Koskettimet ›

Leikari: Pätevää viihdeurkuilua:
 
http://www.youtube.com/watch?v=Al73ho9la4s&feature=related
 
http://www.youtube.com/watch?v=L7adSlQ3dM0&feature=related
 
Minen tykänny yhtään, hirveetä kalloporaamista.

Pienet ja rytmikkäät!
 
http://aijaa.com/004489852969
 
http://aijaa.com/003439852970
 
http://aijaa.com/008509852971
 
http://aijaa.com/003459852972
 
http://aijaa.com/001689852973

Aika hyvin soi vuoden 1961 urku ollakseen ilmeisesti sähköinen toimintaperiaatteltaan ilman mekaniikkaa?
Gulbransen Rialto K
http://www.youtube.com/watch?v=E6RFIFG1cKc&feature=related
 
Vertailun vuoksi sähkömekaaninen Wurlitzer electrostatic reed organ:
http://www.youtube.com/watch?v=S1oA04ClrPY
 
Näillä saa osaavissa käsissä kunnon tivolimeiningin!

On se vaan niin kova.....
 
http://www.youtube.com/watch?v=OorZcOzNcgE&feature=fvst

Mitä urkuja ja mitä efektejä Doorsin biisissä?
 
http://www.youtube.com/watch?v=45TcV5rZQ4w

Prophet: Mitä urkuja ja mitä efektejä Doorsin biisissä?
 
http://www.youtube.com/watch?v=45TcV5rZQ4w
 
http://www.combo-organ.com/Gibson/gibson.htm Tuo urku on ilmeisesti, Vox Continental ei ole. Lesliekin kuuluu pyörivän.

Prophet: Mitä urkuja ja mitä efektejä Doorsin biisissä?
http://www.youtube.com/watch?v=45TcV5rZQ4w
 
Eikös Doorssilla ollut tilanne, että erilaisia kiippareita tilanteen mukaan, joskus on Hammondia ja joskus transistoriurkuja.
 
Mun kuulokkeisiin on kuuluvinaan urkua, jossa on Hammondille tyypillinen perkussio päällä, putkisäröä ja leslie, pulputtava soittotyyli, väittäsin ettei paljon eroais jos mä vetelisin ton mun Hammond L100:sella second harmonic perkussiolla vai onko tossa peräti myös third harmonic yhtäaikaa, en oo varma...
 
Eli mikä tahansa genis Hammondi putkivahvistimella ja leslieällä perkussio päällä. Olisko studiossa kuiteskin joku isokokoinen Hammondi.

Analoginen Dr. Böhm. Ei nappaa yhtään isoimmat trankku-Hammondit ja Yamaha Electonet tuon rinnalla.
 
http://www.youtube.com/watch?v=JLCQK-eL1EY
 
http://www.boehmworld.com/pictures/ds/Boehm_Orchester_2002_3.jpg

musamies: Eikös Doorssilla ollut tilanne, että erilaisia kiippareita tilanteen mukaan, joskus on Hammondia ja joskus transistoriurkuja.
 
Mun kuulokkeisiin on kuuluvinaan urkua, jossa on Hammondille tyypillinen perkussio päällä, putkisäröä ja leslie, pulputtava soittotyyli, väittäsin ettei paljon eroais jos mä vetelisin ton mun Hammond L100:sella second harmonic perkussiolla vai onko tossa peräti myös third harmonic yhtäaikaa, en oo varma...
 
Eli mikä tahansa genis Hammondi putkivahvistimella ja leslieällä perkussio päällä. Olisko studiossa kuiteskin joku isokokoinen Hammondi.
 
"Kaikkitietävä" Wikipedia kertoo seuraavaa:
 
http://en.wikipedia.org/wiki/L.A._Woman
 
"Ray Manzarek: Hammond C-3 organ on track 1, tack piano on tracks 2, 5, Vox Continental organ on track 2, rhythm guitar on track 3, Gibson G-101 organ on track 6, Wurlitzer electric piano on track 8, Fender Rhodes Electric Piano on tracks 5, 10 and 12, lead vocals on bonus track "(You Need Meat) Don't Go No Further""
 
Toi linkin biisi näyttäis olevan nro 7, eli ei kiippareita ollenkaan(!?), mutta kyllähän siinä selkeästi Hammondi ja lepa humisee taustalla.
 
Keikoillahan Manzarek kuulemma käytti ensin Vox Continentalia ja sen jälkeen tuota Gibson G-101:tä. Ja kummankin setin kanssa Fenderin Pianobassia.

Kiva Electone-olohuone!
 
http://www.youtube.com/watch?v=GRZxpSUBY2c
 
http://www.youtube.com/watch?v=Cn_5Mu5nbjs
 
http://www.youtube.com/watch?v=L1bjhI3FWCo
 
http://www.youtube.com/watch?v=PNPa157wSJo
 
http://www.youtube.com/watch?v=jbhIVLUmvTI
 
http://www.youtube.com/watch?v=dOmqh0GUv6s

Moi ketjulle ja kaikille lukijoille!
 
