Kitarat: kitarakamat ›

J2280: Tiedä sitten siitä puiden ensiluokkaisuudesta, ensiluokkaista mahonkia ei tarvinne kevennysporata....
 
Hyvää puuta ehkä, muttei ensiluokkaista (No ehkä kuitenkin R6/7/8/9/0-sarjalaisissa).
 
Tossa yks jätepuusta kaiverrettu... ;)
 
http://www.lespaulforum.com/forum/showthread.php?t=132495
 
Gibsonin lakkauksen ja puiden yhdistelmä toimii mulle hyvin. Esim. Epiluureissa tökkii se muovisuus ja viilun käyttö myös rungon pohjassa. Ei ehkä niin laadukkaita palasia siellä alla...

Tuolla näytetään Gibbonsin Billylle duunattu reikäjuusto, kun viitsii aikansa katsella:
 
http://www.youtube.com/watch?v=u6DrxfrbbF8
 
Pearly Gates -lessu oli kuulemma liian painava... Esiintyypä siellä jopa keppi, jossa kaulakin on juustotettu. Ja jätkä kehtaa soittaa vielä .007-setillä. Pyhäinhäväistys suorastaan! Missä on mnetin virallinen blues-paksuus?

Lonesome: Tossa yks jätepuusta kaiverrettu... ;)
 
http://www.lespaulforum.com/forum/showthread.php?t=132495
 
Gibsonin lakkauksen ja puiden yhdistelmä toimii mulle hyvin. Esim. Epiluureissa tökkii se muovisuus ja viilun käyttö myös rungon pohjassa. Ei ehkä niin laadukkaita palasia siellä alla...
 
Upea toikin :) Mulla on sama epissä, kyllä Gibson tuntuu ja kuullostaa vaan niin paljon paremmalta.

Spiral: Tämä on toki totta. Mutta esim. satulan väitetty huono materiaali ja usein (kuten edellä linkattu kitaratohtorin blogipostaus kertoo) sen päälle vielä huono viimeistely ei ole soittamisen kannalta mikään pikkujuttu, vaikka laadunvalvonnan, ja hinnakin, kannalta on.
Mutta näistähän ei osan mielestä Gibsonin kohdalla saa edes keskustella, koska se kertoo vain ymmärtämättömyydestä. Positiivisa kokemuksia saa kyllä kertoa mutta kaikki muu heitetään ymmärtämättömyyden tai ilkeämielisyyden piikkiin.
 
No, jos nyt pelataan "Kitara tohtori" -kortti, niin haluaisimpa siltä osin tuoda muutaman pointin tässä esiin..
http://kitaratohtori.org/2011/07/30/soitinten-tyyppivikoja-gibson-lp/
 
Tätähän kaiketi tarkoitetaan? Kun minulla, tosin paljon pienemmällä kokemuksella, ei ole tuollasta satulaongelmaa tullut vastaan, missä olis viilattuna 2 uraa G-kielelle, satulan alla "korotuspala" (Juu juu, sivukuvassa näkyy aivan selvästi..) ja korotuspalaa sitten fiksailtu maalilla. Onko siitä sitten noita roiskeita mennyt listaankin, en tiedä.. :p
Myös ihmetyttää tuo "liian matalaksi" tehdyksi mainittu satula, täällä(kin) on monesti sitä valitettu, että kieliurat ei oo tarpeeksi syvät.. Kas kun ne tehdään ihan tehtaalla sellasen "keskivertosoittajan" tatsille, ja kymppisetille.. ;)
Myös se on (ollut ainakin) pointtina, että korkeasta saa matalan, mutta toisinpäin on sitten hankalampaa..
Tuossa on se "tavanomainen" Gibsonin tapa tehdä tuo "muovisatula", eli corian-satula. Se muovisatulahan on kyllä varsin huono, toista se on joittenkin muitten merkkien "luu"satula, joka on suurin piirtein samaa ainetta. (Eli ns. "man-made bone") Siit ei vaan "viitsitä" sen kummemmin puhua.
Satulassa haluaisin, että tsekkaatte esmerkiks nuo kieliurat, sekä lavan kärkeen päin olevan viistouksen. Gibsonin omistajat voi verrata tuota omiinsa, muut voi mennä vaikka kauppaan katselemaan. =)
http://muusikoiden.net/dyn/users/98568.jpg
 
Siinä on pikkuisen eroavuuksia tuohon "tohtorin" blogin kuvaan. Joku saattaa haluta esittää kysymyksiä, että onko joku tehnyt ihan ite uutta satulaa, ja siinä on sitten tullut kaikenmoista, vai onko tuo joku yksittäinen "prototyyppi", vai onko kyseessä joku muu myynninedistämistarina..
Olihan siellä hra "tohtorilla" myös vähän modattu kaularaudanpääkin.. ;)
Kaikki tosiaan on mahdollista, vaan joitakin kysymyksiä jää vastausta vaille.
 
