| Aihe: Triviaaleja kysymyksiä pianonsoitosta | |
|---|
|
Moi!
Triviaaleja kysymyksiä, joihin tuskin löytyy oikeita vastauksia. Haluaisin kuitenkin kuulla mielipiteitä. :)
1. Milloin pianonsoitto pitäisi aloittaa, jos kaavailee siitä ammattia? Milloin ammattihaaveet ovat liian myöhäistä?
2. Kuinka paljon ammattipianisti harjoittelee päivässä? Kauanko ammattilaiselta kestää oppia soittamaan jokin uusi kappale?
3. Kuinka kauan kestää oppia soittamaan pianoa? Joku nero joskus sanoi, että 3 tuntia päivässä kymmenen vuoden ajan, niin sitten osaa soittaa.
4. Mikä on kaikkein vaikeinta pianonsoitossa?
Ei tarvitse olla edes ammattipianisti, mutta pianonsoittaja tai siitä jotain tietävä. Voisi kertoilla, missä on ollut vaikeuksia ja kauanko kesti, ennen kuin lähti sujumaan. Tiedän, näissä on varmasti paljon yksilöllisiä eroja, mutta minua huojentaisivat monipuoliset vastaukset. Itse olen soittanut, ensin koskettimia nelisen vuotta harjoitellen silloin tällöin ja itseopiskellen, ja nyt olen käynyt noin puolitoista kuukautta pianotunneilla. Välillä tuntuu turhauttavalta, että minusta ei koskaan tule mitään, vaikka harjoittelenkin ahkerasti, ja motivaatio olisi korkealla.
"Historys Written Today". |  Prophet
03.06.2012 21:32:14 (muokattu 03.06.2012 21:33:43) | |
|
Charge: 4. Mikä on kaikkein vaikeinta pianonsoitossa?
Motivaatio erilaisten asteikkojen harjoittelemiseen vanhemmalla iällä. Itse kun olen pianoa opetellut soittamaan sähköurkupohjalta. Ei ole koskaan nappannut pianonsoiton pyhä kolminaisuus Aaron-Hanon-Czherny. Ja toiseksi sais olla pidemmät sormet, jos haluaa soittaa esim. ragtimea ilman kämmenlihasten kipeytymistä. | |
Charge:
1. Milloin pianonsoitto pitäisi aloittaa, jos kaavailee siitä ammattia? Milloin ammattihaaveet ovat liian myöhäistä?
Riippuu mitä se ammatti tarkoittaa - jos klasari-konserttipianistia niin 7-vuotiaana, jos huippuluokan jazz-pianistia niin 12-vuotiaana, jos kapakkapianistia tai kehnonpuoleista rokkibändin pianistia niin 18-vuotiaana. Ja nämä ovat ehdottomat totuudet joista ei voi joustaa.
3. Kuinka kauan kestää oppia soittamaan pianoa? Joku nero joskus sanoi, että 3 tuntia päivässä kymmenen vuoden ajan, niin sitten osaa soittaa.
Ei se ollut mikään randomi "Joku nero", vaan se on useaan kertaan tutkittu asia että mikä tahansa huipputaito vaatii tasan 10 000 tuntia. Ja nimenomaan kovaa treeniä sen 10 000 tuntia, ei mitään pimputtelua. | |
Ehkä mul on jotain tekemistä pianonsoiton kanssakin, mutta takuuvarmasti näkemystä kuinka on mahdollista tai mahdotonta toimia jossain uudessa ammatissa:
Ammatin kannalta oleellista on minkä tyyppiselle palvelulle, työpanokselle, asiantuntemukselle, ajalle jne. on kysyntää.
Jotkut ammatit on luvanvaraisia. Pianonsoitto ei.
Tämänlaisessa luovassa ammatissa oleellista on minkälainen into ja palo jollakulla on asian eteen. Esim. Iiro Rantala on TV:stä katsottuna työllistänyt itseään olemalla myös muuten monipuolinen lahjakkuus. Hän luo positiivisella olemuksellaan ohjelmallekin katsojia.
