Kitarat: kitarakamat ›

Oletko viettänyt yösi nukkumisen sijaan muusikoiden.net:in torin, ebayn, Thomannin ja muiden musiikkiverkkokauppojen sivuilla? Oletko laiminlyönyt soittoläksysi, koska kaikki aikasi on mennyt kitarakamojen hankintaan? Kärsitkö jatkuvasta taloudellisesta ahdingosta, koska käytät kaikki rahasi uusiin kitaravermeisiin? Ei hätää sillä et varmasti ole yksin.
 
Kamarunkkareita on kahdenlaisia. On rehelliset runkkarit, jotka eivät osaa soittaa ja oikeat muusikot, jotka ostavat laadukkaita työkaluja, koska todella tarvitsevat niitä. Itse kuulun ensin mainittuun ryhmään.
 
Jokaisen asialleen omistautuneen kamarunkkarin elämässä koittaa silloin tällöin se maaginen hetki, kun vähän aikaa tuntuu siltä, että nyt on kaikki, mitä tarvitsen. On juuri ne kitarat, vahvistimet, kaiuttimet ja pedaalit joita olen aina halunnut. Nyt voin vihdoin ja viimein alkaa oikein kunnolla harjoitella itse soittamista. Kuten kaikissa addiktioissa tämä täyttymyksen hetki on lyhyt. Kohta taas myydään, ostetaan, vaihdetaan ja valvotaan tietokoneen ääressä.
 
Näistä hetkistä kannattaa kuitenkin nauttia silloin kun sellainen osuu kohdalle. Minulle niin kävi tänään. Tästä sain ajatuksen, että haluaisin nähdä muiden alan harrastajien unelmakamat, jotka on saatu useiden vuosien säätämisen, velkaantumisen ja tuhlatun nuoruuden kustannuksella. Kiinostusta allekirjoittaneessa herättää erityisesti eri musiikkityylien harrastajien unelmakamat. Metallimiehen/-naisen unelmavermeet ovat luultavasti hieman erilaiset kuin bluesukolla/-akalla.
 
Ota kuva parhaista kamoistasi ja jaa se meidän muiden kanssa. Kuvaa vain se yksi set up, joka on kaikista maagisin. Älä tunge kuvaan kaikkia viittätoista kitaraasi ja kahtakymmentä vahvistintasi. Kuvassa siis paras kitarasi, äänen vahvistus(nuppi + kaappi, combo, räkkikamat tms.) sekä pedaalisi.
 
Tämä ei ole kilpailu, eikä tarkoituksena ole verrata, kuka on käyttänyt eniten rahaa laitteisiinsa. Ketjun aloittajaa ja luultavasti muitakin kitarakaman intohimoisia harrastajia kiinnostaa nähdä, minkälaisiin laitteisiin olet päätynyt. Kuvia saa kommentoida.

Aloitan itse. Kuvassa on:
-Gibson Les Paul (Duncan Alnico 2 Pro mikeillä) vuodelta 1985.
-Bluetone Black Face nuppi.
-Bluetone 2x12 kaappi Celestion vintage 30 kaiuttimilla.
-Pedaalit: Carl Martin Plexitone sekä Lee Jackson Mr.Springgy
 
http://muusikoiden.net/dyn/users/99480.jpg
 
Vaikeinta oli valita kuvaan kitara.

Ommuuten kivat kamat. Tyylikkäätkin vielä.... Helposti tää menee omien kamojen kuvasarjaksi, vai?

Ziggy Bubba: Ommuuten kivat kamat. Tyylikkäätkin vielä.... Helposti tää menee omien kamojen kuvasarjaksi, vai?
 
Saapa nähdä. Toivottavasti ihmiset lähtevät rohkeasti mukaan ja jaksavat näpätä kuvan kamoistaan ja halutessaan sanoa, mikä niissä on niin ihmeellistä. Voidaan sitten porukalla ihastella. Näin niistä on iloa monin verroin verrattuna siihen, että makaavat yksinään makuuhuoneen tai treenikämpän nurkassa.
 
Tiedän, että monella m.netin jäsenellä on hallussaan aivan uskomattomia aarteita, ja olisi mukava saada nämä julkisuuteen. Lisäksi torilla pyörii kamaa niin moneen lähtöön, että olisi mukava nähdä, kuinka erilaisia mieltymyksiä ihmislllä on.
 
Korostan, että tarkoitukseni ei ollut verrata kamojen rahallista arvoa, vaan sitä mihin itse kukin on päätynyt kaiken osto-myynti-vaihto -rumban jälkeen.

Ziggy Bubba: Helposti tää menee omien kamojen kuvasarjaksi, vai?
 
