenderin itse tekemistä kitaroista. Esimerkiksi tuohon omaan Liteashiin ei sovi ameriikan straton säätöavaimet eikä vibrakampi. Myös mikit ovat järjestään Seymour Duncania ja ihan aitoa kamaa joten laatu varmasti kohdallaan, mutta ei Fenderin omia mikkejä ja kannattaa huomata, että Fender on maineikas mikkivalmistaja jolloin jopa Seymour Duncania on pidettävä sijaisratkaisuna.
 
Tuo korkeahko hintalappu näissä aasian kitaroissa johtuu varmasti korkeasta laadusta. Puut näyttävät olevan viimeisen päälle näyttäviä ainakin jos ei muuta, mutta body yhdestä kolmeen kappaleesta liimattu ja ainakin tuon oman Liteashin perusteella työnjälki ei kyllä häpeä yhtään oikeastaan millekään kitaralle.
 
Oma mielipiteeni on, että ovat varmasti hyviä keppejä, mutta eivät oikeastaan Fendereitä. Jos lavassa lukisi Cort, Samick, tms. niin mulle menisi läpi paremmin. Toinen huomiota kiinnittävä seikka on, että nämä kitarat ovat todella näyttäviä eli tehty ehkä enemmän miellyttämään silmää kuin korvaa. Jos puuvalinnoissakin syykuvion näyttävyys on tärkeämpää kuin sen soivuus, niin ollaan ehkä menossa perse edellä puuhun. Ainakin akustisissa kitaroissa ne kaikkein parhaiten soivat puulaadut (sitkakuusi, seetri tms.) ovat kaikkein tylsimmän näköisiä ja jos akustisessa kitarassa näen jotain loimua kansipuuna, niin se melkein poikkeuksetta ei ole kovin hyvä sointinen ja näyttävät kansipuut viittaavat lähinnä johonkin koristeviiluun. Sähkökitarassa asia ei onneksi ole ihan noin yksioikoinen ja näyttäviä puita käytetään myös laatusoittimissa.
 
Tuo mun ostamani Liteash tuntuu tänään erinomaiselta soittimelta myös muuten, mutta oli siinä vähän säätämistä mistä kerroinkin tuossa joten ei se ihan sattumaa ollut, ettei se kaupan hyllyltä ollut kenellekään kelvannut. Harvoin luotan vaistoihini, mutta onneksi tällä kertaa aavistukseni osoittautui oikeaksi ja kitaran kaulavamma oli korjattavissa olevaa säädön puutetta eikä sen vakavampaa.

hallu: No minullahan ei ole kokemusta muista kuin tuosta, minkä juuri ostin. Tuo custom tele on kyllä käsittämättömän hyvännäköinen soitin. Itse tuumailen näistä, että missä määrin nämä ovat Fendereitä ollenkaan. Kas kun nämähän ovat alihankintana tai lisenssillä tehtyjä ja näyttävät keskeisiltä osiltaan poikkeavan Fenderin itse tekemistä kitaroista.
 
Tätä minäkin juuri pohdin. En ole nyt kitaraa laittamassa, mutta jos olisin niin minun kohdallani jäisi varmaan tuollainen Fender hyllyyn.. jos siinä lukee Fender niin sen pitäisi olla sitten fenderin valmistama.
 
Tuo korkeahko hintalappu näissä aasian kitaroissa johtuu varmasti korkeasta laadusta. Puut näyttävät olevan viimeisen päälle näyttäviä ainakin jos ei muuta, mutta body yhdestä kolmeen kappaleesta liimattu ja ainakin tuon oman Liteashin perusteella työnjälki ei kyllä häpeä yhtään oikeastaan millekään kitaralle.
 
En ole kaverin kitaraa vielä pääsyt kunnolla käpistelemään mutta ihan hyvältä se ainakin näyttää.
 
Oma mielipiteeni on, että ovat varmasti hyviä keppejä, mutta eivät oikeastaan Fendereitä. Jos lavassa lukisi Cort, Samick, tms. niin mulle menisi läpi paremmin. Toinen huomiota kiinnittävä seikka on, että nämä kitarat ovat todella näyttäviä eli tehty ehkä enemmän miellyttämään silmää kuin korvaa. Jos puuvalinnoissakin syykuvion näyttävyys on tärkeämpää kuin sen soivuus, niin ollaan ehkä menossa perse edellä puuhun.
 
Tuota kans pohdin juuri että onko enmmän tehty silmän ruoaksi.. vähän jotenkin epäilyttää. Mutta kertokaa toki jos jollain sattuu olemaan omakohtaisia kokemuksia, olen utelias :)

Onnea hallulle uudesta kitarasta!
 
Itse näkisin asian niin, että se on fender kun siinä kerran lukee fender ja se on fenderin hyväksynnällä tehty fenderiksi.
 
