Aihe: Mikrofonietuastetesti (Audio mythbusters vol1) | 1 |
---|
|
Tässä linkki eilen tehtyyn erittäin mielenkiintoiseen etustestiin. Tulokset ovat erittäin hämmentäviä. Kannattaa tsekata jos mikkietuset kiinnostavat! Lähiaikoina tulossa myös vastaavanlainen testi aiheena kitarapiuhat. https://www.facebook.com/notes/comf … ikrofonietuasteista/405107166189623 |
Ziggy Bubba 04.05.2012 19:17:54 (muokattu 04.05.2012 19:18:27) | |
|
Erittäin hyvää työtä tämä. Audio-juttuihin jos mihin liittyy näitä "myyttejä bustattaviksi" todella paljon. Siis eroja joita ei juuri kukaan meinaa kuulla, ihan oikeasti. Ton kitarapiuhatestin tulokset melkein jo osaan aavistaa - kunhan muistetaan soittaa sillä Monsterin jazz-piuhalla vain sitä jazzia ;) |
Mikael 04.05.2012 19:19:07 (muokattu 04.05.2012 19:30:46) | |
|
Periaatteessa kai ihan mielenkiintoinen testi jos ei meinaa ikinä äänittää mitään muuta kun 57:lla kitaravahvistinta ihan läheltä. Normimaailmassa kuitenkin mikkietunen näkee (kuulee) paljonkin erityyppisiä lähtösoundeja äänitettynä mitä erilaisimmilla mikrofoneilla ja näitä vahvistetaan tarpeen mukaan akselilla vähän-paljon ihan tilanteesta riippuen. Tästä syystä tämäntyyppinen staattinen testi ei kerro oikeen mistään mitään. Mun kokemuksen mukaan isoimmat erot mikkietusissa tulevat kun äänitetään erittäin hiljaisia asioita (ehkäpä vielä epäherkillä mikeillä) sekä kun mennään särön/klippauksen rajoille. Tää sama koskee aika pitkälti myös mikkitestejä. Ennen ei ollut mitään - nyt on. |
|
Jotain pientä eroa olin huomaavinani toki, SSL kuulosti tasapainoisemmalta (jopa lujammalta?) keskialueen suhteen kuin esim. Behringer. Toki noi klippien nimet voi alitajuisesti vaikuttaa reilustikin :) Testikamat: DAC: Fiio E7 Kuulokevahvari: Fiio E9 Luurit: Denon D2000 |
|
Mikael: Periaatteessa kai ihan mielenkiintoinen testi jos ei meinaa ikinä äänittää mitään muuta kun 57:lla kitaravahvistinta ihan läheltä. Normimaailmassa kuitenkin mikkietunen näkee (kuulee) paljonkin erityyppisiä lähtösoundeja äänitettynä mitä erilaisimmilla mikrofoneilla ja näitä vahvistetaan tarpeen mukaan akselilla vähän-paljon ihan tilanteesta riippuen. Tästä syystä tämäntyyppinen staattinen testi ei kerro oikeen mistään mitään. Mun kokemuksen mukaan isoimmat erot mikkietusissa tulevat kun äänitetään erittäin hiljaisia asioita (ehkäpä vielä epäherkillä mikeillä) sekä kun mennään särön/klippauksen rajoille. Tää sama koskee aika pitkälti myös mikkitestejä. Maistuuko plussa hyvältä ? I am a scholar and a gentleman...and probably a pervert too |
virtalahde 05.05.2012 10:40:58 (muokattu 05.05.2012 10:41:09) | |
|
Huvittavaa on muuten se, että vielä siinä 90-luvun alussa erillisten mikkietusten käyttäminen oli suht tuntematonta hommaa, ja koko levy saatettiin vetäistä yhden tiskin samanlaisilla etusilla läpi. Jaakko Viitalähde / Virtalähde Mastering |
|
