Rummut: rumpukamat ›

hollmi-5: En ole kokenut Ambassadorin viritystä ongelmana ;)
 
Minä olen ja vika löytyi kalvo(i)sta. Kun rumpu on tarpeeksi särmikäs ja yläkertavoittoinen, tai sitten lugeja ei ole kymmenen, Ambassadorin vanteen ja vakauden heikkoudet tulevat esiin. Normikokoisissa peruspurnukoissa epävireinen älämölö ei häiritse samalla tavalla kuin sopraano- tai pikkolovirveleissä, jossa sitä "dängdängiä" tai soivaa säveltä on ihan erilailla koodattu rummun ominaissointiin. Näissä esim. Aquarinen TC kulkee ihan eri sarjassa.

totomiettinen: http://muusikoiden.net/dyn/users/99874.jpg
 
Drumcraft Series 8 Birch kit 22, 14, 10, 12, 14. Keikkakäytössähän nämä vasta punnitaan.
 
Hienot on ja hieno väri.. Tuosta löytää vaikutteita aika monestakin setistä.. Sonorista, Yamahasta, Pearlin Referencestä, Milleniumista..=)

jazzmies: Minä olen ja vika löytyi kalvo(i)sta. Kun rumpu on tarpeeksi särmikäs ja yläkertavoittoinen, tai sitten lugeja ei ole kymmenen, Ambassadorin vanteen ja vakauden heikkoudet tulevat esiin. Normikokoisissa peruspurnukoissa epävireinen älämölö ei häiritse samalla tavalla kuin sopraano- tai pikkolovirveleissä, jossa sitä "dängdängiä" tai soivaa säveltä on ihan erilailla koodattu rummun ominaissointiin. Näissä esim. Aquarinen TC kulkee ihan eri sarjassa.
 
En ymmärtänyt edellä olevasta kuin puolet, mutta itse olen ollut enemmän kuin tyytyväinen vaihdettuani Remot Aquarianiin. Snareissa mulla on kaikissa Texture Coated ja tosiaan verrattuna Remoon, semmoinen epämääräinen vinkuna ja diudäyyyydöng on poissa. Testattu kolmella eri syvyisellä virvelirummulla (kts. jäsenkuvaus).
 
En ole mikään virtuoosivirittäjä, joten elämä siinäkin mielessä helpompaa.

hollmi-5: Mistä noita saa?
 
Saksastahan niitä tulee ja nopeasti. ;) Hardis on persoonallisen näköistä, mutta ständit vaikuttavat hiukan kömpelöiltä itsessään. Ensimmäinen sc on tehty ja basari (22x18) ainakin vakuutti! :) Tomeihin läväytän heti emperorit tai muut 2-kerroskalvot. Nyt loppu ambassador-season mulla. Haluan tuhtia saundia!
 
Halvathan nää on, mutta nää tuleekin todellisiksi workhorseiksi. Ei haittoo vaikka ottavat hittiä. Väri on nätti juu!

totomiettinen: http://muusikoiden.net/dyn/users/99874.jpg
 
Drumcraft Series 8 Birch kit 22, 14, 10, 12, 14. Keikkakäytössähän nämä vasta punnitaan.
 
Rohkea veto! Taisivat YMCA:t löytää jo uuden kodin? Ovatko nämä 8-sarjalaiset?

EJ84: Rohkea veto! Taisivat YMCA:t löytää jo uuden kodin? Ovatko nämä 8-sarjalaiset?
 
Ovat. Ja löysivät. Nyt runtataan näillä. :)

Maanantaina tullee Sabian AA 17" fast crash.

Ihmettelin tässä drumcraftin hintoja ja tulin kaivelemaan viitteitä täältä. Samalla huomasin että aiemmin kysyin sarjan mallia, joka kuitenkin jo luki lainaamassani tekstissä. Jos olen aiemmin sortunut vastaavaan typeryyteen tai tulen jatkossa niin tekemään, huomauttakaa reilusti.
 
Unenpuute, mikä ihana tekosyy... :)

42 lankainen Taman matto. Tuli Pöörlistä melko rapsakan kuuloinen rokkisnare. :)

jazzmies: Minä olen ja vika löytyi kalvo(i)sta. Kun rumpu on tarpeeksi särmikäs ja yläkertavoittoinen, tai sitten lugeja ei ole kymmenen, Ambassadorin vanteen ja vakauden heikkoudet tulevat esiin. Normikokoisissa peruspurnukoissa epävireinen älämölö ei häiritse samalla tavalla kuin sopraano- tai pikkolovirveleissä, jossa sitä "dängdängiä" tai soivaa säveltä on ihan erilailla koodattu rummun ominaissointiin. Näissä esim. Aquarinen TC kulkee ihan eri sarjassa.
 
Senhän jo tiesinkin että omat viritystaidot eivät ole sieltä parhaasta päästä. Studion heppu kun viimeisteli Ambassadorien hienovirityksen niin voihan jesus että HiLitet soi... Tosin nyt vissiin puhuttiin virveleistä mutta kuitenkin. Parhaiten soi ainakin oman kokemuksen mukaan.

