| Aihe: Puoliasteikko | 1 |
|---|
|
Hämmennyin kun huomasin, että useat asteikot koostuvat kahdesta symmetrisestä osasta. Mm. duuri ja molli, mutta myös egyptiläinen asteikko. Sitä on jotenkin tottunut ajattelemaan asteikkoa oktaavin alalta, mutta nyt kun tuon pätkii kahteen osaan niin myös "epäsymmetristen" skaalojen käsittäminen tuntuu helpottuneen. Mutta mikä idea tuossa siis on? |
|
Krice: Hämmennyin kun huomasin, että useat asteikot koostuvat kahdesta symmetrisestä osasta. Mm. duuri ja molli, mutta myös egyptiläinen asteikko. Sitä on jotenkin tottunut ajattelemaan asteikkoa oktaavin alalta, mutta nyt kun tuon pätkii kahteen osaan niin myös "epäsymmetristen" skaalojen käsittäminen tuntuu helpottuneen. Mutta mikä idea tuossa siis on?
Tästä tulee mieleen parikolme kysymystä: Millälailla molliasteikon puolikkaat ovat keskenään symmetrisiä (eivät ainakaan intervallirakenteeltaan, kuten duurin)? Mitä tarkoitat egyptiläisellä asteikolla? Entäpä mitä ovat sitten nämä epäsymmetriset asteikot?
Kyllä nyt on niin, että kyllä näin on. |
 Krice
02.06.2012 15:35:20 (muokattu 02.06.2012 16:07:42) | |
|
Pystypalkit on kitaran nauhoja, eka pallero on vapaa kieli (ja 1. pystypalkki satula):
duuri
o|-|o|-|o|o|-|o|-|o|-|o|o|
molli
o|o|-|o|-|o|-|o|o|-|o|-|o|
egyptiläinen
o|o|-|-|o|o|-|o|o|-|-|o|o|
Nuohan on symmetrisiä: 4+4 symmetristä nuottia, esim. egyptiläinen asteikko:
o|o|-|-|o|o|-|
o|o|-|-|o|o|
Ooh!
Edit: korjataan sen verran, että molliasteikko taitaakin mennä näin eli on epäsymmetrinen:
o|-|o|o|-|o|-|o|o|-|o|-|o|
Tossakin jos tuon ensimmäiset neljä nuottia toistaa symmetrisesti niin saa uuden mielenkiintoisen ja musikaalisemman asteikon:
o|-|o|o|-|o|-|o|-|o|o|-|o| |
|
Krice:
Tossakin jos tuon ensimmäiset neljä nuottia toistaa symmetrisesti niin saa uuden mielenkiintoisen ja musikaalisemman asteikon:
o|-|o|o|-|o|-|o|-|o|o|-|o|
Toisin sanoen doorisen moodin.
Kitaran nauhat karsinee tällä palstalla melkoisen osan potentiaalisista keskustelijoista. |
Krice
02.06.2012 21:01:10 (muokattu 02.06.2012 21:03:32) | |
|
Sergei Fallinen: Kitaran nauhat karsinee tällä palstalla melkoisen osan potentiaalisista keskustelijoista.
Kitarassa on oktaavissa 12 nauhaa jos satula lasketaan, puolisävelaskeleen välein. 13. nauha, tai 12, laskutavasta riippuen, on oktaavia korkeammalla.
Ainakin itselleni tuntuu siltä, että asteikon jakaminen puoliksi selkeyttää, vaikka en tiedä onko sillä mitään teoreettista perustaa. |
 baron
02.06.2012 21:05:34 (muokattu 03.06.2012 00:09:21) | |
|
Krice: Kitarassa on oktaavissa 12 nauhaa jos satula lasketaan, puolisävelaskeleen välein. 13. nauha, tai 12, laskutavasta riippuen, on oktaavia korkeammalla.
Ainakin itselleni tuntuu siltä, että asteikon jakaminen puoliksi selkeyttää, vaikka en tiedä onko sillä mitään teoreettista perustaa.
Joo, oktaavin saa hienosti kahteen tritonukseen.
