Kitarat: kitarakamat ›

Gabe: Kiitos infosta dropD. Olen SG:hen pohtinut josko kuitenkin vaihtaisin mikit ja P90 kuullostaa mun korvaan parhaalta niin nuo voisivat olla varteenotettava vaihtoehto.
 
Dimarzion Bluesbucker pitää tässä kohtaa mainita myös, nimittäin P90-soundia tuo pitkälti tarjoaa, vielä ilman hurinoita (kiitos "dummy-coilin"):
http://www.dimarzio.com/pickups/humbuckers/bluesbucker
 
Keskialue potkii just oikeista kohdista ja värkki toimii puhtaillakin mainiosti. Eli mikki on käytännössä ykskelainen P90:n tapaan, sillä toinen kela on vaan "buckaamassa hummia". Itellä on yks tommonen Jagmasterin tallapaikassa ja toinen vielä asentamaton menossa Lespan kaulaan.

Kiitos Ziggy Bubba, toi bluesbucker näyttää speckseiltään olevan ihan napakymppi mun tarkoituksiini. Ja taas pidentyy ostoslista :)

Onko kenelläkään muuten kokemuksia eri valmistajien "koirankorva/dogear" mallisista P90:sistä? Olen noita lollarin tuotteita katsellut, pitäisi olla ihan laadukas merkki?

Minullakin on omassa SG Standardissa P90:t, ja empä ole kyllä Humbucker-mikkejä kaipaillut. Kaulassa on Bareknuckle Pickupsin Mississippi Queen ja tallassa saman valmistajan Pig-90 (joka on kyllä erittäin ärhäkkä mikki).

Olisi kiva tietää onko tämä Gibson merkkiuskollisuus samanlaista kuin autoissa merkkiuskollisuus on?
 
Siis ajaako G:n omistaja vain jollain tietyn merkkisellä autolla?
 
Siis kukaan ei varmaankaan aja vain kialla ja soita vain love rockilla.
 
Itsellä 2 Gibsonia ja tietynmerkkinen auto.

taitaa gibsonistien perisynti olla sama kun mersumiesten, vikoja ei ole, on vain ominaisuuksia :) jostain syystä puoli topiccia on täys mikkien vaihtoa koskettavia viestejä :P

korvaoo: taitaa gibsonistien perisynti olla sama kun mersumiesten, vikoja ei ole, on vain ominaisuuksia :) jostain syystä puoli topiccia on täys mikkien vaihtoa koskettavia viestejä :P
 
Mitäköhän Tokai-ketjut sitten vois olla täynnä? Niissä vasta kingit mikit on ;)
 
Ja soittajalle sopimaton mikki ei ole vika. Toi taitaa just mennä siihen ominaisuus-kategoriaan.

Ziggy Bubba: Mitäköhän Tokai-ketjut sitten vois olla täynnä? Niissä vasta kingit mikit on ;)
 
Minusta ainakin nää viimeisten korealais-Tokaiden mikit ovat varsin hyviä juurikin siksi että ne ovat tarpeeksi kuumia mutta silti vähän "mutaisia" ja ei-hyökkääviä (ehkä huonoin kuvaus mikeistä pitkiin aikoihin, antakaa anteeksi) soundiltaan. Ostaisin enemmänkin jos niitä saisi ostettua helpommin. Mutta ehkä vika on minussa.
 
Ja soittajalle sopimaton mikki ei ole vika. Toi taitaa just mennä siihen ominaisuus-kategoriaan.
 
Nimenomaan. Oikeasti huonoja mikkejä on aika hankalaa löytää, enemmän on ehkä kyse siitä mitä ominaisuuksia siltä mikiltä halutaan ja mihin musiikkityyliin painotutaan. Jos nyt puhutaan kitaroista, jotka on tehty soitettaviksi (eli käytännössä kaikki muut paitsi viidenkympin anttilasotkalelutapuli-tsydeemit) niin soittajalle ei-mieluisat mikit eivät tee siitä kitarasta huonoa, vaikka jotkut näemmä (ylempänä tuossa) niin ilmeisesti luulevat.

