Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Krice: Ainoa persoonaton soittaja on Yngwie itse
 
Hohom. Melekosta kutsua persoonattomaksi soittajaa joka yksinään antoi alkusysäyksen kokonaiselle genrelle satoine ellei tuhansine jäljittelijöineen. Oiskohan nyt termit vähän hakusessa?

PsychedelicWarlord: Gilbert ja Satriani kuuluu siihen samaan taitavaan ,mutta persoonattomaan kitaristimassaan kuin vaikkapa Petrucci.Jos noilta kuulisi saman soolon sokkona niin tokkopa monikaan erottaisi toisistaan.
 
Tässäkin nyt ollaan kyllä vähän hakoteillä. Kaikilla noilla jampoilla on oma kohtuutunnistettava tatsinsa, soundinsa ja tyylinsä. Jos ei tykkää ei tykkää mutta kyllä noi kaikki ovat ihan persoonallisia soittajia, tykkäsi siitä persoonasta tahi ei. Tavan tallaaja ei kyllä varmaan erottaisikaan toisistaan mutta tuskin erottais jos noitten lisäksi Henkka, Eddie tahi Beck soittais sen saman soolon kuin em. tyypit.

Heitämpä kissan pöydälle ihan turhan takia. Slash ja Kirk Hammett ovat persoonattomia soittajia kaikkiin edellämainittuihin verrattuna.

arppah8: Hohom. Melekosta kutsua persoonattomaksi soittajaa joka yksinään antoi alkusysäyksen kokonaiselle genrelle satoine ellei tuhansine jäljittelijöineen.
 
Kuka on jäljitellyt Yngwietä? Sitä paitsi onkohan nyt sittenkään niin, että Yngwie keksi ihan yksin neoklassiset kuviot tai nopean tiluttamisen..

Miksi Yngwie-keskustelu on raskaan musiikin osastolla ja Black Sabbath-ketju rokki- ja poppipuolella? Paradoksaalista.

Satrianin persoonattomuuden huomaa aivan helvetin hyvin Chickenfootista: Kovat ex-VH ukot messissä (Hagar,Anthony) silti lopputulos muodollisesti pätevää ,mutta persoonatonta ja täysin koukutonta huttua.

 
Ei tule kyllä mieleen yhtään ALL STARS-bändiä, joka on ollut enemmän, tai edes yhteensä osiensa summa.

Krice: Kuka on jäljitellyt Yngwietä?
 
Miten ois esimerkiksi vaikka suurinpiirtein koko Shrapnelin artistirosteri 80-luvulla? No joo, jotain Joe Stumpia lukuunottamatta kukaan noista ei ihan yksyhteen tainnut kuulostaa Ynkältä mutta samalla hiekkalaatikolla vahvasti oltiin. Ja sitä hiekkalaatikkoa ei ollut olemassa ennen Malmsteenia.
 
Sitä paitsi onkohan nyt sittenkään niin, että Yngwie keksi ihan yksin neoklassiset kuviot tai nopean tiluttamisen..
 
Luetteles sitten neoklassiset hevitiluttajat ennen Yngwietä. Blackmore erittäin löyhästi joo ja Uli Jon Roth ehkä mutta kumpikaan noista ei tuottanut niin paljon tyylillisiä jäljittelijöitä kuin Malmsteen. En oo mikään Ynkkä-fanipoika mut onhan se nyt naurettavaa yrittää kieltää mieheltä krediittejä jotka sille kuuluu sillä perusteella ettei vaan tykkää.
 
E: Lisätty kesken jäänyt lause, asiakkaat häiritsi kirjoittamista :)

arppah8: Tässäkin nyt ollaan kyllä vähän hakoteillä. Kaikilla noilla jampoilla on oma kohtuutunnistettava tatsinsa, soundinsa ja tyylinsä.
 
No ei todellakaan ole.Jokaisen soundi on samaa prosessoitua "rectomössöä".erot ovat lähinnä kosmeettisia ja niin pieniä ettei minusta voida puhua "omasta soundista" millään tasolla.
 
Tavan tallaaja ei kyllä varmaan erottaisikaan toisistaan mutta tuskin erottais jos noitten lisäksi Henkka, Eddie tahi Beck soittais sen saman soolon kuin em. tyypit.
 
Tavan tallaajasta ei nyt ole puhe.Sen sijaan kuka tahansa perehtyneempi aivan takuulla erottaa.Kaikilla maintsemillasi on on aivan pirun omintakeinen soundi jonka kyllä erottaa jo kuka tahansa puukorva ja kaiken lisäksi kun nuo ukot soittaa sen jopa näkee sen omintakeisuuden.Lisäksi Hendrixin,Beckin ja Van Halenin kaltaisten rock-kitaran suurimipien vaikuttajien vertaaminen sinänsä virtuoosimaisiin tusinasoittajiin osoittaa mielestäni jo arvostelukyvyn puutetta.