On meillä muutama "symmetrinen" asteikko niin että puolikkaat on samanlaisia:
Dim, domdim, kokosävel, kromaattinen. Miten jakaminen selkeyttää?
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
Sergei Fallinen: Kitaran nauhat karsinee tällä palstalla melkoisen osan potentiaalisista keskustelijoista.
Tähän viitaten ilmoittaudun esimerkkitapaukseksi.
Kyllä nyt on niin, että kyllä näin on. |
|
baron: Joo, oktaavin saa hienosti kahteen tritonukseen.
On meillä muutama "symmetrinen" asteikko niin että puolikkaat on samanlaisia:
Dim, domdim, kokosävel, kromaattinen. Miten jakaminen selkeyttää?
Äkkiseltään tulee mieleen alt-asteikon vanha synonyymi Diminished Wholetone.
Yleensä ottaen en kuitenkaan ymmärtänyt keskustelusta mitään.
"Thank you for the music, white boy". 6-stroke troll #1 |
|
Krice: Hämmennyin kun huomasin, että useat asteikot koostuvat kahdesta symmetrisestä osasta. Mm. duuri ja molli, mutta myös egyptiläinen asteikko. Sitä on jotenkin tottunut ajattelemaan asteikkoa oktaavin alalta, mutta nyt kun tuon pätkii kahteen osaan niin myös "epäsymmetristen" skaalojen käsittäminen tuntuu helpottuneen. Mutta mikä idea tuossa siis on?
Vierastan hiukan tuota "symmetrisyys"- käsitettä. Ehkä pikemminkin "toisteinen"
Moodin teoriaan kuuluu että se jaetaan kahteen osaan pentakordiin (viisi säveltä), jossa on äänen kuljetus puhtaaseen kvinttiin asti (paitsi lokrisessa mollissa, jossa kvintti on vähennetty) ja sitten tetrakordiin (neljä säveltä, joista eka on se kvintti), jossa asteikko kulkee oktaaviin asti.
Joonisen moodin pentakordi on sama kuin miksolyydisen.
Samoin on mollinkin laita:
aiolisen moodi pentakordi on sama kuin doorisen
Katsoin Wikipediasta. Toivottavasti meni oikein. |
|
baron: Miten jakaminen selkeyttää?
Puolikkaassahan tulee jo esille esim. duuri ja molli. Toisaalta epäsymmetriset asteikot on siitä jänniä, että niiden kokonaisvaikutus tulee esille vasta kun soittaa koko asteikon. Koko juttu lähti siitä kun soittelin jotakin outoa asteikkoa ja aloin miettimään, että mikä se on. Teoriaa tietämättömänä olen nimennyt sen assyrialaiseksi asteikoksi, koska siinäkin on jotakin itämaista luonteeltaan. Kyseinen asteikko on siitäkin hauska, että se tulee kun otetaan 2 nuottia pois tavallisesta duuri-asteikosta. Tässä asteikko hienosti nuotteina ilmaistuna:
E-F#-A-B-D#-E |
|
Krice: Kyseinen asteikko on siitäkin hauska, että se tulee kun otetaan 2 nuottia pois tavallisesta duuri-asteikosta. Tässä asteikko hienosti nuotteina ilmaistuna:
E-F#-A-B-D#-E
1. Kaikki pentatoniset asteikot syntyy siitä kun otetaan pois kaksi nuottia jostain heptatonisesta kuten esim duuriasteikosta.
2. Mitä tekemistä oktaavin jakamisessa viiteen osaan on oktaavin puolittamisen kanssa?
3. Mistä oot saanut päähäsi että jos egyptiläisen pentatonisen pienen septimin muutat suureksi saat aikaan assyyrialaisen pentatonisen???
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
baron: 1. Kaikki pentatoniset asteikot syntyy siitä kun otetaan pois kaksi nuottia jostain heptatonisesta kuten esim duuriasteikosta.
Nyt tiedän.
2. Mitä tekemistä oktaavin jakamisessa viiteen osaan on oktaavin puolittamisen kanssa?
Mihin 5 osaan?
3. Mistä oot saanut päähäsi että jos egyptiläisen pentatonisen pienen septimin muutat suureksi saat aikaan assyyrialaisen pentatonisen???