Siitä voisi muodostaa jonkinlaista yhteistä käsitystä mikä on minimitaso pianistina toimimiselle. Yksi näkemys on, että ammattimainen pianisti pystyy tekemään soittohommia, jotka vastaa muiden esittämiin tarpeisiin lähtipä ne sitten sävellyksistä, musiikkitapahtumista tms. sellaisissa yhteyksissä, joissa pianisteja tarvitaan. | |
Riippuu mitä se ammatti tarkoittaa - jos klasari-konserttipianistia niin 7-vuotiaana, jos huippuluokan jazz-pianistia niin 12-vuotiaana, jos kapakkapianistia tai kehnonpuoleista rokkibändin pianistia niin 18-vuotiaana. Ja nämä ovat ehdottomat totuudet joista ei voi joustaa.
Ihan mielenkiinnosta kyselisin, että miksi tuo ikä on niin tärkeää? Siksikö, että lapsi oppii nopeasti? Ja mikä on esteenä, että 18-vuotiaana aloittaneesta ei voi tulla koskaan yhtä hyvää soittajaa, kuin 7-vuotiaana aloittaneesta?
"Historys Written Today". | |
Charge: Ihan mielenkiinnosta kyselisin, että miksi tuo ikä on niin tärkeää? Siksikö, että lapsi oppii nopeasti? Ja mikä on esteenä, että 18-vuotiaana aloittaneesta ei voi tulla koskaan yhtä hyvää soittajaa, kuin 7-vuotiaana aloittaneesta?
Jos jätetään ihan taloudelliset seikat yms sikseen niin hienomotoristen taitojen kehitys on nopeinta nuorella iällä, ja ennen kaikkea se motivaatio ja elämänkestävä innostus siihen asiaan porautuu syvimmälle selkäytimeen kun sen saa nuorena. Kukaan ei pysty istumaan kymmentä tuntia päivässä koko elämäänsä pianon ääressä hampaat irveessä treenamalla, ts ellei se ihan oikeasti ole se ainoa ja mielenkiintoisin asia sun elämässä.
Voihan olla että joku Buddhan keskittymiskyvyllä varustettu sosiaalisesta elämästä täysinvetäytynyt guru voi oppia minkä tahansa taidon täydellisesti vielä vaikka 50-vuotiaana, ja on lohdullistakin ajatella niin, mutta käytännössä ei dokumentoituja tapauksia juurikaan liene. |  baron
04.06.2012 18:02:24 (muokattu 04.06.2012 18:06:19) | |
|
Charge: Ihan mielenkiinnosta kyselisin, että miksi tuo ikä on niin tärkeää? Siksikö, että lapsi oppii nopeasti? Ja mikä on esteenä, että 18-vuotiaana aloittaneesta ei voi tulla koskaan yhtä hyvää soittajaa, kuin 7-vuotiaana aloittaneesta?
Mä aloitin pianonsoiton treenaamisen saman aikaan kuin mun lapset. Mun lapset oli silloin "oikeassa" iässä, minä en.
Mä olin varmaan ahkerampi treenaaja. Sitä ei kukaan edistymisestämme olisi uskonut.
Jossain vaiheessa vaan lapset oppivat kaikenlaisia asioita, hyviä tai pahoja!
(Tällä on jotain tekemistä aivojen plastisiteetin/muokattavuuden kanssa. Aivothan niitä sormia ohjaavat pianon soitossa ja tietysti kaikkien muittenkin soittimien soittamisessa ja urheilussa jne)
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
Eli periaatteessa enää nuoruudessa ei kannata soittaa mitään, koska se ei kuitenkaan johda mihinkään eikä koskaan opi hyväksi soittajaksi?
"Historys Written Today". | |
Charge: Eli periaatteessa enää nuoruudessa ei kannata soittaa mitään, koska se ei kuitenkaan johda mihinkään eikä koskaan opi hyväksi soittajaksi?
Näin on asia. | |
Charge: Eli periaatteessa enää nuoruudessa ei kannata soittaa mitään, koska se ei kuitenkaan johda mihinkään eikä koskaan opi hyväksi soittajaksi?
Näin on asia.
Absoluuttinen totuus.