Meinasin juuri lähteä räpsimään kuvia omista romuista, kun ajattelin tätä lausahdusta. En ole hetkeen kaasutellut oikeastaan mitään, tosin on tullut harrastettua kaikkea muuta kuin kamarunkkausta tässä keväällä, niin ei ole hinkuja kehittynytkään. Joten en ole varma, onko nyt "se" setti kasassa, vai enkö ole vain jaksanut keskittyä kamppeiden paranteluun.
 
Jos olisin ottanut kuvan, laittaisin siihen SGni, tuon "Anglia"-vahvistimen (se näkyy omakuvassa) ja EGDM:n ja DMM:n.
 
Tuolla yhdistemällä on irronnut kyllä kovia soundeja, ja noilla sitä on pääasiassa soiteltu tämän vuoden aikana, pedaalilaudankin purin uudelleenkasausta varten tammikuussa, ja tuossa vielä tyhjänä makaa.
 
Eli jos nyt laittaisin kuvan niistä, en kuitenkaan olisi varma onko siinä unelmakamat vai ne "omat kamat". Tätä pitäisi miettiä pidempään.

Just ehdotin tällaista vastaavaa tuossa ah niin hyväntuulisessa Gibson ketjussa;)
http://muusikoiden.net/keskustelu/print.php?p=10702220
Täähän on helposti ratkaistavissa yhdellä ketjulla. Halukkaat kertovat omista kitaroistaan hyvillä kuvilla ja toiset halukkaat arvostelevat ja kertovat mix sä oot ihan v%%%%n idiootti, kun oot tuollaisen p%%%%%n keihään liian kalliilla ostanut. Henkilökohtaisuuksiin on ajan säästämisen vuoksi hyvä mennä heti, ettei vaan synny mitään selkääntaputtelu meininkiä. Modet poistavat mahdollisimman nopeasti kaikki myönteiset kommentit.

Ei kun pahaa oloa vaan yhdessä luomaan, soitto on suruista tehty! Otsikkona vois olla vaikka "Arvostele mun kitara" ja tavoitteena löytää olemattomatkin viat, tietysti henkilökohtaisuuksiin menemällä.

Les Fender: Just ehdotin tällaista vastaavaa tuossa ah niin hyväntuulisessa Gibson ketjussa;)
http://muusikoiden.net/keskustelu/print.php?p=10702220
 
Minähän kävin siellä postaamassa pari kuvaa.. Muttei se sitte ottanut "tuulta alleen" kun oli kielikulmakysymys kuumana..

fox: Minähän kävin siellä postaamassa pari kuvaa.. Muttei se sitte ottanut "tuulta alleen" kun oli kielikulmakysymys kuumana..
 
Unelmakamoista niin tiedä mutta tälläsillä mennään, tuo studio on ollu työjuhtana jo vuodesta -90: http://www.ruoste.com/ruoste/guitars/fullstack.jpg
 
-alppu

AngieRainbow: Jokaisen asialleen omistautuneen kamarunkkarin elämässä koittaa silloin tällöin se maaginen hetki, kun vähän aikaa tuntuu siltä, että nyt on kaikki, mitä tarvitsen. On juuri ne kitarat, vahvistimet, kaiuttimet ja pedaalit joita olen aina halunnut. Nyt voin vihdoin ja viimein alkaa oikein kunnolla harjoitella itse soittamista. Kuten kaikissa addiktioissa tämä täyttymyksen hetki on lyhyt. Kohta taas myydään, ostetaan, vaihdetaan ja valvotaan tietokoneen ääressä.
 
Itse soittelin vuosikaudet miettimättä liikaa kamoja. Sitten, kun koin jonkin sortin herätyksen ja ajattelin "vähän" parantaa saundia, niin tuntuu, että mitä enemmän romua ostaa ja mitä enemmän niihin pistää rahaa, sen tyytymättömämpi on. Päässä soi se saundi ja jotenkin se vaan tuntuu karkaavan joka kerta kauemmas ja kauemmas, kun kuvittelee ottaneensa askeleen sitä kohti.
 
Lotosta, kun saisi 5 miljoonaa, niin olisi kiva ostaa heti 50 000 eri vehkeitä ja katsoa, onko edes mahdollista löytää sitä unelmien saundia. Toisaalta sitten voisi myös palkata oman ääniteknikon...
 
Nyt on alkanut tuo kamarunkkaus vituttaa sen verran, että palailen taas peruskysymysten, eli soittamisen pariin. En varmaan osaa säätää tai jotain, kun aina kun testailen kamoja, niin jotenkin on vaikea sanoa, mikä on paras, kun toinen parempi toisessa ja toinen toisessa paikassa. Vaikeinta on löytää mahdollisimman vähillä kompromisseilla yhdistelmä, jolla saa muutamalla spedulla kaikki saundit ilman jatkuvaa ruuvausta tai polkemista.

