Rock, pop, alternative ›

Muutama hetki sitten Arto Nybergin shöyssä tuli tuo biisi ensimmäistä kertaa oikein videon kera. Pakko myöntää, että jotenkin mukavan positiivinen olo jäi tuon biisin kuultuaan ja videon nähtyään. Vanha dinosaurus on oikeasti aktivoitumassa... Sinänsä aika perusbiisi oli, ei mitään järin ihmeellistä, mutta minä ainakin tykkäsin. Mites muut?
 
Pakko ostaa tuo sinkku jahka 26.4. tulee kauppoihin, on tuo sen verta legendaarinen tapaus kun Eput tuuttaa uutta matskua.

Voi perse! Missasin tuon kokonaan. :(
Eput on turhaan aliarvostettu. Hieno bändi, paljon hienoja biisejä, hieno ura.

Voi perse! Missasin tuon kokonaan. :(
Eput on turhaan aliarvostettu. Hieno bändi, paljon hienoja biisejä, hieno ura.
 
Kyllä, veit sanat suustani. Vaikken ihan kaikesta tekemästään diggailekaan, niin suuresta osasta kuitenkin. Hyvä bändi. Alussa hassua punkkirokkia, myöhemmin miehisen ahdistuksen kipupisteiden kulminointia.

Kyllä, veit sanat suustani. Vaikken ihan kaikesta tekemästään diggailekaan, niin suuresta (ellei suurimmasta) osasta kuitenkin. Hyvä bändi. Alussa hassua punkkirokkia ja myöhemmin miehisen ahdistuksen kipupisteiden kulminointia.
 
Eput ovat myös musiikillisesti mainio bändi. Jos ei nyt suorastaan nerokkaita, niin loistavia jippoja mm kahden kitaran työskentelyssä ovat duunailleet. Ja olen aina, nykyään eritoten, digannut Eppujen soundeista.

Hyvä biisi oli. Ei kyllä mitenkään kovin tarttuva.

Tosi rento biisi. Ei merkkiäkään mistään paineista, joita yhdentoista vuoden odotukset olisivat ehkä siihen saattaneet ladata. Tästä on bändin hyvä lähteä levyntekoon ihan tosissaan.

Tosi rento biisi. Ei merkkiäkään mistään paineista, joita yhdentoista vuoden odotukset olisivat ehkä siihen saattaneet ladata. Tästä on bändin hyvä lähteä levyntekoon ihan tosissaan.
 
Veikkaan, että rentous on lähtenyt juuri siitä että ovat ukot ovat malttaneet kaikessa rauhassa työstää ja ovat malttaneet olla välittämättä ulkoisista paineista.
Sain juuri luettua vuonna 2000 ilmestyneen 'Tiimalasin Santaa' -kirjan, jossa kävi hyvin selväksi mm Martti Syrjän 90-luvun alusta jatkunut writers block. Uskon, että on ollut melkoinen psyykkaminen päällä pääsemiseksi siihen tilaan että hampaat eivät kirsku.

En Epuista tykkää, mutta odotin paljon huonompaa biisiä.
Tulee varmaan soimaan radiossa aika tiuhaan, joten parin viikon päästä tuskin enää siedän.

Olikohan mun tv:ssä vikaa vai kuulostiko muistakin siltä, että laulu oli miksattu todella hiljaiseksi?

Eipä kovin kummoinen biisi ollut, vähän liian pop. Ei Epuissa sinänsä mitään vikaa ole, mutta ärsyttää kun esim. kaikki kitarasoolot sun muut on sävelletty ja sitten ne vetää ne tilutukset tismalleen samallatavalla livenä kuin levylläkin. Jotenkin häviää semmoinen rock meininki siitä...
Sen lisäksi olen ihmetellyt kitaristien makua kitaroiden suhteen. Esim. Pantse näyttää soittavan Tokain Telecaster kopiolla vaikka luulisi että miehellä olisi varaa ostaa ihan kunnon Fenderkin...

Olisihan tuo voinut olla paskempikin. Se video oli vähäsen korni. Parasta ohjelmassa oli se '78 pätkä. Rok.

Esim. Pantse näyttää soittavan Tokain Telecaster kopiolla vaikka luulisi että miehellä olisi varaa ostaa ihan kunnon Fenderkin...
 
Kaikki eivät ole välineurheilijoita. Kyllähän J. Karjalainenkin soittaa japsi Telecastereilla vaikka olisi taatusti varaa vaikka minkälaiseen NoCaster vintage reissue relic diipadaapa vehkeeseen. Ja maailmaltahan näitä esimerkkejä löytyy vaikka kuinka. Soittihan SRV:kin Tokailla...

Minunkin mielestäni oli oikein hyvä kappale, mutta ei oikein samanlainen hittisinkku kuin mitä bändiltä on usein kuultu. Paremmin tuo sopisi mielestäni vaikka levyn päätösbiisiksi. No, tuleehan niitä biisejä takuulla lisää.
 