No ei ehkä ihan. Muistaakseni jonkin tutkimuksen mukaan ihminen oppii kaikkein parhaiten uusia asioita johonkin n. 20-vuotiaaksi asti. Tosin tietysti oppimistyyli muuttuu näiden nuoruusvuosien aikana melko radikaalisti. Omien havaintojen mukaan ainakin pikkulasten on lähes mahdotonta ymmärtää esim. musiikin teoriaa yhtään syvemmin saatika sitten siirtää sitä käytäntöön omien käsien kautta. Suurin osa ajasta ja energiasta menee silloin motoriikan hakemiseen, jolloin suurempi musiikillinen kokonaiskuva jää suht suppeaksi. Teini-ikäisellä kädet taas toimii (useimmilla) jo melko hyvin luonnostaan ja muutenkin keskittyminen hiukan tylsempiinkin asioihin on parempaa. Silloin pystyy jo itse vähän miettimään mitä pitäisi tehdä ja miksi, jotta kehittyisi nopeammin haluamaansa suuntaan. Jos siis silloinkin aloittaa tosissaan treenaamisen (ja treenaa oikeasti paljon), uskoisin vielä olevan mahdollisuuksia ihan suht hyväksi pianistiksi.
On se varmasti totta, että mitä nuorempana aloittaa, sitä paremmaksi voi kehittyä, mutta silloinkin oikeasti kovaksi pianistiksi tuleminen edellyttää jatkuvaa tehokasta harjoittelua. Tiedän paljon sellaisiakin tapauksia, jotka ovat soittaneet yli 10 vuotta - mahdollisesti enemmänkin, eivätkä edelleen osaa juuri mitään... :-)
Kunhan se 10 000 tuntia tulee täyteen, niin maailma on avoin jne. Jos ei sen jälkeenkään lähde tiukkaa settiä, niin kannattaa harkita toista alaa. |  musamies
04.06.2012 22:46:10 (muokattu 04.06.2012 22:49:49) | |
|
Vähän erilainen käsitys siitä, että lapsena oppisi asioita älyttömän hyvin.
Yksi syy miksi itse tulee soitettua juuri soittimia, joissa koskettimet on kuin pianossa, niitä on minun mielestä helpompi soittaa edes jossain määrin hallitusti kuin vaikka niinkin sekavaa soitinta kuin kitaraa. Matalampi ääni on vasemmalla ja korkeampi oikealla. Piano soi lisäksi sitä kovempaa mitä koskettimia käsittelee. Kitara on tässä_mielessä sekavampi kun on samaan aikaan useampi eri korkeudelta soiva koskettimisto...
Silti en ole kuullut, että kitaristit kokeisivat ongelmaksi soittaa kitaraa missä iässä huvittaa.
Onko edes tärkeää olla mahdollisimman hyvä pianisti kun eihän se ole muissakaan ammateissa aina oleellisinta vaan oleellisempaa on osata vastata oikeassa paikassa oikeaan tarpeeseen...
Ihan mielenkiinnosta kyselisin, että miksi tuo ikä on niin tärkeää? Siksikö, että lapsi oppii nopeasti?
Niin oppii vaikka kiroilemaan tai ajamaan polkupyörällä. Toisaalta voiko lapsena keskittyä kauhean hyvin mihinkään kun rupeaa kuiteskin koulut ym. yhteiskunnan paineet kaatumaan päälle varhaisella iällä? | |
Mulla on joku etäinen muistikuva (voi olla vääräkin), että Mongo Aaltonen olisi istahtanut sorvin ääreen varsin myöhäisellä iällä.
Varmuudella voin sanoa, että tässä maassa on tasokkaita ja pitkälle päässeitä muusikoita, jotka ovat aloittaneet soittoharrastuksen jossain 15 ikävuoden tietämillä. | |
tarmo: Mulla on joku etäinen muistikuva (voi olla vääräkin), että Mongo Aaltonen olisi istahtanut sorvin ääreen varsin myöhäisellä iällä.
Varmuudella voin sanoa, että tässä maassa on tasokkaita ja pitkälle päässeitä muusikoita, jotka ovat aloittaneet soittoharrastuksen jossain 15 ikävuoden tietämillä.