Laulava Kylätohtori: Itse soittelin vuosikaudet miettimättä liikaa kamoja. Sitten, kun koin jonkin sortin herätyksen ja ajattelin "vähän" parantaa saundia, niin tuntuu, että mitä enemmän romua ostaa ja mitä enemmän niihin pistää rahaa, sen tyytymättömämpi on. Päässä soi se saundi ja jotenkin se vaan tuntuu karkaavan joka kerta kauemmas ja kauemmas, kun kuvittelee ottaneensa askeleen sitä kohti.
 
Lotosta, kun saisi 5 miljoonaa, niin olisi kiva ostaa heti 50 000 eri vehkeitä ja katsoa, onko edes mahdollista löytää sitä unelmien saundia. Toisaalta sitten voisi myös palkata oman ääniteknikon...
 
Nyt on alkanut tuo kamarunkkaus vituttaa sen verran, että palailen taas peruskysymysten, eli soittamisen pariin. En varmaan osaa säätää tai jotain, kun aina kun testailen kamoja, niin jotenkin on vaikea sanoa, mikä on paras, kun toinen parempi toisessa ja toinen toisessa paikassa. Vaikeinta on löytää mahdollisimman vähillä kompromisseilla yhdistelmä, jolla saa muutamalla spedulla kaikki saundit ilman jatkuvaa ruuvausta tai polkemista.
 
Hieman samanlaisia ajatuksia täällä suunnassa. Nuorempana soittelin pitkäänkin samoilla kamoilla ja olin niihin tyytyväinen vaikka ne ei edes mitään kovin arvokkaita kamoja ollut. Varsinainen kamarunkkaus alkoi sitten aikuisiällä, kun talous oli sen verran kunnossa että pystyi toteuttamaan niitä haaveita joista nuorena uneksi.
Jotenkin se kulmakivi kuitenkin aina tuntuu olevan se oma soittotaito mihin ei ole koskaan tyytyväinen eikä sitä voi rahalla ostaa. Kamat kyllä on huipputasoa kuten jokainen voi käydä profiilista tsekkaamassa, mutta kuitenkin se on niin että toisena päivänä tuntuu että on huippusoundi ja soittokin kulkee, sitten tulee taas niitä päiviä että ei tunnu soundia löytyvän millään vaikka setupit on ihan samat. Ja taas alkaa miettimään uusia kamahankintoja.

Onkohan tämä kamojen haaliminen ainoastaan sähkökitaransoittajien ominaisuus? Mä soitin aiemmin pianoa ja mulla on ollut sama sähköpiano 15 vuotta. Vieläkään ei ole tarvetta vaihtaa.
 
Musta tuntuu, että soittotaidoiltaan keskinkertainen kamarunkkari (joka itsekin olen) ehkä alitajuisesti lisää kitarakamoihin ominaisuuksia, joita niissä ei ole. Mulla on ollut pitkään pakkomielle saada samat kamat kuin Salshillä piuhoja, kieliä ja plektroja myöten. Sitten kun kaikki on kasassa, niin keskinkertainen soittaja ihmettelee, että mikä on, kun ei vieläkään kuulosta samalta :)
 
Mä oon ostanut aikamoisen kasan kitaroita, vahvistimia, speduja jne. ja aina myynyt suurimman osan pois. Nyt tuntuu siltä, että tällä hetkellä en tarvitse mitään (saa nähdä kauan kestää). Siksi siis ajattelin, että mihinköhän muut soittajat ovat päätyneet vuosien kamojen ostamisen ja myymisen tuloksena.
 
Viime aikoina on moni kitarakama jäänyt ostamatta, kun ole kysynyt itseltäni, tarvitsenko tämän vai haluanko sen. Kun olen ostanut ne laitteet, jotka tarvitsen ja jättänyt ne ostamatta, jotka vain olisi kivoja, niin ainakin 50% hamutuista laitteista on jäänyt ostamatta.
 
ilopertti: Unelmakamoista niin tiedä mutta tälläsillä mennään, tuo studio on ollu työjuhtana jo vuodesta -90: http://www.ruoste.com/ruoste/guitars/fullstack.jpg
 
-alppu
 
Tyylikäs setti! Asiaa että joku jakaa ilon vermeistään. Mä oon niin visuaalinen ihminen, että laadun lisäksi kamojen ulkonäkö on tärkeää. Joskus tekisi mieli ostaa joku pedaali vain siksi, että se on niin hienon värinen.

Yhdestä Ibanez RG:stäni näkyy pohja räkin päällä, mutta tämä vahvistisetti söi mun lompakkoa muutaman vuoden... Oli ilo saada monien kauppojen, laitetestien ja soundimieltymyksien kautta sellainen setti pystyyn, joka viihdyttää ja riittää vaativampiinkin juttuihin. Perhe ja työ menee etusijalle, mutta musiikkia tehdään jatkuvasti pienellä liekillä. Mulla on hyvä fiilis nykyisistä soittovermeistä ja siinähän ne odottaa vaan musikaalisia hetkiä. "Aina silloin tällöin, tai vaikka joka päivä." Siinä hyvä motto =)
 
http://muusikoiden.net/dyn/users/96666.jpg

AngieRainbow: Onkohan tämä kamojen haaliminen ainoastaan sähkökitaransoittajien ominaisuus?
 