Krice: Kuka on jäljitellyt Yngwietä?
 
Vinnie Moore,Tony McAlpine,Chris Impelletteri..löytyyhän noita.Nimittäin kun Yngwien eka soolo ilmestyi niin SEN JÄLKEEN ilmestyi melkoinen pino näitä "neo-klassisia" kitaristien soololevyjä.Tietysti voi ajatella ,että kyseessä on sattuma..
 
Sitä paitsi onkohan nyt sittenkään niin, että Yngwie keksi ihan yksin neoklassiset kuviot tai nopean tiluttamisen..
 
Ei.Eikä Van Halen keksinyt tappingia.Siitä ei olekaan kyse.Kyse on siitä kuka ensimmäisenä toi sen laajemmin esille olennaisena osana omaa soittoaan ja biisinkirjoitusta - toki Yngwielläkin muiden vaikutteiden ohessa.
 
Vanhoista palikoista kasataan uutta.Sitähän musiikin kehitys useimmiten on.

arppah8: Miten ois esimerkiksi vaikka suurinpiirtein koko Shrapnelin artistirosteri 80-luvulla? No joo, jotain Joe Stumpia lukuunottamatta kukaan noista ei ihan yksyhteen tainnut kuulostaa Ynkältä mutta samalla hiekkalaatikolla vahvasti oltiin. Ja sitä hiekkalaatikkoa ei ollut olemassa ennen Malmsteenia.
 
Just näin.
 
Luetteles sitten neoklassiset hevitiluttajat ennen Yngwietä. Blackmore erittäin löyhästi joo ja Uli Jon Roth ehkä mutta ei niillä ollut sellaista vaikutusta En oo mikään Ynkkä-fanipoika mut onhan se nyt naurettavaa yrittää kieltää mieheltä krediittejä jotka sille kuuluu sillä perusteella ettei vaan tykkää.
 
Rothin Hendrix vaikutteet olivat kuitenkin ainakin yhtä vahvat kuin klassiset ja lisäksi mies oli pienen piirin -toki myös Yngwien- suosikki."Tilutusta" mies ei soitannollisesti oikein kokonaisuutena edusta.Blackmorella klassisen vaikutusta oli myös ,mutta ei yhtä esillä olevana kuin Yngwiellä.EVH taasen ei ole oikein ollenkaan klasariin päin kallellaan -tai siis se ei minusta kuulu kovinkaan paljon miehen soitossa.Mutta ennen Yngwietä EVH on ehkä lähinnä sitä mitä nykyään kutsutaan "tilutukseksi".
 
Kuten jo aiemmin mainitsin Yngwien vaikutusta arvioidessa monet sekoittaa siihen arvioonsa ehkä vastenmielisyyttään miehen persoonaa ja musiikkia kohtaan. Nämä eivät kuitenkaan kuulu asiaan arvioitaessa Yngwien vaikutusta rock-kitarointiin.Sitten tulee näitä onnettomia ja typeriä "fanipoika"-kortteja kun oma tietämys ja ennen kaikkea objektiivisuus loppuu kesken.

arppah8: No joo, ehkä otin vähän kärjistetyt esimerkit tässä :) Peace ja silleen. Mutta väitän silti että "kuka tahansa perehtyneempi" erottaa myös Gilbertin, Satrianin ja Petruccin (viimeinen pienellä varauksella) muista "tusinasoittajista" ja toisistaan. Makuasiat sit erikseen.
 
Tässä kohtaa olen vahvasti eri mieltä.En väitä etteikö siellä nyt eroja olisi muttei todellakaan mitään merkittävää.Sellaista joka ainakaan minulle riittäisi ,että voisin todeta kyseessä olevan ihan oman soundin.

PsychedelicWarlord: Tässä kohtaa olen vahvasti eri mieltä.En väitä etteikö siellä nyt eroja olisi muttei todellakaan mitään merkittävää.Sellaista joka ainakaan minulle riittäisi ,että voisin todeta kyseessä olevan ihan oman soundin.
 
