| Aihe: Mark Lanegan | |
|---|
|
Ohessa muutama klippi lisää Laneganin keikalta:
Mark Lanegan - When Your Number Isn't Up: http://www.youtube.com/watch?v=32paqIf5ZHs
Mark Lanegan - Like Little Willie John: http://www.youtube.com/watch?v=3xrRarDpcGU
Mark Lanegan - One Hundred Days: http://www.youtube.com/watch?v=jxn5jTZEYfE
Mark Lanegan - Hanging Tree: http://www.youtube.com/watch?v=eMApdkBZrBc |
|
Hieno oli keikka ja niin sen pitikin olla. Eturivissä kun oli niin mölisijätkin (oliko niitä edes?) eivät pahemmin häirinneet. Tippa tuli linssiin jo One Way Streetin aikana ja muina kohokohtina voisi mainita varmaan reilut puolet biiseistä. Erityisesti säväytti varsinaisen setin päättänyt On Jesus' Program, Laneganin tulkitsemana tuollaiset tekstit kuulostavat varsin lopullisilta.
Settilista oli sama kuin edellisellä sivulla mainittu, paitsi että Bell Black Ocean soitettiin tällä kertaa ja Misirlou skipattiin. Ilmeisen hyväksi havaittu setti, yksittäisiä poikkeamia lukuun ottamatta koko kiertue vedettiin tismalleen samoilla biiseillä. Luulisi että tuolla kokoonpanolla voisi listaa varioida vähän enemmänkin...
Elokuussa tulee näemmä jo uusi Lanegan & Campbell -kokopitkä. Joskohan tuokin kokoonpano vihdoin Suomeen saataisiin. |
|
Huhhuh, massiiviset kylmänväreet aiheutti tuo One Hundred Daysin videopätkä! On kyllä ehottomasti yks Bubblegumin parhaita biisejä. Tuolla oli varmaan tunnelma aika katossa... |
|
Muovinen: Huhhuh, massiiviset kylmänväreet aiheutti tuo One Hundred Daysin videopätkä! On kyllä ehottomasti yks Bubblegumin parhaita biisejä. Tuolla oli varmaan tunnelma aika katossa...
Jengi oli biisien aikaan kiitettävän hiljaa, mutta suosionosoitukset oli kyl aina oikein raikuvat, joskaan niille ei annettu hirveästi aikaa, kun seuraava biisi lähti jo käyntiin. |
|
Johnny Buzz: Jengi oli biisien aikaan kiitettävän hiljaa, mutta suosionosoitukset oli kyl aina oikein raikuvat, joskaan niille ei annettu hirveästi aikaa, kun seuraava biisi lähti jo käyntiin.
Keikan aikana tuo ripeä tahti hieman ihmetytti, mutta näin jälkikäteen ajateltuna se oli nerokas ratkaisu. Intensiteetti pysyi hienosti yllä kun keskityttiin musiikkiin akustisia keikkoja usein riivaavan stand up -komedian ja yleisön kanssa "kommunikoinnin" sijaan. Eipä silti, hankala Lanegania olisikin vaikkapa Jason Ringenbergin tai Jon Auerin kaltaisten tarinaniskijöiden rooliin kuvitella, vaikka mies välispiikeissä tällä kertaa lauseen tai kaksi muodostikin. |
|
Juttua keikasta:
http://www.rumba.fi/mark-lanegan-toi-syksyn-helsinkiin-7970/ |
|
http://www.mesta.net/musa/uutiset/?aid=20312
Meni toi "soolo"keikka ohi niin tonne vois mennä vaikka ei näiden yhteistuotanto oo mitenkään kovin hallussa... |
|
http://www.mojo4music.com/blog/2012 … /listen_now_mark_lanegan_bands.html |
|
lainsuodatin: http://www.mojo4music.com/blog/2012 … /listen_now_mark_lanegan_bands.html
Ei oikeen vakuuttanut, tuntuu että keskinkertasia biisejä peitetty noilla säkätyksillä.. |
|
hjukke: Ei oikeen vakuuttanut, tuntuu että keskinkertasia biisejä peitetty noilla säkätyksillä..
Jaa, ei musta. Tosin en ehtinyt edes kokonaan läpi kuunnella. |
|
Onko porukka tutustunut tähän Blues Funeraliin? Itelle tää on aikamoinen pettymys loistavan Bubblegumin ja Isobel Campbellin kanssa tehdyn hienon Hawkin jälkeen. Tuntuu kuitenkin siltä, että levyn on ennemminkin kussut Alain Johannes kuin Lanegan itse. Kuolleita markan konetaustoja ja staattisia looppeja. Tuntuu niin kovin ikävältä eläväisen ja rupisen Bubblegumin jäljiltä. Rumpu- ja basso-osasto on aivan umpitylsää jumitusta ja kaiken kruunuksi päälle on laitettu jotain midi-pasuunoita ja mitälie härpätyksiä. Muutama ihan ok biisi, mutta ei mitään mahtavaa. No, lisää kuuntelua vielä, Laneganin äänihän on mitä mahtavin edelleen!
-General Petrovsky |
|
Sama homma, Blues Funeral oli kyllä ihan armoton pettymys. Muutama ok biisi tosiaan mutta tuotantoratkaisut käsittämättömiä eikä biisitkään lähde toivotulla tavalla. Bubblegum toki laittoi riman ylös, muta edes vähän lähemmäksi olisi toivonut tämän pääsevän. Keikkahan oli parhautta samoin kuin Laneganin ääni edelleen. Levylle kaksi tähteä.
en vittu tiiä. juon vaan - Grunge-Jukka |
|
Jännä homma, että Bubblegumin heikoin biisi "Can't Come Down" on myös Alain Johanneksen käsialaa..