Ei oo. Pätee myös muihin lajeihin/harrastuksiin. Jos jossain jutussa tarviaa välineitä, sieltä löytyy kamarunkkareita. Valokuvaus, golffaus, moottoriurheilu, jopa kokkailustakin näitä löytyy.

Olen yhden sortin kamarunkkari itsekin. Ostin vahvistimen ja kitaran joskus vuonna 1995 ja nyt olen muutaman vuoden sisällä ostanut kolme kitaraa ja lisäksi jotain muuta sälää. Kun ostin vahvistimeni 1995 niin ostin sen ulkonäön perusteella ja meni pitkään tottua siihen, mutta sitten kun totuin ja pääsin sisään sen vahvistimen sielunmaisemaan, niin vaikeapa siitä on luopua. 17 vuotta jotain ollaan nyt oltu kämppiksinä:-).
 
Mietin tuota unelmakama hommaa ja huomasin itsessäni ja omassa suhtautumisessani erään seikan, jonka halusin tuoda esille. Minulla ei yleensäkään ottaen ole oikein käsitystä miltä mun vehkeiden pitäisi kuulostaa tai mitä haen. Tykkään ostella laitteita, mutta teen valintani yleensä aika fiilispohjalta jonkin ulkomusiikillisen seikan perusteella (esimerkiksi ulkonäkö). Sitten kun olen jonkun laitteen hankkinut, niin sitten vain sopeudun siihen minkälainen se on ja alan tutkia minkälaisia mahdollisuuksia se tarjoaa ja minkälaisen suhteen siihen tavaraan luon yleensäkään. Sen vuoksi en ole kovin kriittinen, kun en erityisemmin odota niiltä mitään, paitsi iloa ja nautintoa, mutta sehän on itsestä ja omasta mielikuvituksesta loppupelissä kiinni.
 
Minun unelmasetuppini on aika pitkälti tämä.
 
http://muusikoiden.net/dyn/users/99504.jpg
 
Siitä kaikki alkoi ja siihen kaikki tulee päättymään ja kaikki muu on enemmän tai vähemmän epäolennaista. Tuo oheinen on paras ja inspiroivin setuppi mitä minulla on koskaan ollut ja sillä voi tehdä kaiken tarpeellisen eikä juuri mitään ylimääräistä.

Äääh, 2 eri setuppia, ei voi valita parempaa. En ole harkinnut kummankaan myymistä kertaakaan.

AngieRainbow:
Ota kuva parhaista kamoistasi ja jaa se meidän muiden kanssa. Kuvaa vain se yksi set up, joka on kaikista maagisin. Älä tunge kuvaan kaikkia viittätoista kitaraasi ja kahtakymmentä vahvistintasi.
 
Ei pysty valitsemaan. Siinä syy, miksen osallistu tähän.

Entropia666: Ei oo. Pätee myös muihin lajeihin/harrastuksiin. Jos jossain jutussa tarviaa välineitä, sieltä löytyy kamarunkkareita. Valokuvaus, golffaus, moottoriurheilu, jopa kokkailustakin näitä löytyy.
 
Ja kokkailusta noita vasta sitten löytyykin. Pitää olla tietyn merkkiset veitset + leikit.
 
Ja olipa miltei aiheeseen taasen viesti. Itte kitarasettiin, mulla on ollut yhtä kauan, ku ollut sähkökitara, niin tasan yks setuppi: Squierin Stratocaster ja vahvistin. Ehkä jotkut funkin soittoon sopivat purkit (wah + leikit) voisi joskus hommata, mutten ole viel nähnyt syytä. Muunlaista musaa ku kitaralla soitan, ni mieleinen setti onkin löytynyt.
 
Akustinen kitara. :)

Minulla ei ole mitään unelmakamoistani, mutta voisin kertoa niistä.
 
Vahvistin: Mesa-Boogie Mini Rectifier Mesan 2x12 kaapilla.
Efektipedaalit: Strymon Blue Sky, Strymon Brigadier ja Visual Sound Liquid Chorus.
Kitara: Tummansininen custom Gibson Flying V '68 kontrolleilla, paitsi kiinteän tallan sijasta laadukkaalla 2-point tallalla.

Krice: Minulla ei ole mitään unelmakamoistani, mutta voisin kertoa niistä...
 
Juurikin näin. Eihän ne ole enää unelmia jos ne jo on omistuksessa.