Mikael: Periaatteessa kai ihan mielenkiintoinen testi jos ei meinaa ikinä äänittää mitään muuta kun 57:lla kitaravahvistinta ihan läheltä. Normimaailmassa kuitenkin mikkietunen näkee (kuulee) paljonkin erityyppisiä lähtösoundeja äänitettynä mitä erilaisimmilla mikrofoneilla ja näitä vahvistetaan tarpeen mukaan akselilla vähän-paljon ihan tilanteesta riippuen. Tästä syystä tämäntyyppinen staattinen testi ei kerro oikeen mistään mitään. Mun kokemuksen mukaan isoimmat erot mikkietusissa tulevat kun äänitetään erittäin hiljaisia asioita (ehkäpä vielä epäherkillä mikeillä) sekä kun mennään särön/klippauksen rajoille. Tää sama koskee aika pitkälti myös mikkitestejä. Tottahan tuo on, mutta tässä olikin tarkoituksena testata etuasteita nimeenomaan 57:lla lähimikitettynä vahvistimen edestä. Olen itse monesti pohtinut ja ollut montaakin mieltä siitä, mikä etuaste kuulostaa muka parhalle tuossa 57/lähimikitystilanteessa. Usein olen päätynyt äänittämään Toftin omilla etusilla, koska niitä on käytössä useampiakin. Tämä testi todisti ainakin itselleni sen, että tuon tyyppisessä äänityksessä sillä etuasteella ei kovinkaan paljoa ole merkitystä, hyomattavasti suurempia eroja kuultiin samana päivänä tehdyssä kitarapiuhatestissä. Noita etuasteita ylipäätään on vaikea vertailla millään muulla keinolla, siksi teimme tämän testi juuri tällaisessa tavallisessa äänitysmetodilla. |
|
Hyvä hyvä! Tämmöiset ovat aina mielenkiintoisia. Oisko tuohon piuhatestiin / jatkossa muihin vastaaviin ehkä mahdollisuutta saada vaikka viikon pakollinen sokkotestikuuri ennen kuin nimet tiedostojen koodikirjoitusten takaa sitten julkistettaisiin? Kuten ZB tuossa sanoi, niin noi tiedostonimet saattavat olla aika harhauttavia mitä tulee analyyttiseen kuunteluun. Mutta ehdottomasti hieno juttu, näitä ei ole koskaan liikaa. Ohessa graafi Harman Kardonin työntekijöille teetetystä kuuntelutestistä: http://tinyurl.com/m3z7n2 Avattu huone kaikille tampereen m.nettiläisille. Liity ihmeessä Linkki. |
|
-septimisti-: Hyvä hyvä! Tämmöiset ovat aina mielenkiintoisia. Oisko tuohon piuhatestiin / jatkossa muihin vastaaviin ehkä mahdollisuutta saada vaikka viikon pakollinen sokkotestikuuri ennen kuin nimet tiedostojen koodikirjoitusten takaa sitten julkistettaisiin? Kuten ZB tuossa sanoi, niin noi tiedostonimet saattavat olla aika harhauttavia mitä tulee analyyttiseen kuunteluun. Mutta ehdottomasti hieno juttu, näitä ei ole koskaan liikaa. Ohessa graafi Harman Kardonin työntekijöille teetetystä kuuntelutestistä: http://tinyurl.com/m3z7n2 Vaikuttaa mielenkiintoiselle tuo Harman Kardon kuuntelutesti. Oiskohan tuosta olemassa jossain tarkempaa tietoa? Ei oikein ota selvää tuosta kaaviosta mistä tuossa on kyse. |
|
Huikki: Vaikuttaa mielenkiintoiselle tuo Harman Kardon kuuntelutesti. Oiskohan tuosta olemassa jossain tarkempaa tietoa? Ei oikein ota selvää tuosta kaaviosta mistä tuossa on kyse. Käytännössä kyse on siitä, että edes omiin korviinsa ei voi oikein luottaa tämmöisessä kuuntelussa, vaan mahdolliset ennakkokäsitykset eri merkeistä ja malleista vaikuttavat alitajuntaisesti tjsp. niin paljon että tällainen testi - varsinkin kun erot ovat todella pieniä - tietyllä tapaa menettää merkityksensä. Sokkotesti eliminoi ennakkokäsitysten vaikutuksen. Optimaalinen tilanne olisi, että edes testaaja ei tietäisi mitä kamoja on testaamassa, mutta se on jo vähän overkillia. Tuo Harmanin työntekijöillä teetetty testi on joskus julkaistu käsittääkseni ihan tiedelehdessä. Itse bongasin tuon aikoinaan jostain blogikirjoituksesta talteen. Käytännössä siinä on testiryhmällä kuunneteltu neljää eri kaiutinparia eli kaiuttimia G, D, S ja T (muistaakseni olivat jotain aikansa "hifistandardeja" kaikki), ja haettu parhaimman kuuloista. Jokaista kaiutinta ollaan kuunneltu kahdessa eri tilassa / sijainnissa. Toinen sijainti