Kitarat: kitarakamat ›

Tähän liittyen... eikös viritysmittareiden toiminta perustu väkisin siihen, että ne näyttävät sävelen/taajuuden sen mukaan että mikä taajuus on voimakkaimpana läsnä... eli mitä on ikäänkuin eniten. Jos kitaran kaulalta laittaa jonkun äänen soimaan, niin onhan siinä kokonaisuudessa tosiaan vaikka mitä taajuuksia. Mittari toimii parhaiten kun mid-potikka on reilusti iltapäivän puolelle käännettynä. Voisi kuvitella, että jos vääntää midit ja treblet nollaan ja basson täysille, niin viritysmittarin näyttämien sävelten "jäljityskyky" heikkenee.
 
Jos kitaran kaulalta pistät äänen soimaan siitä ei tule kuin se yks taajuus.
Yleensä nuo digitaaliset viritysmittarit (etkös niitä tarkottanu?) toimii siten että ne vertaa sitä taajuutta tiettyyn, virittimen muistissa olevaan taajuuteen. (esim "normaalivireessä" jos soitat A-kieltä niin vertaa taajuuteen 440Hz). sit siitä ne päättelee että ollaanko ala/ylävireessä ja kuinka paljon. sit ne vaan näyttää sen "hienosti" jollain viivalla joka liikkuu näytöllä sitä mukaa kun virittimiä kääntää :)
Eli jos tajuat tietokoneiden C-ohjelmointikielestä jotain niin sillä virittimen rakennus on yksinkertasta. (mutta ei tietokoneista sen enempää :p )
 
Analogisten virittimien toiminnasta en tiedä yhtään mitään. kalliimpia ne kyllä on :)
itelläkin tollanen matrix merkkinen analoginen.
 
Ja viritysmittarin toiminnan pitäis ainakin teoriassa olla sillon paras mahdollinen kun sattuu kääntelee niitä treble, mid ja bass nappuloita siten et boostaa just sitä tiettyä nuottia mitä on soittamassa.
 
edit: pieniä epäselvyyksiä korjailin

Jos kitaran kaulalta pistät äänen soimaan siitä ei tule kuin se yks taajuus.
 
Kyllä siitä todellisuudessa tulee vaikka kuinka paljon eri taajuuksia, mutta niiden voimakkuudessa on ratkaisevasti eroa. Jos tulisi vain yksi taajuus, niin sehän olisi tasaista puhdasta siniaaltoa... ja kitara kuulostaa kuitenkin aika erilaiselta... eks juu ? Ei ole varmaan yhtäkään luonnollista äänilähdettä, josta lähtisi vain yhtä taajuutta, vaikka me kuulemmekin äänelle korkeuden ja viritysmittari näyttää sille sävelen / hertsiluvun. Näyttäähän se mittari silloinkin jotain ja usein vielä oikeinkin, vaikka laittaisi ääniä soimaan särökanava tapissa. Silloin äänessä on lukematon määrä vaikka mitä roskaa... myös aivan muita kuin puhtaita "kerrannaisia".

Kyllä siitä todellisuudessa tulee vaikka kuinka paljon eri taajuuksia, mutta niiden voimakkuudessa on ratkaisevasti eroa. Jos tulisi vain yksi taajuus, niin sehän olisi tasaista puhdasta siniaaltoa... ja kitara kuulostaa kuitenkin aika erilaiselta... eks juu ? Ei ole varmaan yhtäkään luonnollista äänilähdettä, josta lähtisi vain yhtä taajuutta, vaikka me kuulemmekin äänelle korkeuden ja viritysmittari näyttää sille sävelen / hertsiluvun. Näyttäähän se mittari silloinkin jotain ja usein vielä oikeinkin, vaikka laittaisi ääniä soimaan särökanava tapissa. Silloin äänessä on lukematon määrä vaikka mitä roskaa... myös aivan muita kuin puhtaita "kerrannaisia".
 
oletkos koskaan pistäny kitaraa oscilloskooppiin?
 
eikä siinä oikeestaan ole mistään paskaa jos pistää särön läpi :p ne yleensä vaan leikkaa sen siniaallon kantikkaaks ja muuta hauskaa. eli aika selkeetä se on silloinkin.

Selitäppäs mistä johtuu se, että pianon 440Hz kuulostaa erilaiselta kuin kitaran 440Hz.
 