Wradlin: Nimenomaan. Oikeasti huonoja mikkejä on aika hankalaa löytää, enemmän on ehkä kyse siitä mitä ominaisuuksia siltä mikiltä halutaan ja mihin musiikkityyliin painotutaan.
 
Plussaa tälle :) Näinhän se menee, se joka on toiselle surkea voi olla toiselle napakymppi. Niin eri maut ja mieltymykset on kuitenkin joka soittajalla.

korvaoo: taitaa gibsonistien perisynti olla sama kun mersumiesten, vikoja ei ole, on vain ominaisuuksia :) jostain syystä puoli topiccia on täys mikkien vaihtoa koskettavia viestejä :P
 
No vika on tahaton poikkeama linjasta. Se on jotakin mitä ei pitäisi olla. Ominaisuus on taas valmistajan valinta. Esimerkiksi valmistaja nyt vaan valitsee jotkinmikit siihen kitaraan ja on epäilemättä miettinyt sen jutun. Jos käyttäjä on tyytymätön siihen valmistajan valintaan eli tässä tapuksessa mikkeihin, kertooko se valmistajan taitamattomuudesta (laittoi väärät mikit kitaraan) vai käyttäjän taitamattomuudesta (valitsi itselleen sopimattoman kitaran)?
 
Tietenkään kysymys ei ole edes näin yksioikoinen, vaan käyttäjä joka operoi rajallisilla resursseilla tekee aina jonkin sortin kompromissia laitteidensa kanssa ja mikkien uusiminen on varmasti se ensimmäinen asia jolla kitaraa voidaan parannella. Niitä mikkejähän harvoin vaihdetaan edes Gibsoniin siksi, että ne orkkikset olisivat vialliset, vaan siksi että uskotaan saavan vähän parempaa kun vaihdetaan ne seymour dunkanit siihen. Sen valinnan tekee käyttäjä itse joten sitä harvemmin jälkikäteen enää kritisoidaan.

korvaoo: jostain syystä puoli topiccia on täys mikkien vaihtoa koskettavia viestejä :P
 
Joo! Ja laitetaan lisää.
 
Gibsoniini vaihdoin tallamikin, joo, mutta syy oli hieman eri kuin silloin, kun aikoinaan vaihdoin mikit Ibanez RG550:aan. Ibaan lykättiin DiMarziot pelastusrenkaana, jolla toivoin naaraavani eloon bändi- ja äänityskontekstissa liki käyttökelvottoman ritsan. No, tulokset oli vähän kuin olisi laittanut pikajuoksijalle sydämentahdistimen. Kiertoonhan sekin kanootinohjain lähti, ja ihan syystä.
 
Gibsoniin testasin piruuttani Lollar Imperial High Windia, koska vaikka 70-luvun T-topit soundasivat sangen all right, mikkien keskinäisessä suhteessa oli ehkä hieman tilaa botnekkaammalle tallamikille. Testi oli menestys, sillä Lollarin-sedän tuote oli napakymppi kyseiseen päreeseen. Balanssi kaula- ja tallamikin välillä on nyt erittäin hyvä. No, ehkä sooniseen parannukseen olikin syytä moisella puikulalla, sillä yhden Lollarin hinnalla saa kaksi DiMarziota tai Duncania.
 
Oli miten johnny, lähtökohtaisesti tilanne oli eri.

tommi m: Olisi kiva tietää onko tämä Gibson merkkiuskollisuus samanlaista kuin autoissa merkkiuskollisuus on?
 