F-Musiikista Sabianin HHX Manhattan 14" haitsut tuli hommattua. Lisäksi 20"x16" bassorumpu ja 14"x14" lattiatomi mustaa Signiaa. Yamahan Tour Customit 12",16", 22" hommasin raudoiksi tulevaa settiprojektia varten. Rungoiksi tulee 6mm mahonkirungot by Carrera.

Bognerin Alchemist -nuppi ja Owl Drumsin snare.
 
Owl siis jäsen mkokin värkkäämä tammi-stavevirpula. 13"x7" ja on makia soundi!
 
http://muusikoiden.net/dyn/users/100022.jpg
 
http://muusikoiden.net/dyn/users/100023.jpg

Hehee, Rolandin sähkörunmut tuli tuossa pienessä pöhnässä hankittua heräteostoksena. Aikaisemmin en ollut sähkörumpuja edes kokeillut, mutta pari minuuttia soittelua riitti vakuuttamaan minut että nämä minä tarvitsen. :D

Antti1987: Hehee, Rolandin sähkörunmut tuli tuossa pienessä pöhnässä hankittua heräteostoksena. Aikaisemmin en ollut sähkörumpuja edes kokeillut, mutta pari minuuttia soittelua riitti vakuuttamaan minut että nämä minä tarvitsen. :D
 
Pitäis itse tehdä sama temppu. Joskus puoli vuotta sitten myin ihan järkyttävässä ra(ha)pulassa omat DTXplorerit pois ihan pilkkahintaan, ja ny harmittaa.

Torstaina kattelemaan/testaamaan/95% todennäkösyydel hakemaan ensimmäistä kunnon vintakerummustoani. Täydellinen skenepisteiden huoraaminen täydentyy sillä että se on Yamaha-merkkinen. 20/12/14-pläjäys 70-lukua. Ehkäpä jotai tellinkejäkin. Apdeittia myöhemmin.

Duro: Torstaina kattelemaan/testaamaan/95% todennäkösyydel hakemaan ensimmäistä kunnon vintakerummustoani. Täydellinen skenepisteiden huoraaminen täydentyy sillä että se on Yamaha-merkkinen. 20/12/14-pläjäys 70-lukua. Ehkäpä jotai tellinkejäkin. Apdeittia myöhemmin.

Ei, koska nykyään tehdään parempia. Koska PHX ja Sabian, sekä taide, ilmaisukanavat, karaktääri ja minäminäminäminä.

ferodoz: Ei, koska nykyään tehdään parempia. Koska PHX ja Sabian, sekä taide, ilmaisukanavat, karaktääri ja minäminäminäminä.
 
Höm. Ei näin. Ei todellakaan näin. Piilopottuilu ei nyt skulaa, ainakaan mun mielestä.
 
Jos haetaan toimivuutta ja usein monipuolisempaa saundia, uudemmat on parempia. Oon sitä mieltä, että parhaita rumpuja tehdään nykyään, eikä joskus muinoin. Samaan hengenvetoon sanon, että vanhoissa on sitä jotain fiilistä mitä uusissa ei ole. Ei edes vanhaa stailia jäljittelevissä uustuotannoissa, kuten esim. Yamaha Club Custom.
 
Jos mun pitäis nostaa edesmenneistä seteistä se, mikä on tuonut eniten fiiliksiä ja jota kaipaan, niin kyllä se oli 70-luvun halpa Beverley joka saundas tosi hyvältä, varsinkin levyllä. Se oli tosin mun pitkäaikaisin setti, joten soiton määräkin mulla on ollut sillä setillä suurin.

VeKrio: Höm. Ei näin. Ei todellakaan näin. Piilopottuilu ei nyt skulaa, ainakaan mun mielestä.
 
Jos haetaan toimivuutta ja usein monipuolisempaa saundia, uudemmat on parempia. Oon sitä mieltä, että parhaita rumpuja tehdään nykyään, eikä joskus muinoin. Samaan hengenvetoon sanon, että vanhoissa on sitä jotain fiilistä mitä uusissa ei ole. Ei edes vanhaa stailia jäljittelevissä uustuotannoissa, kuten esim. Yamaha Club Custom.
 
Jos mun pitäis nostaa edesmenneistä seteistä se, mikä on tuonut eniten fiiliksiä ja jota kaipaan, niin kyllä se oli 70-luvun halpa Beverley joka saundas tosi hyvältä, varsinkin levyllä. Se oli tosin mun pitkäaikaisin setti, joten soiton määräkin mulla on ollut sillä setillä suurin.
 
Samoilla linjoilla joo. Säästin vain Jazzmieheltä kirjoittamisen vaivan. :)

Duro: Torstaina kattelemaan/testaamaan/95% todennäkösyydel hakemaan ensimmäistä kunnon vintakerummustoani. Täydellinen skenepisteiden huoraaminen täydentyy sillä että se on Yamaha-merkkinen. 20/12/14-pläjäys 70-lukua. Ehkäpä jotai tellinkejäkin. Apdeittia myöhemmin.
 
Ne siniset R-merkkiseltä myyjältä..? Ne oli kyllä hienot, itsekkin kuolasin kaksi sekuntia, kunnes hoksasin että nehän on Yömahat.. jotka on edelleenkin vähän njääh..=D