Mää väittäisin, että edes se pelkkä värähtelevä kielikään ei ole puhdasta siniaaltoa, koska jos tarkkaan tutkittaisiin, niin huomattaisiin ettei se värähtele vain tasaisesti yhdessä suunnassa. Se värähtelee ties minkälaisella kierteellä ja sivuttaisheijauksella, myös pitkittäissuunnassa. Yhtä monimutkainen kokonaisuus kuin aaltoliikkeet isojen järvien vesimassassa. Joten se siitä kitaran resonoinnista... että se muka olis syy siniaallon pilaantumiseen :)

Selitäppäs mistä johtuu se, että pianon 440Hz kuulostaa erilaiselta kuin kitaran 440Hz.
 
epävireinen piano? ;)
 
nojoo. voi johtua myös ilmanvastuksestakin. tai kuun asennosta.
tosin taitaa johtua kitaran resonoinnista. varmaan?

Selitäppäs mistä johtuu se, että pianon 440Hz kuulostaa erilaiselta kuin kitaran 440Hz.
 
Mää väittäisin, että edes se pelkkä värähtelevä kielikään ei ole puhdasta siniaaltoa, koska jos tarkkaan tutkittaisiin, niin huomattaisiin ettei se värähtele vain tasaisesti yhdessä suunnassa. Se värähtelee ties minkälaisella kierteellä ja sivuttaisheijauksella, myös pitkittäissuunnassa. Yhtä monimutkainen kokonaisuus kuin aaltoliikkeet isojen järvien vesimassassa. Joten se siitä kitaran resonoinnista... että se muka olis syy siniaallon pilaantumiseen :)
 
tarkotin kitaran bodyn resonointia. tuo värähteleminen on jo niin ison luokan korkeakoulukamaa että en sitä lähe arvuuttelemaan kun menee metsään kummiskin :)

Tuli semmonen asia mieleen, että oletko testannut niitä vahvistimia samassa paikassa. Nimittääin huone missä vahvistin on vaikuttaa saundiin. Jos seinillä on paljon verhoja/muuta vaimennusmateriaalia ja lattialla paksuja mattoja, niin saundi on paljon tummenpi. Jos huoneessa on pelkät paljaat seinat niin vahvistimen ääni kuulostaa kirkkaammalta. Myös vahvistimen sijainti huoneessa vaikuttaa saundiin yllättävän paljon. Jos vahvistin on alhana lattialla vaikka vielä paksun maton päällä, niin saundi on paljon tummempi kuin jos se olisi metrin korkeudella. Vahvistimen ollessa seinän vieressä saundissa on enemmän alapäätä, kuin jos se olisi keskellä huonetta.
 
oon testannut.. nyt kun tarkemmin mietin kyllä se fenkku toistaa paremmin bassoa kuin peavey yksin, mutta kun se elementti on alkanut piereskeleen saatanasti kovan treenikäytön jälkeen..

Kitaran runko toki resonoi ja me kuullaan akustisia eroja niissä, mutta on se kitaran plugi-outputista lähtevä signaalikin yhtälailla resonoinnin värittämä "soundi". Ja sitten viritysmittari kuitenkin tunnistaa siitä säveliä.
Ollaan taas tilanteessa, että viritysmittarit on siis rakennettu erottamaan se selkein taajuus sieltä koko taajuuksien laumasta :)
 
nojaa. :) offtopiccia tää meiän juttu mut kuiteskin :p
 
Kyllä toimivan viritysmittarin onnistuu rakentamaan myös niin että ohjelmoi PIC-piirin (oletan että tiedät mikä on) vertailemaan taajuutta siihen lähtöarvoon (siis esim A-kieli 440Hz)
Eli se ottaa "näytteen" signaalista esim puolen sekunnin välein ja sit vertaa sitä taajuutta siihen lähtöarvoon ja kertoo et miten pitkä matka on oikeeseen taajuuteen.
Eli pääpointtina täs on et ei se tarvitse erottaa selkeintä taajuutta koko taajuuksien laumasta.
 
lisäys: mut kait se sit toimii siten että ne muut taajuudet on niin hiljasia verrattuna siihen "päätaajuuteen" et se erottaa vaan sen. joo pakko sen on toimia niin :)

epävireinen piano? ;)
 
nojoo. voi johtua myös ilmanvastuksestakin. tai kuun asennosta.
tosin taitaa johtua kitaran resonoinnista. varmaan?
 