No tämä ilmiöhän nykyajassa kertoo selvimmin sen miten olemme siirtyneet kansalaisyhteiskunnasta kulutusyhteiskuntaan. Eli ihmiset enenevästi määrittelevät itseään ja asemaansa kuluttamisen kautta. Itseasiassa olen hyvinkin voimakkaasti huomannut tämän ilmiön muilla foorumeilla ja mielestäni soittajilla on yllättävän vähän tullut esille tätä ilmiötä. Tarkoitan, että tavara ei vastaa funktionaalisiin tarpeisiin, vaan identiteetin tarpeisiin.
 
Täällä muusikoiden netissä on ollut todella vähän "merkkisotia" mikä kertoo mielestäni sen ettei soittimet kovin paljoa liity identiteetin tarpeisiin meillä soittajilla. Muutenhan me tulkitsisimme kaiken kritiikin vihamielisiksi hyökkäyksiksi omaa identiteettiämme kohtaan.
 
Siis ajaako G:n omistaja vain jollain tietyn merkkisellä autolla?
 
Itselläni on ollut ja tulee epäilemättä olemaan monen merkkisiä ja mallisia autoja. Autoihin en juurikaan tunne intohimoja. Tärkeimpänä kriteerinä pidän autossa sitä, että sen voi huoltaa ja korjata mahdollisimman pitkälle itse, minkä vuoksi ajan Toyota Corollalla, joka on halvimmalla tähän tarpeeseen vastannut, vaikka ei autona erityisen hohdokas olekaan noin muuten.
 
Kitaroitakin minulla on monen merkkisiä ja arvostan kyllä kaikkia hyviä kitaroita. Jonkin verran kyllä arvostan tietynlaista alkuperäisyyttä ali Gibsoni ja Fenderi myyvät itse keksimiään malleja niin sitä arvostan tietyllä tavalla. Ja onhan ne tietenkin hyviä.
 
Siis kukaan ei varmaankaan aja vain kialla ja soita vain love rockilla.
 
Itsellä 2 Gibsonia ja tietynmerkkinen auto.

On tämä huvittava ketju... ;) "Omistan Gibsonin ja kaikki on hyvin...onhan???" :)

Morri: On tämä huvittava ketju... ;) "Omistan Gibsonin ja kaikki on hyvin...onhan???" :)
 
No, mitäs siinä, kai Gibsonin omistajatkin saa kirjotella omia "appreciation threadeja" kaikesta huolimatta??
Jaa, katsoin tuota listausta "ESP, Jackson, GMW, Tokai".. =)

tommi m: Olisi kiva tietää onko tämä Gibson merkkiuskollisuus samanlaista kuin autoissa merkkiuskollisuus on?
 
Siis ajaako G:n omistaja vain jollain tietyn merkkisellä autolla?
 
Siis kukaan ei varmaankaan aja vain kialla ja soita vain love rockilla.
 
Itsellä 2 Gibsonia ja tietynmerkkinen auto.
 
Kaikki Gibsonit joita soitan täytyy olla Gibsonin valmistamia. Mulla on myös muun merkkisiä hyviä kitaroita hyvän Gibsonin lisäksi (Ibanez, Fender, Landola, Tokai, Epiphone). Autoa en omista, mutta jos omistaisin, se ei varmaankaan olisi Gibson:in valmistama. Voin vaihtaa kaikkien käyttämieni laitteiden merkkiä laitteen käyttöiän mennessä umpeen, mikäli joku toinen merkki antaa paremman katteen rahalle. Vain oluen merkillä on väliä, Olvia sen olla pitää (niin kauan kun on suomalainen).