Kaikeksi onneksi sentään ei oo kyseisen merkin soittimien pääasialliseen tarkoitukseen, eli siihen soundiin ja soitettavuuteen sen isommin sanomista ollut.

fox: Tätähän kaiketi tarkoitetaan? Kun minulla, tosin paljon pienemmällä kokemuksella, ei ole tuollasta satulaongelmaa tullut vastaan, missä olis viilattuna 2 uraa G-kielelle, satulan alla "korotuspala" (Juu juu, sivukuvassa näkyy aivan selvästi..) ja korotuspalaa sitten fiksailtu maalilla. Onko siitä sitten noita roiskeita mennyt listaankin, en tiedä.. :p
 
No voi luoja. Jos nyt lähdetään siitä, että Gibsonilla on ilmiselvästi issueita laadunvalvonnassa. Onhan sitä ympäriinsä toitotettu, ja kuvat kertoo karua kieltä. Ei kahden tonnin päreessä saisi tuollaista sohellusta olla.
 
Eikä noiden laatu- ja viimeistelyongelmien myöntäminen ole keneltäkään pois, eikä himmennä hyvien yksilöiden toimivuutta tai arvoa.
 
Ehkä voi asiain tilasta tehdä sellaisen johtopäätöksen, että ei taida kannattaa uutta Lessua ostaa netistä sokkona. Voi tulla soitinrakentajalle töitä ja itselle surua pusakkaan. Kun kepin hinta alkaa nousta kahden tonnin kietteille (ja ehkäpä jo aikaisemminkin), kannattaa sen verran tukea kivijalkaa että testaa rauhassa omakätisesti yksilöt ja valkkaa parhaan päältä. Ei sitten oma hankinta päädy nettikauhistelun aiheeksi.

Lonesome: Tossa yks jätepuusta kaiverrettu... ;)
 
http://www.lespaulforum.com/forum/showthread.php?t=132495
 
Gibsonin lakkauksen ja puiden yhdistelmä toimii mulle hyvin. Esim. Epiluureissa tökkii se muovisuus ja viilun käyttö myös rungon pohjassa. Ei ehkä niin laadukkaita palasia siellä alla...
 
No joo, chambered on eri asia kuin weight relief. Tuo linkkaamasi on Custom-Shopin keppi joka on vielä tarkoituksella "kammioitu" jotta on saatu tietynlainen soundi. Itse tarkoitin että Gibsonin standardikitaroissa käyttämä mahonki on niin painavaa että vaatii kevennysporauksia. Tällöin en käyttäisi todellakaan termiä ensiluokkainen puu...
 
Fox, tarkoititko että Tapani Kärnä olisi itse hionut lavan mutterin jotta saisi Gibsonin huonoon valoon? Ainakin niin olin lukevinani rivien välistä...

fox: No, jos nyt pelataan "Kitara tohtori" -kortti,
 
Pelasit sitten kortti-kortin.
 
Kaikki tosiaan on mahdollista, vaan joitakin kysymyksiä jää vastausta vaille.
 
Kaikki on toki mahdollista, varsinkin jos väittää kaikkia Gibsonin vikoja suurinpiirtein joksikin salaliitoksi.
 
Mitä omiin ajatuksiin Gibsoneista tulee niin minulle Gibson Les Paul on SE kitara. Tiesin jo pitkään että joskus semmoinen on saatava, ja jos minulla olisi varaa/tilaa, hankkisin varmaan kymmenen. Osa olisivanhoja, piestyjä, osa uusia ja koreita jne. Enkä varmasti kyllästyisi ikinä. Vieläkin saatana spontaanisti pysähtyä ihastelamaan Les Paulia sängyllä ja laulan Kissin "EVerytime I look at you" biisiä huonosti. Lisäksi haluan joskus vielä SG:n ja ehkä Flying V:n.
Mutta se että Gibsonin vioista, joista jotkut ovat kyllä aika härskejä, puhutaan avoimesti ei haittaa minua yhtään. Parempihan se niin on niin tietää mitä tarkistaa kun on ostoaikeissa. Olen itseki törmännyt aika surkeisiin tekeleisiin musiikkiliikkeissä, mutta ilmeisesti tätä ei saisi tuoda julki koska kyse on ymmärtämättömyydestä tai ilkeämielisyydestä. Kateudesta ainakin.
 