-General Petrovsky |
|
Varsin rouheeta.
http://www.youtube.com/watch?v=dCa9BBVeTjo
Blues Funeral on kyllä meitsille uponnut hyvin, vaikuttava. Paikoitellen samaa moodia mitä the Soulsaver:n kanssa duunas.
Houlama Mama tsäst ö sviit tsärönana. |
|
Muovinen: Jännä homma, että Bubblegumin heikoin biisi "Can't Come Down" on myös Alain Johanneksen käsialaa..
En ole Laneganin levyihin perehtynyt, mutta olen pitänyt aina Alain Johannesta kovana biisintekijänä ainakin Eleven-tuotosten perusteella.
http://www.petrilampela.net |
|
bedlam: En ole Laneganin levyihin perehtynyt, mutta olen pitänyt aina Alain Johannesta kovana biisintekijänä ainakin Eleven-tuotosten perusteella.
Muistaakseni Johannes on tuottanut Bubblegumin peräpään, biisejä en muista hänen niinkään Laneganille kirjoittaneen. Joten ehkä kirjoittaja viittaa siihen.
Itse tykkään Blues Funeralista tosi paljon, toimii varsinkin kellarikuuntelussa. Aluksi Johannesin tavaramerkkisäksätys tuntui pilaavan koko levyn, mutta sitten se siirtyi jotenkin taka-alalle ja laulu(t) nousi pintaan. Samalla tapahtui sekin ihme, että aloin skipata levyltä pari rankempaa biisiä (Gravedigger's Song ja Riot in My House) pois ja keskittymään rauhallisempaan osastoon. Ihme siis sikäli, että elin pitkään siinä uskossa, että Laneganin pitäisi rokata eikä nysvätä.
Circuksen keikalla muistan hämmästelleeni sitä, miten hyvin saivat levyn äänimaailman toimimaan livenä. Tai siis sitä kuinka yksi yhteen vetivät, ei meinaan nähty juuri mitään soundillisia tai sovituksellisia irtiottoja.
They'll introduce me, "Hello, hello" /
Women seduce me and champagne flows /
Then the lights go low /
There's only one song I know |
|
digitaalimies: Muistaakseni Johannes on tuottanut Bubblegumin peräpään, biisejä en muista hänen niinkään Laneganille kirjoittaneen. Joten ehkä kirjoittaja viittaa siihen.
Olin vähän epäselvä ilmaisussani, tarkoitin tuottamista. Mutta yhtä kaikki, Johanneksen tuottamistyyli ei iske meikäläiseen, hänen kirjoittamiaan biisejä en ole kuullut. Tällä Laneganin uusimmalla erityisesti bassorumpuosaston totaalinen tylsyys tappaa kuuntelunautinnon. Elävimmillään meininki on Gray Turns Blackin polveilevassa kitarateemassa ja Hommen kitaraosuuksissa.
-General Petrovsky |
 rybk
10.05.2012 22:07:23 | |
|
bedlam: En ole Laneganin levyihin perehtynyt, mutta olen pitänyt aina Alain Johannesta kovana biisintekijänä ainakin Eleven-tuotosten perusteella.
Johanneshan kävi Suomessakin asti, Gogol Bordellon lämppärinä. Hyvää settiä sen soolokeikka oli. Tossa levyn sinkkulohkaisu. Vois olla jotain Chris Cornellia, tai vaikka Laneganin vanhempaa kamaa.
Endless Eyes
http://www.youtube.com/watch?v=FjR770GSYU8
80-luvulla Alain Johannesilla oli hetken aikaa tollaset kuviot.
What Is This
http://www.youtube.com/watch?v=DVfpwnZ8URM
Menipäs Off Topiciks.
Laneganin talvinen keikka oli tosi jees, ja toivottavasti oli päihteittä keikan jälkeen. Oli vaan niin erilainen olemus keikkaan verrattuna kaverilla.
"So we started out with the idea of maybe write something with a jagged time signature, like 5/7 or something, but that doesnt make your booty move." - Perry Farrell, tahtilajitaiteilun mestari |
|
Mark Lanegan Band - 4AD Session
http://www.youtube.com/watch?v=dCa9BBVeTjo |
|
rybk: Laneganin talvinen keikka oli tosi jees, ja toivottavasti oli päihteittä keikan jälkeen. Oli vaan niin erilainen olemus keikkaan verrattuna kaverilla.
Olen muutaman keikan jälkeen käynyt levyjäni ja muuta krääsää nimmaroituttamassa/töhrittämässä ja ainakin niillä kerroilla ja siinä vaiheessa iltaa on pöydän takana istunut vilpittömän oloinen, skarppi ja sanavalmis kaveri. Lavahabitus on toki tyystin erilainen, mutta ei kai tuonsuuntaiseen muutokseen douppia tarvita.
Lavaolemukseen liittyen, olen havainnut (otokseni on tosin kovin pieni), että Screaming Trees & QOTSA-aikoina Lanegan piti oikeaa kättään ylempänä mikkitelineellä, ja nyt myöhempinä aikoina vasen käsi on ollut aina ylempänä. Täytyy ottaa ehkä asia puheeksi seuraavan 'tapaamisen' yhteydessä ja kysyä syytä tähän Laneganin mittakaavassa merkittävään muutokseen. Ehkä kyseessä on ns. mikkikäsi (vrt. hiirikäsi).
They'll introduce me, "Hello, hello" /
Women seduce me and champagne flows /
Then the lights go low /
There's only one song I know |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
