Morons!
Pakko tulla heti, lapsenmielisellä innostuksella, purkamaan tunteita kaikkien iloksi!
Olen ollut aina Paiste-mies, kunnes Stagg-merkkiset pellit rantautuivat Suomeen.
Myin Paiste 1000-sarjan Rudet pois, jotka vierailivat Lord:in ekalla levylläkin, Stagg:hin.
Olin hyvin tyytyväinen vaihtooni.
Sitten bongasin ameriikkalaisen Saluda-merkkisen symbaalivalmistajan; myin Stagg:it pois ja hommasin ne; ja tyytyväisyys kasvoi.
Kuitenkin Rude-sarjasta luopuminen hieman kaiversi ja halusin ostaa vielä riden ja löysinkin 2002-sarjan Power Ride:n ja olin tyytyväinen; ennen tätä hankintaa laukkapellin virkaa hoiti 3000-sarjan reflector Power Ride.
Sitten kävin Prismassa ja bongasin Juliet Jonesin Sydän-yhtyeen kaksi CD:tä todella kohtuullisella hinnalla (ostin pois) ja niitä kuunnellessani muistui mieleeni Zildjian Z-sarjan "hevipellit".
Joskus olin soittanut ko. sarjan rideä Juice Leskisen ETC-yhtyeen lämppärinä ja kovasti oli pelti jäänyt mieleeni järkyttävällä ping-äänellä. Juliet Jonesin Sydän-yhtyeen rumpali käytti samaista sarjaa kultaisella 80-luvulla, voin olla väärässäkin, mutta .. ainakin ping-ääni on hyvinkin kuuluva näillä ostamillani levyillä.
Noooh. Sitten oli pakko saada Zildjian Z Custom Power Ride, koska Rudestani ko. ping on Paistemaisen pehmeä. Ostin Zetan ja äsken hain sen matkahuollosta. Kyllä on kivaääninen kaveri. Ping-pitää kuulua ja pelti jopa krässääntyy ihan kivasti.
Juu. Totta. (varmaan) Z-sarja on äänekkääseen rokkiin ja heviin, mutta minä tykkään :)
/ Pappa Ammattilaisen ja harrastelijan erottaa ainoastaan tilipussista, ei välttämättä aina siitäkään. |
Hieno tarina, ois vaan ehkä sopinut vielä paremmin tonne vapaamuotoseen keskusteluun rummuista. Ellei tähän nyt saaha ihan kamalaa vääntöä kyseisistä pelleistä (pelti, ei pelle). Amateurs built Titanic, professionals built the ark. |
helma29
tcitc
ferodoz