Morri: On tämä huvittava ketju... ;) "Omistan Gibsonin ja kaikki on hyvin...onhan???" :)
 
En tiedä onko huvittava - ainakin minä olen kuukauden tätä hieman katellisena seurannut, kun ei ole Gibsonia ollut. Mutta nyt ei tarvi enää. Kotiin saapui tänään uuden karhea Gibson Les Paul Studio ebony! Kyllä se vaan pahus vieköön otsikonmukaista tunnetta pukkaa ;-)
 
Vanha stratocaster-mies alkaa tässä kääntyä räyhäkkäämpään Lespaul-menoon.

fox: No, mitäs siinä, kai Gibsonin omistajatkin saa kirjotella omia "appreciation threadeja" kaikesta huolimatta??
Jaa, katsoin tuota listausta "ESP, Jackson, GMW, Tokai".. =)
 
Juu, ei pointti siinä olekaan etteikö Gibson hyvä merkki olisi, sellaisen olisin jo aikoja sitten itselleni ostanut jos tarpeelliseksi olisi nähnyt ja käteen sopivaksi havainnut. Se vaan että pitää oikein alleviivata, että onhan se hyvä, onhan, toki tämä varmasti aloittajalla hyvällä huumorintajulla heitettynä ;)
 
- Edit Ja jos tuo listauksen esiinveto (Tokai) jotenkin tarkoitti kateutta niin pakko sen verran selventää, että sillä Helsingin reissulla kun ton ostin niin havaitsin sen paljon paremmaksi kuin kolme kertaa kalliimman Kitarapajan Gibsonin jonka ensin meinasin ostaa ;) Mutta ei sillä, onhan Gibson legendaarinen merkki.

Morri: Juu, ei pointti siinä olekaan etteikö Gibson hyvä merkki olisi, sellaisen olisin jo aikoja sitten itselleni ostanut jos tarpeelliseksi olisi nähnyt ja käteen sopivaksi havainnut. Se vaan että pitää oikein alleviivata, että onhan se hyvä, onhan, toki tämä varmasti aloittajalla hyvällä huumorintajulla heitettynä ;)
 
Onhan tässä tosiaan jo tullut ketjulle mittaa, kaipa se(kin) jo jotain kertoo. Tuo myös kertoo jotain, että kiinnostava ketju, koskapa jo muitten merkkienkin vannoutuneet kannattajat alkavat "heräillä"..
Eihän se Gibson sentään mikään kitaraa kummempi ole, mutta aika monen "luottokeppinä" tuntuu täälläkin olevan. Vikoineen ja puutteineen, joinekin "vanhahtavine" ja perinteikkäine ominaisuuksineen.
 
- Edit Ja jos tuo listauksen esiinveto (Tokai) jotenkin tarkoitti kateutta niin pakko sen verran selventää, että sillä Helsingin reissulla kun ton ostin niin havaitsin sen paljon paremmaksi kuin kolme kertaa kalliimaan Kitarapajan Gibsonin ;)
 
Mutta eikö se Tokai pärjää ns. "omillaan", hyvänä kitarana? Miksi verrata sitä "vielä x-kertaa kalliimpaan" Gibsoniin? Tuota en oo koskaan ymmärtänyt, anteeksi vaan. Ilman hymiötä.
Eli näkisin tuon vertailun (ja mahdollisesti siihen liittyvän vastakkainasettelun) niin kovin turhaks. Jokainen katsoo sen itselleen sopivan soittimen, eikö? Sen, jossa on jotain itselle mieluista. Tää nyt vaan sattuu olemaan tuo Gibson-ketju.

fox: Mutta eikö se Tokai pärjää ns. "omillaan", hyvänä kitarana? Miksi verrata sitä "vielä x-kertaa kalliimpaan" Gibsoniin? Tuota en oo koskaan ymmärtänyt, anteeksi vaan. Ilman hymiötä.
 
Aivan. Jos haluaa Tokain niin ostaa Tokain. Gibsonin kohdalla sama homma. Ite olen ostanut molempia merkkejä pariin kertaan hyvällä menestyksellä.
 
Vai pitäisköhän sittenkin mennä vakuuttelemaan Tokain ylivertaisuutta Tele-ketjuun? Vaan eipä herätä Fender yhtään samaa tunnekuohua täällä eikä muualla. On siinä Gibsonissa jotain hehkua kaiketi - brändinä nyt vähintään :)