Kirjoitin tuon em. WLM-aiheisen tutkielman =)
 
Yritin kyllä saada oikeaakin tietoa esim. tämän foorumin kautta, mutta aika vähäiseksi palaute jäi tuolloin.
 
Kertokaas nyt rehellisesti, kuinka pahasti meni puihin?
 
Asiavirheitä tai muita juttuja ei kylläkään voi enää korjata =D Ehkä joskus voisi tehdä jatkoa tuohon tekstiin.
 
Mega:n jätin pois, koska se on viitattavien lähteiden valossa legendaa =P

Mega legendaa??? Olihan tuommoinen malli oikeasti olemassa.
Mistäs tuon tutkielman löytää? Muistaakseni joku muukin teki juttua noista?

Mandibela:
 
https://publications.theseus.fi/handle/10024/37357
 
- tuosta on puhe.
 

 
En tiedä, että millaisia tavoitteita AMK:ssa opinnäytetyölle asetetaan, mutta tietty fokusointi olisi kyllä tehnyt tekstille terää. Sinällään aihepiiriä vähemmän tuntevan on varmaan tekstiä ihan mukava lukea.
 
Jotain kehittämisnäkökulmia, mikäli vielä aiheeseen innostut:
 
Olisin jo otsikkotasolla nostanut keskiöön käytettävyyden, joka mainitaan mm. tiivistelmaää. Aihe olisi mielenkiintoinen ja tarjonnut monia mahdollisuuksia.
 
Käsittelyyn olisin kaivannut paneutuneempaa jäsentelyä ja analyytteisempää otetta. Tekstissä on laitteiden kuvausta, jonka liittyminen myöhempään tekstiin kaipaisi selvempää sidettä.
 
Kirjoituksessa on kyllä ajatusta takana, mutta sitä ei ole viety loppuun saakka. Varsinkin lopun WLM osio tuntuu irralliselta eikä kokonaisuus muodosta selvää kaarta - vaikka palasia onkin havaittavissa. Tuon WLM:n ottaminen käytännön esimerkiksi kyllä voi perustella. Ko. soittimestahan kirjoittajalla on omakohtaista kokemusta ja toiminut insipiraationa - olisin kaivannut siksi alkuosasta analyyttisempää tarkastelukehikkoa, jonka pohjalta soittimen käyttökokemusta olisi sitten arvioitu systemaattisesti - - siinä olisi kaari täyttynyt.
 
Totta kyllä aihepiiri voisi muodostua laajaksi, minkä vuoksi se olisi ollut hyvä rajata. Jos pituutta meinaa tulla liikaa, niin voi pohtia aiheen rajaamista. Käytettävyys -käsitettäkin olisi voinut selvemmin alussa analysoida so. mitä näkökulmia siihen on ja valita sitten se ao. työssä käytetty.
 
... mitäpä sitten näkökulmia, joihin olisin toivonut selvemmin esille? - pikaisesti esim.:
- elektromekaaniset ja elektroniset soittimet - millaisiin soundillisiin ja käytännöllisiin tarpeisiin ne luotiin - kumpi johti soittimien kehitystä, tekniikka vai musiikillinen ja käytännöllinen tarve?
- "soundillinen " käytettävyys ja niiden omien soittotyylien kehittyminen; enemmän tai vähemmän tyydyttävä imitointi vs. itsenäinen soitin ilmaisukeinoineen - sähköpianosta -urkuihin ja monitaitoisempiin syntikoihin - etenkin sähköpiano(t) ja -urut ovat jo muodostaneet omat itsenäiset genrensä, jota voisi pohtia so. rock-jazz -urku vs. pilliurkujen B-3 imittointi
- soittotekninen ja soitannollinen käytettävyys - käytännössä keskitytty klaviatuurisoittimiin
- "raudan" arviointi so. teknis-taloudelliset seikat (luotettavuus, roudattavuus, saatavuus, hinta, tekninen kehys...)
- noiden jälkeen sitten, että mihin sitä WLM-urkua on tarkoitus ollut käyttää ja kuinka se siinä toimii - myös vertailun Hammondiin olisi voinut viedä pidemmälle
 
Olisiko heti alussa kannatanut rajata tarkastelu pelkästään sähköurkuihin - siinäkin olisi ollut mielenkiintoista sarkaa.

Aarno Raninen voisi kertoa jotain WLM:stä studiomuusikon näkökulmasta.
 
http://www.discogs.com/Aarno-Ranine … 3%A4hk%C3%B6uruilla/release/3172329

Leikari: En tiedä, että millaisia tavoitteita AMK:ssa opinnäytetyölle asetetaan, mutta tietty fokusointi olisi kyllä tehnyt tekstille terää. Sinällään aihepiiriä vähemmän tuntevan on varmaan tekstiä ihan mukava lukea.
 
