Keskustelua raskaammasta musiikista ›

eleeton: Jos jollain youtube tunnukset niin pistäkää kommenttia Gibsonrocker1958 että liittyy mnettiin ;)
 
Ettei vaan olis jo liittynyt? Pelekää vaan, että me kateelliset pistämme sen saunan taakse.

Stiiq: Miksi se soolo tulisi soittaa kuten levyllä? Improvisoi, hyvä ihminen.
 
Ei soolo ole mielestäni automaattisesti lupa soittaa mitä mieleen juolahtaa. Suurin osa DT:n sooloista on sen verran läpisävellettyjä, ettei niissä mun mielestä ole hirveästi improvisoinnin varaa. Toki jos lopputulos kuulostaa hyvältä, niin sehän on tärkeintä.

Kampela77: Ei soolo ole mielestäni automaattisesti lupa soittaa mitä mieleen juolahtaa. Suurin osa DT:n sooloista on sen verran läpisävellettyjä, ettei niissä mun mielestä ole hirveästi improvisoinnin varaa. Toki jos lopputulos kuulostaa hyvältä, niin sehän on tärkeintä.
 
Ei nyt ihan mitä haluaa, ja tärkeimmät kaaret ja melodiat toki tulee pitää linjassa, mutta alkuperäistä mukaillen tykkään ainakin itse varioida sooloja ihan reippaalla kädellä. Tyylitaju vaan mukana.

Guitar_Miller: En ihan kyllä usko tuota kolmea vuotta... lähempänä ehkä neljää tai viittä.
 
Kommenttien mukaan kaveri on opetellut kipaleen jo pari vuotta sitten, eli vuoden soittelun jälkeen. Nopea kaveri oppimaan...

Stiiq: Ei nyt ihan mitä haluaa, ja tärkeimmät kaaret ja melodiat toki tulee pitää linjassa, mutta alkuperäistä mukaillen tykkään ainakin itse varioida sooloja ihan reippaalla kädellä. Tyylitaju vaan mukana.
 
Joo, voi toki syntyä ihan hyvää jälkeä. Mielestäni kitarasoolo ei vain useinkaan ole sen erilaisempi osio kuin mikä tahansa välisoitto tai riffi. Se voi olla hyvinkin suunniteltu ja olennainen osa biisiä. Toisaalta voihan riffinkin pistää uusiksi, jos parempi juolahtaa mieleen. :)

Improvisoin sitten muissa yhteyksissä. Mutta jos harjoittelen kappaletta siinä mielessä että "opettelen nyt tämän jutun ja katson mihin voin sitä hyödyntää omassa soitossani" en varsinaisesti hyödy mitään jos improvisoin itselleni helpon reitin soolon läpi sillä sitä on tullut tehtyä koko pieni ikä. Se reitti on helpompi valita.
 
Tajuan kyllä pointin, eikä varmasti ole tarkoituksenmukaista aina soittaa kuten valmiiksi seisoo, mutta DT opettelen sen takia että hallitsisin paremmin tekniikan. Jos sinne alkaa improvisoimaan niin soittaa vain sillä omalla tasollaan eikä ns. lähikehityksenvyöhykkeellä, jossa ainakin minä kehityn enemmän. Sitten harjotellaan eri asioita kun soitellaan esim Porcupine Treetä, mutta minulle DT on harjoittleumusaa eikä tippaakaan halventavassa mielessä.

Kyllä DT:t pitää soittaa juuri niin kuin ne on paperille kirjoitettu ja ennalta sovittu. Virheitä ei tule tehdä.

Shredator: Virheitä ei tule tehdä.
 
Me emme tee virheitä elämässä, emmekä musiikissa.

eleeton: Me emme tee virheitä elämässä, emmekä musiikissa.
 