Mikä se sitten on jos ei assyrialainen? |
|
Krice: Mihin 5 osaan?
Pentatoninen asteikko jakaa oktaavin viiteen osaan.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
 Janus
06.06.2012 10:31:11 (muokattu 06.06.2012 10:31:37) | |
|
Krice: Mikä se sitten on jos ei assyrialainen?
Jokaiselle synteettiselle asteikolle ei ole (eikä tarvitsekaan olla) omaa nimeä. Pseudoteoria on tarpeetonta ja harhaanjohtavaa, jos nyt ei olekaan kovin vaarallista kutsua itselle läheisiä musiikillisia elementtejä ihan miksi huvittaa (varsinkaan, jos konventionaalisia nimiä ei ole olemassa). Itse kutsuisin kys. asteikkoa "Jormaksi". |
|
Nauhoitin pienen esitelmän asteikosta.
http://www.youtube.com/watch?v=ZukN6Rh-O6U |
|
Interknetin mukaan muinaisessa Assyriassa käytettiin heptatonista (seitsensävelistä) asteikkoa. Tieteellisesti ei pystytä tarkkaan selvittämään, mitä arvoja kukin sävel sai.
Vähäaasialaiset skaalat pyritään meillä analysoimaan 24-sävelisen viritysjärjestelmän avulla, jossa sävelaskel on jaettu neljään osaan tai 17-sävelisen asteikon avulla, joka on luultavasti parempi, mutta tietysti vaikea sovittaa länsimaiseen nuotinnukseen ym. standardeihin.
Myös 12-sävelisellä virityssysteemillä arabialaisia asteikoita yritetään länsimaissa jäljitellä, niin kuin sinun kehitelmässäkin.
Kvintti ei ole kovin tärkeä intervalli vähä- eikä keskiaasialaisessa musiikissa.
Siksi tämä "symmetria"-ajatus (teoreettisena pohjana siis tuo pentakordi-tetrakordi-systeemi), mikä on kyllä lähtökohdaltaan itse asiassa ihan fiksu, ei kuvaa aasialaista musiikkia.
Jakamalla oktaavi 17 tasaväliin saavutetaan puhtaan joku ylempien asteiden intervalli (enpä jaksa selvittää mikä tai mitkä se/ne on), mutta länsimaiselle 12-järjestelmälle tyypillinen lähes puhdas kvintti soi siinä epäpuhtaammin. |
 Klezberg
06.06.2012 15:03:35 (muokattu 06.06.2012 15:06:31) | |
|
Muinaisen Assyrian lisäksi on nämä meidän aikammekin assyrialaiset, joiden kieli on yksi aramean haara. Googlatkaa "assyrian music". Ja http://en.wikipedia.org/wiki/Assyrian/Syriac_folk_music .
Edit: Poistin lauseen " Ruotsin radiollakin on assyriankielisiä lähetyksiä." kun selvisi että ne onkin pari vuotta sitten lopetettu.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta |
|
GiovanniDiRondo: Vähäaasialaiset skaalat pyritään meillä analysoimaan 24-sävelisen viritysjärjestelmän avulla, jossa sävelaskel on jaettu neljään osaan
Neljään osaan? Eikö se ole 4x12=48-sävelinen? Vai mitä en käsittänyt? Joka tapauksessa hassulta kuulostaa. |
Klezberg
06.06.2012 18:24:57 (muokattu 06.06.2012 18:29:01) | |
|
Krice: Neljään osaan? Eikö se ole 4x12=48-sävelinen? Vai mitä en käsittänyt? Joka tapauksessa hassulta kuulostaa.
Eihän oktaavissa ole kahtatoista kokosävelaskelta vaan kuusi. Kaksitoista puolisävelta. 24 neljäsosa-askelta.
Lisäys: eihän ne kuitenkaan soita 24 sävelellä, vaan asteikoilla joissa on ihan normaali määrä säveliä joista osa meidän systeemillä osuu noiden neljäsosasävelten tienoille. Mulla on tuossa turkkilainen saz, jossa osa nauhaväleistä menee neljäsosasävelittäin, osa puolisävelaskelin. Kts. http://www.khafif.com/rhy/saz/
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