Näyttää todella tyylikkältä ja jos se soi hyvin niin mikäs parempaa.
 
Yks kysymys...saarinin kohdalla olen usein huomannut semmosen korostuksen midrangessa eli keskialueessa resonoinnin suhteen. Mites hallu arviot onko tuossakin semmosta?

Midrange: Onnea hallulle uudesta kitarasta!
 
Itse näkisin asian niin, että se on fender kun siinä kerran lukee fender ja se on fenderin hyväksynnällä tehty fenderiksi.
 
Näyttää todella tyylikkältä ja jos se soi hyvin niin mikäs parempaa.
 
Yks kysymys...saarinin kohdalla olen usein huomannut semmosen korostuksen midrangessa eli keskialueessa resonoinnin suhteen. Mites hallu arviot onko tuossakin semmosta?
 
No joo, mä olen kyllä aika fiiliksissä edelleen tämän skeban kanssa. Hemmetinmoinen säätäminen heti aluksi, mutta nyt kun tämä on iskussa niin tuntuu koko ajan paremmalta. Tuo tremolo vaikuttaa jotensakin tosi herkältä, mutta palautuu yllättävän täsmällisesti ainakin vielä alkuasentoonsa vaikka vääntelisi molempiin suuntiin. Tuo satula vaikuttaa vähän nihkeältä ja sitä pitänee vähän liukastaa tai ehkä jatkossa vaihtaa koko satula liukkaampaan.
 
Tota noin, onhan se tietenkin Fender jos siinä lukee Fender.. Tämä merkin ja tuotteen erkaantuminen on muilta aloilta kovinkin tuttu ilmiö eikä taida Sony, Apple, etc. merkitkään tehdä itse tuotteitaan (Sonyt toki tuottaa monia komponentteja muillekin). Olen vain pitänyt kitaroita viimeisenä linnakkeena jossa valmistaja on valmistaja eikä valmistuttaja. Fender on vain vanha ja maineikas toimija alalla ja perinteet velvoittaa, mutta toisaalta voihan sen Fender logon mieltää myös laatusertifikaatiksi tms.
 
Mitä tuohon soundiin tulee, niin olet oikeassa ilman muuta se on hyvinkin keskialuepainotteinen ja napsuva atakkinen. Tosin Tele menee selkeästi atakki edellä ja strato on jopa minun korviin atakiltaan pehmeämpi, vaikka en uskalla vannoa sokkotestissä kuulevani ainakaan Telen ja Straton kaulamikkisoundissa eroa. Olen vain siinä mielessä huono arvioimaan tätä asiaa kun minun kaikki yksikelaiset on saarnirunkoisia eikä minulla ole käsitystä leppä. ruusupuu, pähkinäpuu tai lehmusrunkoisten Fendereiden soundista. LesPauli on mahonkia, mutta humpparimikeillä joten en osaa sanoa mikä osa soundia on mikeistä ja mikä sitä runkoa. Selkeästi vahvistimesta tulee noilla Fendereillä väännettyä middleä vähän pienemmälle ja Lessulla taas vähän isommalle.

Sen verran täytyy lisätä kun tuosta soundista jo oli puhetta, että nyt alkaa olla käytännön soittokokemusta sen verran erilaisissa tilanteissa, että jotakin eroa olen huomannut. Kuten todettua, niin sähköisesti soundi on hyvin samanlainen kuin tuossa vanhassa stratossani, mutta tässä se on jotenkin "puhtaampi" ja tasapainoisempi. Luulen, että nuo kompensoidut mikrofonien napapalat tasapainottaa tuota kokonaisuutta aikalailla. Se tekee soundista ikään kuin hiukan ennustettavamman. Akustisesti tuo yksikerroksinen pleksi värittää soundia aikapaljon ja tekee siihen laatikkomaisuutta, mutta se ei kuulu lainkaan sähköisesti joten aisalla ei liene merkitystä. Muuten soundimaailma on hyvin perinnehenkistä stratoa. Nuo täydellisen hyvin surinavapaat mikkien väliasennot mahdollistavat vähintään yhtä rankkojen särösaundien käytön kuin Gibson LesPaulissani, vaikkakin nämä straton yksikelaiset eivät ole kovin kuuman tai voimakkaan tuntuisia, siis Gibsonissahan ne mikit antaa aika paljon voimakkaamman signaalin niin että vahvistimen volumea pitää aina vähän säätää kun vaihtaa kitaraa mistä tahansa Gibsoniin. Tuossa uutukaisessa yksittäiset mikit surisevat stratolle tyypilliseen tapaan, mutta väliasennot ovat suorastaan hätkähdyttävän hiljaiset (ehkä se häiriösuojaus sittenkin tekee jotakin siellä). No erittäin monipuolisen työkalun oloinen tämä keppi ja tuntuu ettei tämän kanssa jää pulaan reissunpäälläkään (vaikka sitä en olekaan testannut).