Emme tietenkään. Se on nimenomaan sitä improvisointia. ;)

http://www.youtube.com/watch?v=hUN3yenlCGE&feature=related Noin se varmaan menee oikeestikkin. :D

Improvisointia voi lähestyä monelta eri kantilta. Jos impro tuntuu jollekkin helpolta reitiltä niin vaikeampaa siitä voi tehdä itselleen siten, että yrittää saada sen kuulostamaan sellaiselta mitä itsekkin haluaisi kuunnella eikä anna itselleen anteeksi niitä virheitä. Itsekkin kamppailen tähän samaiseen sormienläpi päästelyn kanssa. Hyvän threadin minäkin valitsin improsta puhumiselle.

Guitar_Miller: http://www.youtube.com/watch?v=hUN3yenlCGE&feature=related Noin se varmaan menee oikeestikkin. :D
 
No nyt, nauroin enemmän kuin ois ehkä saanu...

http://www.youtube.com/watch?v=PRYMSRLOoK0
 
Yhtä THV:tä koko pätkä.

Tuli tohon falling into infinityyn tutustuttua, ja pakko sanoa että tämähän on ihan järkyttävän hieno levy. Ihan helvetisti rennompi meininki kuin muilla levyillä ja upea tunnelma. Tuntuu vaan ettei ole saanut tarpeeksi kunnioitusta osakseen tämä mestariteos. Vai voiko joku väittää etteivät esimerkiksi kappaleet hollow years, hell's kitchen, lines in the sand ja trial of tears ole ihan täyttä timanttia? Kyllä tämä on mun suosikkilevyni helposti.

Anti-Social: Tuli tohon falling into infinityyn tutustuttua, ja pakko sanoa että tämähän on ihan järkyttävän hieno levy. Ihan helvetisti rennompi meininki kuin muilla levyillä ja upea tunnelma. Tuntuu vaan ettei ole saanut tarpeeksi kunnioitusta osakseen tämä mestariteos. Vai voiko joku väittää etteivät esimerkiksi kappaleet hollow years, hell's kitchen, lines in the sand ja trial of tears ole ihan täyttä timanttia? Kyllä tämä on mun suosikkilevyni helposti.
 
Eikö fanit ja bändin jäsenet ole yleisesti myöntäneet tuon olevan floppi? Jotain valituksia kaupallisemmasta paskalevystä mä muistaisin aikoinaan kuulleeni.

EvilDead: Eikö fanit ja bändin jäsenet ole yleisesti myöntäneet tuon olevan floppi? Jotain valituksia kaupallisemmasta paskalevystä mä muistaisin aikoinaan kuulleeni.
 
Eihän tossa ole kun Hollow Years ja You Not Me sellaisia suorempia ja epä-DT-mäisiä kappaleita. Hollow Years ei ole ihan meikän mieleen, mutta muuten toi on kyllä pirun hyvä lätty.

Tekeekö se siitä flopin/saako siitä silti tykätä? Eikös Lines in the sand ole jossakin jopa valittu kaikkien aikojen progressiiviseksi kappaleeksi tai jotakin hömpänpömppää. Tiedän ihmisiä jotka pitävät FIIstä eniten.
 
EvilDead: Eikö fanit ja bändin jäsenet ole yleisesti myöntäneet tuon olevan floppi? Jotain valituksia kaupallisemmasta paskalevystä mä muistaisin aikoinaan kuulleeni.

Kurkkuviipale: Tekeekö se siitä flopin/saako siitä silti tykätä? Eikös Lines in the sand ole jossakin jopa valittu kaikkien aikojen progressiiviseksi kappaleeksi tai jotakin hömpänpömppää. Tiedän ihmisiä jotka pitävät FIIstä eniten.
 
Meiti tykkää. kyllä. Paljon. Musta Six Degreesin jälkeen niiden paras levy. Musta tällä levyllä on jotenkin.....miten sen sanois...rento ja vapautunut tunnelma. En osaa tarkemmin selittää.

Hyvä levy. Jos Burning My Soul ois jätetty pois, niin paranisi vielä entisestään. Kannattaa hommata tuosta levystä se virallinen bootleg-versio, jossa kuullaan albumi suurinpiirtein sellaisena kuin bändi sen alunperin aikoi tehdä. Tuostahan piti siis tulla tuplalevy, mutta muistaakseni levy-yhtiön pakottamana supistettiin yhden cd:n mittaan.