on merkitty keltaisella ja toinen sinisellä pylväällä. Ja tämä on sitten suoritettu sekä sokkana (ts. testattavat eivät tiedä mitä kaiutinta he kuuntelevat) sekä ns. normaalisti jolloin testattavat tietävät mitä ovat kuuntelemassa. Tuloksista pistää ensimmäisenä silmään se, että testattavat olivat paljon varovaisempia ja kriittisempiä sokkotestissä ts. kapineet saivat vähemmän pojoja. Toinen selkeä havainto on, että kaiuttimen sijainnilla näyttäisi olevan vaikutusta ainoastaan sokkotestissä - normaalissa kuuntelutilanteessa nämä erot käytännössä hävisivät. Ja kolmantena seikkana tietysti se, että normaalista kuuntelusta ja sokkokuuntelusta saadut tulokset ovat kestämättömässä ristiriidassa toistensa kanssa. Sokkotestin voittanut kaiutin esimerkiksi jäi normitestissä viimeiseksi. Tämä ilmiö on varsin tutkittu ja hyvin tunnettu myös muuten kuin audion puolella. Samasta syystä yhtäkään vertailevaa tieteellistä tutkimusta ei tehdä nykyään "silmät auki". Tiedemaailmassa on tapauksia, jossa nobel-tason kaverit ovat huijanneet itsensä uskomaan ihan omituisiin juttuihin. Noista kavereista ennakkokäsitykset ottivat selkeän voiton, vaikka he tekivät työkseen niitä kaiuttimia. Avattu huone kaikille tampereen m.nettiläisille. Liity ihmeessä Linkki. |
|
Jokaisella laitteella on tietty klangi, jonka saa esiin sopivilla säädöillä. Sen takia mikä tahansa vakioasetuksiin perustuva testi on jo lähtökohtaisesti toteutettu päin persettä. Onko järkeä testata esimerkiksi 10 kompuraa siten että jokaisen toosan kaikki nupit on klo 12 kohdalla? Voisin hypoteettisesti kuvitella jonkun tokaisevan että "tämä LA-3A kompressori kuulostaa laulussa varsin vaisulta verratuna muihin, kun asetukset ovat kaikissa vertailukohdissa yhtäläiset". Tai että "tämä Chandlerin etuaste sopii varsin huonosti sähkökitaralle, kun kaikkien vertailulaitteiden säädöt ovat identtiset". Jos näin on, niin olisko ehkä vertailun lähtökohdassa jotain korjattavaa? Onneksi musiikki pelasti minut nuorena. Muuten olisin sekaantunut urheiluun tai opiskeluun. |
|
Samoissa sessioissa tehty kitarapiuhavertailu: https://www.facebook.com/notes/comf … s-vol2-kitarapiuhat/406734239360249 |
Aki 10.05.2012 18:37:10 | |
|
Huikki: Vaikuttaa mielenkiintoiselle tuo Harman Kardon kuuntelutesti. Ihanaa nähdä noinkin raflaavat tulokset. Tuo tosiaan kertoo lähinnä sen että kaiuttimien sijoittelulla on merkitystä vain jos niitä kuuntelee silmät kiinni. Psykologia on vahvempi aisti kuin korva. Ehdin jo toivoa että G tarkoittaisi Geneleciä... "Jos ei kunnolla kuule mitä tekee/on tullu tehtyä, niin käy kuin valtion firmassa. Tietämätön laittaa osaamattoman tekemään tarpeetonta, ni siinä on koko turha työ vaarassa mennä ihan hukkaan."
- rintapek 10.1.2012 |
|
Aki: Ihanaa nähdä noinkin raflaavat tulokset. Tuo tosiaan kertoo lähinnä sen että kaiuttimien sijoittelulla on merkitystä vain jos niitä kuuntelee silmät kiinni. Psykologia on vahvempi aisti kuin korva. Ehdin jo toivoa että G tarkoittaisi Geneleciä... Luen:"kaiuttimien sijoittelulla on merkitystä vain jos niitä kuuntelee, eikä vain katsele" "The music business is a cruel and shallow money trench, a long plastic hallway where thieves and pimps run free, and good men die like dogs. There's also a negative side."
-- Hunter S. Thompson |
« edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
---|