Pääosin transienttien erilaisuudesta.

Vahvistimen sijoittaminen alas ja etenkin nurkaan on perinteinen tapa saada huonoin mahdollinen soundi ja eniten kiertoa. Lattialle tai nurkaan sijoittaminen voi korostaa joitakin alataajuuksia mutta ei hallitusti. Lattian ja nurkan resonointi vain tekee soundista tunkkaisen ja halvan matkaradion kuuloisen, se myös heikentää äänen erottuvuutta.
 
Tuo on kyllä totta. Etenkin nurkassa ääni menee melko puuroiseksi, mutta kyllä se matalammalta kuulostaa. Ei se tietenkään paras keino ole saada alapäätä lisää, mutta aina kannattaa kokeilla eri sijoitteluja.

Selitäppäs mistä johtuu se, että pianon 440Hz kuulostaa erilaiselta kuin kitaran 440Hz.
 
epävireinen piano? ;)
 
nojoo. voi johtua myös ilmanvastuksestakin. tai kuun asennosta.
tosin taitaa johtua kitaran resonoinnista. varmaan?
 
Kyllä se äänensävy tulee nimen omaan siitä, että yhdessä sävelessä on oikeasti muitakin taajuuksia kuin se, mikä määrää sen sävelen, niin kuin muutkin ovat jo useampaan kertaan sanoneet. Yksi taajuus on siniääntä. Sitä ei tule kitarasta, eikä myöskään pianosta. Kitaran kieli värähtelee paitsi koko pituudeltaan, myös kahtena puolikkaana, neljänä neljäsosana jne. Olikohan Pythagoras kun aikoinaan tätä teoriassa laskeskeli...
 
Mutta eikös sen _alimman_ sävelen pitäisi määrätä, mikä sävel kuullaan? Näin on ainakin jossain väitetty. Eli mitään ala-E:tä matalampaa ääntä ei pitäisi lähteä normaalivireisestä kitarasta. Tai no joo, jos miettii, niin kyllähän siinä runko sun muut varmaan lähtee värähtelemään jostain matalammaltakin.

Joo, siis ne puolella pituudella jne... HUOM, PUOLELLA PITUUDELLA ON SAMA KUIN HUILUÄÄNI 12. nauhalta ... eli oktaavia ylempi, ts. 2x vapaan kielen taajuus. Neljäsosapituudella 4x taajuus eli 2 oktaavia ylempi. Alempia harmoonisia... ei, ei niitä muodostu noin.

Alempia harmoonisia... ei, ei niitä muodostu noin.
 
Noin? Siis ei muodostu niin kuin ylemmät vai ei tuu rungosta sun muusta? Tai siis kysytään näin että mistä ne tulee?

Noin? Siis ei muodostu niin kuin ylemmät vai ei tuu rungosta sun muusta? Tai siis kysytään näin että mistä ne tulee?
 
Ei niitä tule mistään.
 
Tai helpotetaan hieman:
 
Jos laitteisto (ja soittotekniikka) on kunnossa ja siihen ei ole liitetty jotain oktaavilaitteen tapaista jakajapiiriä niin perusäänen alapuolisia taajuuksia ei kuulu tulla mistään.
 
Jos laitteisto tuottaa perusäänen alapuolisia taajuuksia kyseessä on suunnitteluvirhe tai vika - ja luoja meitä niiltä ääniltä varjelkoon. Silloin on naurussa pitelmistä kun pääteen VU:n on tapissa ja subbarit lepattaa vaikka mitään ei kuulu.
- koirat vaan on oudon levottomia.
 
PS: Kyllä kitaran ja pianon äänet ilman mitään vahvistusta ja attack leikkattuna kuulostavat ällistyttävän samalta. Tein joskus kitara samplejä ja kun muokkasi Telen DI-soundilla tehtyä ADSR-käyrää ja teki sitten samanlaisen käyrän piano-sampleen kuulostivat soundit tuossa kaksiviivaisen alueella hämmästyttävän samanlaisilta (lue huonoilta ja tylsiltä).

Jep, alkutransientit lähinnä sen määräävät miltä (puhdas) ääni soittimessa kuulostaa.
 
Kokeilkaapa kuunnella musiikkia takaperin, se kuulostaa aika mielenkiintoiselta... akustista musiikkia siis.