Meikäläinen on harkinnut jättää pyrkimättä tämän vuoden kunnallisvaaleissa kunnanvaltuustoon ja muihinkin luottamustoimiin mm. juuri siitä syystä, että voisi keskittyä itseä kiinnostaviin asioihin vaikka opetella aavistuksen paremmin soittamaan pianoa :D |  JPQ
05.06.2012 08:52:41 | |
|
Sergei Fallinen: Riippuu mitä se ammatti tarkoittaa - jos klasari-konserttipianistia niin 7-vuotiaana, jos huippuluokan jazz-pianistia niin 12-vuotiaana, jos kapakkapianistia tai kehnonpuoleista rokkibändin pianistia niin 18-vuotiaana. Ja nämä ovat ehdottomat totuudet joista ei voi joustaa.
Ei se ollut mikään randomi "Joku nero", vaan se on useaan kertaan tutkittu asia että mikä tahansa huipputaito vaatii tasan 10 000 tuntia. Ja nimenomaan kovaa treeniä sen 10 000 tuntia, ei mitään pimputtelua.
jos säveltäjä nero tahtoo olla myös samaan aikaan aloitettava 4vuotiaana.:) Fakta on että aloitus iän merkitykseen en usko mutta siihen uskon että pitää todella kauan harjoitella.
Laajan musiikkityylien kirjon edustaja. Tähän asti kehutuin kappale musiikki näytteessä download linkkinä. Ehkäpä toinen puolisko tyylistäni jota eniten edustan. | |
1. Milloin pianonsoitto pitäisi aloittaa, jos kaavailee siitä ammattia? Milloin ammattihaaveet ovat liian myöhäistä?
Kannattaa huomioida myös maailman muuttuminen sitten pianon soiton alkuaikojen.
Näköjään musiikkialalle voi tulla töihin vaikkapa seuraavanlaisella tavalla:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Robin_Packalen
Jos "vakavalla pianonsoittamisella" saa vitsailla, niin yksi hyvä vaihtoehto ammattimaiseksi taiteilijaksi siirtymiseen voisi olla aloittaminen ensin vaikka menestyneenä mäkihyppääjänä tai missinä ja sitten siirtyisi muunlaisen taiteen harjoittamiseen joidenkin mojovien toilailujen kera. Täällä muusikoiden.net:issä voisi käydä ylläpitämässä ammattimaista mainetta osallistumalla "pianon soittaminen lerssillä" ketjuun.
Mikäli esiintymisestä olisi tarkoitus saada korvausta kohtuullisen hyvin, tällöin olisi suuntautuminen monipuoliseksi show mieheksi ehkä paikallaan. | |
Charge: Ihan mielenkiinnosta kyselisin, että miksi tuo ikä on niin tärkeää? Siksikö, että lapsi oppii nopeasti? Ja mikä on esteenä, että 18-vuotiaana aloittaneesta ei voi tulla koskaan yhtä hyvää soittajaa, kuin 7-vuotiaana aloittaneesta?
Totkai 18-vuotiaana aloittaneesta voi tulla yhtä hyvä soittaja ku 7-vuotiaana aloittaneesta. Kyse on niin monesta muustaki asiasta kuin pelkästä aloitusiästä.
Mut ihan simppelillä laskutoimituksella voi todeta että tolla 7v sorvin ääreen istahtaneella on jo yli 10 vuotta soittotaustaa takana ku tää toinen tyyppi vasta aloittaa. Jos molemmilla soittotaito kehittyy edelleen, ni aika kauan kestää ottaa kiinni. Mut ei kai tossa ny mitään periaatteellista estettä hyvänen aika oo.
Tossa 18 vuoden kintaalla aika monet hakeutuu tai on jo hakeutunu johonkin ammattiin tähtääviin opintoihin. Jos ite olisin 18v ja miettisin että aloittaisinko vakavasti pianonsoiton opinnot aivan alusta jotta joskus voin saada siitä ammatin, tai menisinkö vaikka kokkikouluun, ni voi olla että pianismi jäis vähemmälle. Meanwhile sama kysymys sille 7-vuotiaana aloittaneelle on lähtökohdiltaan aika erilainen. Mut totta kai jos 18-vuotiaana päättää aloittaa vakavan treenauksen ja motivaatio on korkeella jne, niin mikä sitä estää tekemästä. Jonakin päivänä voi huomata tekevänsä sitä soittohommaa työkseen.