Huomasikos kukaan muu, että biisissä oli todella hyvät sanat? Mukava kuulla ihan rehellistä kerrontaakin välillä, nykyään kun kaikki suomenkieliset bändit operoivat tällä piilomerkitys-tuska-ahdistus -akselilla.
 
Minun mielestäni.
 
Ps. Ja kyllä oli soundit kohdallaan, jos Tokai istuu Pantsen kouraan niin antaa sen herran jestas soittaa sillä.

Mun mielestä se, että "pystyy" ja "viitsii" soittaa halvemmillakin kamoilla jos tuntee ne omakseen on osoitus muusikon hyvästä itsetunnosta. Eikä hyvä musiikki siitä huonone, jos se on soitettu 400 euron Tokailla eikä huono parane, vaikka se olisi vingutettu 10 000 euron Gibsonilla. Soittajan huononemisesta tai paranemisesta puhumattakaan...
 
Mutta joo, tota uutta biisiä en ole vielä kuullut, mutta odotukset on suht korkealla kuitenkin. Kyllä Eppuja näistä suomirokin dinosauruksista mieluiten kuuntelee. (Vai lasketaanko Peergyntti jo dinosaurusten kastiin)?

Nuoruuteni sankarit on virallisesti back. No mitä sitten? Eipä ihmeitä. Biisistä kuulin lähinnä lopun ja kuulosti aika mukavan reippaalta, eikä sellaiselta "valitukselta", joka vei meitsin mielenkiinnon bändiin joskus 80-luvun megasukseen aikaan. Silloin kyllä kolisi paremmin esim. Peer Gynt, joka myös on uudelleen aktivoitunut levyn tekoon. Myöhemmin olen kyllä löytänyt jopa Valkoiselta kuplalta todella kuuntelukelposta matskua.
 
Syrjät tuntuu olevan taas (musiikillisen) elämän syrjässä aiempaa paremmin kiinni ja se kyllä sopii. Uhkasivat nimittäin silloin 70-luvun lopulla lopettaa hommat, jos rupeaa työltä tuntumaan ja eiköhän se aika katkolla ole jo ollutkin.
 
Sen lisäksi olen ihmetellyt kitaristien makua kitaroiden suhteen. Esim. Pantse näyttää soittavan Tokain Telecaster kopiolla vaikka luulisi että miehellä olisi varaa ostaa ihan kunnon Fenderkin...
 
Saati että on soittanut mm. Squierin Stratolla ;-)
 
Eppujen alkuaikoina Pantsella oli kyllä "aitoja " kitaroita, Fender Stratoja ja Giban Les Paulejakin. Sittemmin miehellä on ollut ilmeisesti varaa myöntää, että vaikkapa Japanissa tehty Squier on hänelle käyttökelpoisempi kuin 70-luvun jenkki-strato, jos siltä tuntuu...

ihan positiivinen vaikutelma jäi biisistä
 
Tänään tulee muuten illalla klo. 20.00 Yle Teemalta juttua Epuista. Muistakaahan katsoa!

Tuli melko absurdi fiilis ohjelmaa katsellessa. Sunnuntai-illan prime-time ohelman pääaihe: bändi on saanut tehtyä yhden biisin!
 
No miltä se nyt sitten tuntui kun saitte kappaleen valmiiksi?
 
Tekeeköhän A-studio spesiaalin jos ne saa toisenkin biisin tehtyä.
 
Ja kun pitkäsoitto joskus valmistuu siitä tehdään tietenkin kirja jossa käydään jokainen biisi läpi. Kirjasta luonnolisesti tehdään lähes välittömästi elokuva

Eipä kovin kummoinen biisi ollut, vähän liian pop. Ei Epuissa sinänsä mitään vikaa ole, mutta ärsyttää kun esim. kaikki kitarasoolot sun muut on sävelletty ja sitten ne vetää ne tilutukset tismalleen samallatavalla livenä kuin levylläkin.
 
Lainaan tässä vapaasti mukailen nimim. KooAa:n ajatuksia, jotka myös itse allekirjoitan:
 
Kyllähän improvisoituja sooloja voi soittaa kuka vaan ja mihin biisiin vaan. Tietyissä tapauksissa on kuitenkin paljon hienompaa kun biisissä on soolo jota ei voi soittaa missään muussa biisiissä kuin juuri siinä yhdessä ja nimenomaisessa.

Kuulin just Radio Helsingistä ja yllättävän positiivinen meininki. Oli jäänyt veke myös tämä knopflermasentavuus, mitä ne harrasti aikoinaan. Itse asiassa, kun melkein peräkkäin soitettiin sekä Eppujen uutta että Weeping Willowsia, niin samoissa kengissähän niissä dallailtiin.
Olisko ne tekemässä yli 20 vuoden jälkeen hyvää levyä?