Johan nyt on kovat trollaukset päällä.. Eihän vaikka Paul Gilbertin saundia voi edes etäisesti luulla samanlaiseksi kuin vaikka Joe Satrianin tai John Petruccin :)

Decadetroll: Johan nyt on kovat trollaukset päällä.. Eihän vaikka Paul Gilbertin saundia voi edes etäisesti luulla samanlaiseksi kuin vaikka Joe Satrianin tai John Petruccin :)
 
Tai sitten nuorison jyrkkiä mielipiteitä. :)

Decadetroll: Johan nyt on kovat trollaukset päällä.. Eihän vaikka Paul Gilbertin saundia voi edes etäisesti luulla samanlaiseksi kuin vaikka Joe Satrianin tai John Petruccin :)
 
Ei tämä ole trollaukseksi tarkoitettu.Minusta noi kaverit on tusinatiluttajia joilla ei ole kerrassaan mitään omaa.Joku toki tykkää ja siitä vaan: Ei ole tokikaan minulta pois. Dream Theaterista kyllä diggailen ja bändillä on ihan erotettava oma soundinsa.Kitaristillaan taasen ei.Satriani on ollut silkkaa tylsyyttä jo ekasta levystä jonka ostin ja kuulin (Surfing).Persoonaton ja mauton muusikko.Gilbertiin olen tutustunut vähiten ,mutta minkäänlaista vaikutusta soittonsa ei minuun ole koskaan tehnyt.Taitavia kavereita toki kaikki tyynni.
 
Sen sijaan jos joku haluaa kuulla laadukasta ja omaperäistä soittoa niin vaikkapa Jeff Beckin uusimmalla löytyy mielestäni moista.

Uto: Tai sitten nuorison jyrkkiä mielipiteitä. :)
 
Siitä alkaa ollakin jo 20 vuotta kun viimeksi on edes etäisesti kuuluttu nuorisoon :-)

Uto: Ei tule kyllä mieleen yhtään ALL STARS-bändiä, joka on ollut enemmän, tai edes yhteensä osiensa summa.
 
Cream ja etenki Derek and the Dominos oli enemmä ku osiensa summa.

PsychedelicWarlord: Ei tämä ole trollaukseksi tarkoitettu.Minusta noi kaverit on tusinatiluttajia joilla ei ole kerrassaan mitään omaa.Joku toki tykkää ja siitä vaan: Ei ole tokikaan minulta pois. Dream Theaterista kyllä diggailen ja bändillä on ihan erotettava oma soundinsa.Kitaristillaan taasen ei.Satriani on ollut silkkaa tylsyyttä jo ekasta levystä jonka ostin ja kuulin (Surfing).Persoonaton ja mauton muusikko.Gilbertiin olen tutustunut vähiten ,mutta minkäänlaista vaikutusta soittonsa ei minuun ole koskaan tehnyt.Taitavia kavereita toki kaikki tyynni.
 
Sen sijaan jos joku haluaa kuulla laadukasta ja omaperäistä soittoa niin vaikkapa Jeff Beckin uusimmalla löytyy mielestäni moista.
 
Noh, mielipiteet ovat kuin persereikiä; jokaisella on sellanen ja jokainen haisee yhtä pahalle :)
 
Tuohon prosessoituun mesa-saundiin vielä palaan.. On muuten aika hauska kuinka lyhkänen signaaliketju on esimerkiksi Petruccilla ja Gilbertillä. Paulilla on kitaran ja vahvistimen (nykyisin taisi olla joku Marshall?) välissä se Jet-flangerinsa, joku säröspedu ja siinäpä se oikeastaan onki.. Petruccilla taas vissiin joku kaiku kitaran ja mesan välissä.

Näyttäis moni kovasti ynkkää kritisoiva kärsivän perustelujen puutteesta.
 
Siis koko juttuhan on juuri siinä että se vetää sen homman niin yli. Sen suurimpia vaikuttajia oli Hendrix, jonka mies näki pienenä poikana uutisissa paiskivan kitaraa paskaksi ja polttaen sen lopussa. Se hetki on edustanut miehelle käsitystä todellisesta rock-"meiningistä", if you will, ja ynkkä on aina vetänyt lavalla sata lasissa ja kieltämättä mennyt monta lähtenyt hanskasta, mutta sillähän se jätkä on mitä on. Ja koska mieshän oli helvetin kova kepittäjä nuorempana ainakin, miksei tuoda sitä esille?
 
Tuli muuten sellainen kysymys mieleen, että miten sen Ynkän pitäisi sitten soittaa, jos ei noin?
 
Niin. Makunsa kullakin.

Räkkipeli: Sen suurimpia vaikuttajia oli Hendrix, jonka mies näki pienenä poikana uutisissa paiskivan kitaraa paskaksi ja polttaen sen lopussa.
 
Tosta tuli vaan mieleen ,että taisi Eclipse-levyn Bedroom Eyes olla eka biisi jolla Ynkkä toi esille sellasen oman versionsa Henkka-riffeistä? Minusta Ynkyn Henkka-tributointi ei kyllä toimi pätkääkään.Sittemminhän vastaavan tyyppistä riffittelyä on tainnut ollakin joka levyllä.Tuosta levystä alkoi myös mielestäni materiaalin alamäki ja seuraava Fire & Ice sisälsi jo huttumateriaalia.