Kitarat: kitarakamat ›

Näin musafasulla jokin aika sitten jätkän signature stratocasterin. erinomainen soitin ei siinä mitään. Mutta se koverrettu otelauta voihan helvetin kuustoista, että oli mahdoton soittaa. Se oli siis niin mahdottoman vaikeaa etten ollut ymmärtänytkään. Luulin, että se antaa vaan vähän pelivaraa venytyksiin, mutta sehän tuntui suoraan sanottuna kuin olisi yrittänyt munanleikkurilla soittaa!? ei minun kaupunkilaisen hentoiset ja pehmeät sormet sellaista kestä:-D. Nyt nousi kyllä pisteet Ynkkää kohtaan monta pykälä ja kaikkia muita teitä jotka tällaista koverrettua lautaa soitatte. Oletta kovia poikia (ja tyttöjä tietenkin myös).

Arvostan hänen tukea myös donitsi ja röyhelöpaitojen saralla.

Eämmänyttiä onko sillä niin hankala soittaa, samalla tavalla se vaatii totuttelua kun muutkin uudet romppeet.
 
EDIT:
Tuliskohan Ynkviestä hyvä jalakapalloilija kun tykkää kuitenkin ilmaa potkia?

naavanka_: Eämmänyttiä onko sillä niin hankala soittaa
 
Noissakin on hieman eroja. Tein itse koverrukset Squieriin, niistä tuli vähän liian syvät ja tuntuma on aika kauhea. Sen sijaan Grassrootsissa koverrukset on matalat + pienet nauhat ja sillähän soittelee ihan hyvin. Kielet on varmaan hyvä olla ohuet, Yngwiekin soittelee 8-setillä Eb-vireessä, on varmasti ihan mukavan löysät kielet.

Mun pääkitarassa ibanezin ässässä on ollut koverrettu otelauta jo 6 vuotta. En osaa enää tasalaudoilla soittaakaan, pakko olla koverrettu.
 
Se että saa joka nuotista täydellisen otteen ja se vibrato on jotain mistä ei vaan halua luopua kun siihen tottuu.

Ei jumalauta...mikä tää juttu oikeen on. Mulla on ittellä ihan samanlainen ja värinen, 70-luvun Strato. Hieno kitara mutta ei todellakaan ole kaluttu otelauta. Kaikki aina kyselee että ootko Yngwie fani. Rupee vähitellen vituttamaan...
En muutenkaan svenssoneita diggaa.

lonelyplayer: Ei jumalauta...mikä tää juttu oikeen on. Mulla on ittellä ihan samanlainen ja värinen, 70-luvun Strato. Hieno kitara mutta ei todellakaan ole kaluttu otelauta. Kaikki aina kyselee että ootko Yngwie fani. Rupee vähitellen vituttamaan...
En muutenkaan svenssoneita diggaa.
 
Ynkkä ei oo swensson. Se on the Ynkkä!

hallu: Nyt nousi kyllä pisteet Ynkkää kohtaan monta pykälä ja kaikkia muita teitä jotka tällaista koverrettua lautaa soitatte. Oletta kovia poikia (ja tyttöjä tietenkin myös).
 
Kiitän. Tuohon kyllä tottuu. Vaikken itsekään mikään miehen ihailija ole, on hänellä loistava maku kitaroiden suhteen.

Minä arvostan Yngwietä vaikkei olekaan suosikkikitaristejani. Hieno mies.

lonelyplayer: Pakko kysyä taas uudestaan...mikä on tää hyöty tästä "koverretusta" otelaudasta.
Onko sitä oikeasti tarkoitus soittaa...
 
Ja otsikon huomioiden...ruotsalainen miestenmies...mycket klart !
 
E: no joo, hymiö huomioitu. Mutta silti en tajua... :(

jyrkalt: Ynkkä ei oo swensson. Se on the Ynkkä!
 
Haloo! Ynkka sekä kirjoitetaan että lausutaan YnkkA, vähän niinku Sörkka.
 
E: Vittu joku roti näissä kirjoitusasuissa kummiski.

rheinone: Haloo! Ynkka sekä kirjoitetaan että lausutaan YnkkA, vähän niinku Sörkka.
 
E: Vittu joku roti näissä kirjoitusasuissa kummiski.
 
No pääasia ettei se nyt kuitenkaan suomenruotsalainen ole...eihän se vaan ole...? Eihän... :)

lonelyplayer: Pakko kysyä taas uudestaan...mikä on tää hyöty tästä "koverretusta" otelaudasta.
Onko sitä oikeasti tarkoitus soittaa...
 
Voi vetää huikeen ynkkävibran ja huikeita venytyksiä.

ADEHD: Voi vetää huikeen ynkkävibran ja huikeita venytyksiä.
 
Ok, kiitos tiedosta. Mitenkäs se nyt ruotsiksi meni: not my peace of cake... :)
Sinänsä jännää, koko 70/80-luvun tuli aika intensiivisesti rockia kuunneltua mutta Ynkka se vaan ohi lipsasti. No olihan sillä aina kitara mukana, mihin menikään, varmaan vessasskin soitteli...

ADEHD: Kiitän. Tuohon kyllä tottuu. Vaikken itsekään mikään miehen ihailija ole, on hänellä loistava maku kitaroiden suhteen.
 
Siinä pitää ilmeisesti se tatsi jotenkin handlata, koska itse en osannut "tuntea" koska kieli on nauhaa vasten ja jatkoin vain painamista kunnes teki kipeää. Siitä se munaleikkurifiilis tuli:-). Olisiko siinä kokeilemassani kitarassa ollut sitten turhan paksut kielet? se oli kyllä kiinnostava soittopeli, mutta ensimmäinen fiilis oli "äkkiä pois, nää ei ole poikia varten":-)

lonelyplayer: Ok, kiitos tiedosta. Mitenkäs se nyt ruotsiksi meni: not my peace of cake... :)
Sinänsä jännää, koko 70/80-luvun tuli aika intensiivisesti rockia kuunneltua mutta Ynkka se vaan ohi lipsasti. No olihan sillä aina kitara mukana, mihin menikään, varmaan vessasskin soitteli...
 
No itsekin olen YnkkAA kuunnellut vasta varttuneempana juutuupista. Kaheksankytluku meni sitten Eppujen parissa ihmetellessä, että mitä helvetin jazzsointuja nää jätkät on näihin biiseihin piilottanu:-D

rheinone: Haloo! Ynkka sekä kirjoitetaan että lausutaan YnkkA, vähän niinku Sörkka.
 
E: Vittu joku roti näissä kirjoitusasuissa kummiski.
 
*kops*
Sori ku osu :D

rheinone: Haloo! Ynkka sekä kirjoitetaan että lausutaan YnkkA, vähän niinku Sörkka.
 
Entä Viidakon Ykä. Onko sekin Yka sun mielestä?

Krice: Entä Viidakon Ykä. Onko sekin Yka sun mielestä?
 
Hmmm, mielenkiintoinen pähkina. Kyllä Ykä sentään on Ykä, kysy vaikka Ykä Putkiselta. Ja dösä on dösä. Mutta Ynkkaa ei saa Ynkäksi edes junantuoma, sano mun sanoneen.