Jotain kehittämisnäkökulmia, mikäli vielä aiheeseen innostut:
 
Olisin jo otsikkotasolla nostanut keskiöön käytettävyyden, joka mainitaan mm. tiivistelmaää. Aihe olisi mielenkiintoinen ja tarjonnut monia mahdollisuuksia.
 
Käsittelyyn olisin kaivannut paneutuneempaa jäsentelyä ja analyytteisempää otetta. Tekstissä on laitteiden kuvausta, jonka liittyminen myöhempään tekstiin kaipaisi selvempää sidettä.
 
Kirjoituksessa on kyllä ajatusta takana, mutta sitä ei ole viety loppuun saakka. Varsinkin lopun WLM osio tuntuu irralliselta eikä kokonaisuus muodosta selvää kaarta - vaikka palasia onkin havaittavissa. Tuon WLM:n ottaminen käytännön esimerkiksi kyllä voi perustella. Ko. soittimestahan kirjoittajalla on omakohtaista kokemusta ja toiminut insipiraationa - olisin kaivannut siksi alkuosasta analyyttisempää tarkastelukehikkoa, jonka pohjalta soittimen käyttökokemusta olisi sitten arvioitu systemaattisesti - - siinä olisi kaari täyttynyt.
 
Totta kyllä aihepiiri voisi muodostua laajaksi, minkä vuoksi se olisi ollut hyvä rajata. Jos pituutta meinaa tulla liikaa, niin voi pohtia aiheen rajaamista. Käytettävyys -käsitettäkin olisi voinut selvemmin alussa analysoida so. mitä näkökulmia siihen on ja valita sitten se ao. työssä käytetty.
 
... mitäpä sitten näkökulmia, joihin olisin toivonut selvemmin esille? - pikaisesti esim.:
- elektromekaaniset ja elektroniset soittimet - millaisiin soundillisiin ja käytännöllisiin tarpeisiin ne luotiin - kumpi johti soittimien kehitystä, tekniikka vai musiikillinen ja käytännöllinen tarve?
- "soundillinen " käytettävyys ja niiden omien soittotyylien kehittyminen; enemmän tai vähemmän tyydyttävä imitointi vs. itsenäinen soitin ilmaisukeinoineen - sähköpianosta -urkuihin ja monitaitoisempiin syntikoihin - etenkin sähköpiano(t) ja -urut ovat jo muodostaneet omat itsenäiset genrensä, jota voisi pohtia so. rock-jazz -urku vs. pilliurkujen B-3 imittointi
- soittotekninen ja soitannollinen käytettävyys - käytännössä keskitytty klaviatuurisoittimiin
- "raudan" arviointi so. teknis-taloudelliset seikat (luotettavuus, roudattavuus, saatavuus, hinta, tekninen kehys...)
- noiden jälkeen sitten, että mihin sitä WLM-urkua on tarkoitus ollut käyttää ja kuinka se siinä toimii - myös vertailun Hammondiin olisi voinut viedä pidemmälle
 
Olisiko heti alussa kannatanut rajata tarkastelu pelkästään sähköurkuihin - siinäkin olisi ollut mielenkiintoista sarkaa.
 
Oho. Kiitos! Olisipa ollut tällainen opponentti tekstiä kirjoittaessa =D
 
Näihin suuntiin olisin itse vienyt tekstiä, jos kokemusta, tietoa ja taitoa olisi ollut enemmän... =)
 
Hahmotelmissa oli yksi taiteellisiin tavoitteisiin syventynyt kappale, mutta tieteellisen tutkimuksen varjolla se jäi sitten muun tekstin joukkoon, kun tekstin määrä alkoi olla suuri. Koko tekstin oli alunperin tarkoitus käsitellä WLM:ää yrityksenä ja tuotteina, mutta sisältö jäi ohueksi.
 
Pistetään korvan taakse.

En saa auki kun varoituksia tulee julmasti

Mandibela: Oho. Kiitos! Olisipa ollut tällainen opponentti tekstiä kirjoittaessa =D
 
Näihin suuntiin olisin itse vienyt tekstiä, jos kokemusta, tietoa ja taitoa olisi ollut enemmän... =)
 
Kyllä siitä tekstistä huomasi, että sinulla olisi sekä kykyä että näkemystä enempäänkin (kiireessä jäi edellä se selvästi tuomatta esiin). Tuossa on nimenomaan ohjauksen puutteesta tai ohjaajien laiskuudesta tms. kyse.

KoskPaavo: En saa auki kun varoituksia tulee julmasti
 
Hö. Osalla toimii vaan, osalla ei. Kokeile jotenki erilailla?

Leikari: Kyllä siitä tekstistä huomasi, että sinulla olisi sekä kykyä että näkemystä enempäänkin (kiireessä jäi edellä se selvästi tuomatta esiin). Tuossa on nimenomaan ohjauksen puutteesta tai ohjaajien laiskuudesta tms. kyse.
 
Heh. Nolostun =D Kiitos.