Kannattaisko ennemmin miettiä sitä kuvioo siten, ettei liian suuria päätöksiä tekis siinä aloitusvaiheessa siitä, tuleeks siitä ammatti vai ei, vaan pikemmin kun motivaatioo ja aikaa löytyy, ni treenaa hyvän opettajan ohjauksessa ja kattelee pikku hiljaa miten toi kuvio kehittyy. Ei siitä soittotaidosta mitään haittaa oo, vaikkei siitä ammatti tuliskaan. Ja jos tulee ni voi sitten sanoo että on sellanen elävä esimerkki.
- balanssit täysille - | |
Kannattaisko ennemmin miettiä sitä kuvioo siten, ettei liian suuria päätöksiä tekis siinä aloitusvaiheessa siitä, tuleeks siitä ammatti vai ei, vaan pikemmin kun motivaatioo ja aikaa löytyy, ni treenaa hyvän opettajan ohjauksessa ja kattelee pikku hiljaa miten toi kuvio kehittyy. Ei siitä soittotaidosta mitään haittaa oo, vaikkei siitä ammatti tuliskaan. Ja jos tulee ni voi sitten sanoo että on sellanen elävä esimerkki.
Kiitos tästä! :D Vuoden päästä vasta pitäisi päättää, mitä haluan lukion jälkeen opiskella, joten kävi mielessä myös tämä musiikki. Mutta toisaalta, musiikki on hyvä harrastuksenakin. Siitä tulee ammatti, jos on tullakseen, väkisin tuskin kannattaa yrittää vääntää. :)
"Historys Written Today". | |
Charge: Kiitos tästä! :D Vuoden päästä vasta pitäisi päättää, mitä haluan lukion jälkeen opiskella, joten kävi mielessä myös tämä musiikki. Mutta toisaalta, musiikki on hyvä harrastuksenakin. Siitä tulee ammatti, jos on tullakseen, väkisin tuskin kannattaa yrittää vääntää. :)
Käy lukion jälkeen joku vuoden kestävä kansanopiston musiikkilinja jos on mahdollisuus. Siinä huomaa varmaan ainakin oman motivaation treenata ja saa eväitä mahdollisiin ammattiopintoihin hakeutumiseen.
Eihän sitä tarvitse päättää heti tuleeko siitä ammatti vai ei vai puoliammatti, niin kuin tuossa jo aiempi kirjoittaja totesi. Suomessakin on iso kasa soittajia, jotka soittavat puoliksi työkseen -> päivätyö + keikat.
18 vuotiaana on varmasti hyvät mahikset vielä päätyä ammattimuusikoksi, hommahan on sinusta kiinni.
"Tuleeks tänään mitään hyvää?" | |
18 vuotiaana on varmasti hyvät mahikset vielä päätyä ammattimuusikoksi, hommahan on sinusta kiinni.
Ja tähänkin kriittiseen ikään on onneksi vielä puoli vuotta aikaa. ;)
"Historys Written Today". | |
Charge: Ja tähänkin kriittiseen ikään on onneksi vielä puoli vuotta aikaa. ;)
On hyvä jos erilaisia ammattivaihtoehtoja kertyy koska kysyntä ja työmahdollisuudet voivat muuttua nopeastikin.
Esimerkiksi konekirjoittajat ovat kadonneet melko nopeaan tahtiin.
Jos on pianoammatista kiinnostunut, voisiko ajatella myös soittamisen ohella pianonviritykseen perehtymistä sillä ihan joka tuppukylässä ei ole pianistien vakansseja tarjolla...
Ehkä on hyvä olla mukana jossakin muussakin ammatissa koska leivän tuleminen pöytään voi olla soittamalla epävarmaa, mutta melko varmaa kuitenkin on jonkinlaisten esiintymismahdollisuuksien tuleminen jos into pysyy yllä. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