Eli, suhtaudun eritoten Les Pauleihin tunteellisesti ja myönnän sen avoimesti, mutta en minä silti halua silmiä tosiasioilta sulkea. Eikä nuo tosiasiat vie mitään minulta pois. Se ei tarkoita että kaikki kritiikki olisi validia, mutta osa on, ja siihen on suhtauduttava järkevästi, omaa Lespaa samalla perverssisti hivellen.

J2280: Fox, tarkoititko että Tapani Kärnä olisi itse hionut lavan mutterin jotta saisi Gibsonin huonoon valoon? Ainakin niin olin lukevinani rivien välistä...
 
Kyllä tässä nyt on Gibsonien vastainen salaliitto kyseessä.

slapvete: No voi luoja. Jos nyt lähdetään siitä, että Gibsonilla on ilmiselvästi issueita laadunvalvonnassa. Onhan sitä ympäriinsä toitotettu, ja kuvat kertoo karua kieltä. Ei kahden tonnin päreessä saisi tuollaista sohellusta olla.
 
Eikä noiden laatu- ja viimeistelyongelmien myöntäminen ole keneltäkään pois, eikä himmennä hyvien yksilöiden toimivuutta tai arvoa.
 
Ehkä voi asiain tilasta tehdä sellaisen johtopäätöksen, että ei taida kannattaa uutta Lessua ostaa netistä sokkona. Voi tulla soitinrakentajalle töitä ja itselle surua pusakkaan. Kun kepin hinta alkaa nousta kahden tonnin kietteille (ja ehkäpä jo aikaisemminkin), kannattaa sen verran tukea kivijalkaa että testaa rauhassa omakätisesti yksilöt ja valkkaa parhaan päältä. Ei sitten oma hankinta päädy nettikauhistelun aiheeksi.
 
Tässäpä se tuli aika ytimekkäästi miksi asioista kannattaa puhua ilman Gibsonin -kiiltoa silmissä. Gibson kannattaa ostaa jos se on hyvä, mutta se että kitara on Gibson ei takaa että se on (hyvä).

Hyvä ketju tämä, vaikken (vielä) Gibsonia omistakaan. Olen ollut vannoutunut stratocaster-mies pitkään, ja nyt teen kunnon taustatutkimuksen testailemalla ja täällä kyselemällä ennekuin tilaan etelästä (testaamatta) jonkun Gibson Les Paulin..
 
Mutta vielä hämää tämä asia - eikö Gibsoneissa ole laatueroja välillä hintaluokassa 650-2500 euroa. Täällä yleisesti puhutaan Gibsonin hyvyydestä suhteessa esim Epifooniin. No hyvä on hyväksyn sen. Mutta mutta... esim stratoissa on huikeita eroja alkaen halvimmasta Fenderistä kailleimpaan. Niin, miten siis Gibsonissa? Eli koskeeko se kaikki kehu täällä niitä standard, tai trational-malleja?
 
Itse joutunen hankkimaan lespani varmaankin alle tonnin hintaluokassa, niin mitä sillä saa? Nyt tähän ei vastausta, että "säästä viisisataa, niin saat Standardin torilta". Tähän tonniinkin joudun vielä säästämään reilusti, koska alkuperäinen budejettini oli/on 600-800 euroa.

Liityinpä minäkin Gibson-kerhoon eilen. Minusta on aina tuntunut, että Gibson menee hukkaan minun lahjattomissa kätösissäni, mutta kuume nousi sietämättömäksi, kun olen viime viikkoina lueskellut G-keskusteluja tällä palstalla. Saa kai sellaisella huonostikin soittaa, kun soittaa niin etteivät muut kuule :-)
Kävin hakemassa Kitarapajasta Les Paul Studio 50's Tributen. Huhuja faktoina levittelevien harmiksi joudun sanomaan, etten uutterasta etsimisestä huolimatta löytänyt varaston puolelta haetusta ilmeisesti suoraan tehtaan jäljiltä olevasta kepistä mitään vikaa. Ei törrötä nauhat, ei ole moittimista viimeistelyssä. Hintakin oli pikaisten neuvottelujen jälkeen ällistyttävän hyvä.
Kevät tulee ja Gibson soi, olen elämääni kovin tyytyväinen :-)

fox: No, jos nyt pelataan "Kitara tohtori" -kortti, niin haluaisimpa siltä osin tuoda muutaman pointin tässä esiin..
http://kitaratohtori.org/2011/07/30/soitinten-tyyppivikoja-gibson-lp/
satulan alla "korotuspala" (Juu juu, sivukuvassa näkyy aivan selvästi..) ja korotuspalaa sitten fiksailtu maalilla. Onko siitä sitten noita roiskeita mennyt listaankin, en tiedä.. :p
 
Ei tuossa mitään korotuspalaa ole, kaikissa mun näkemissä Gibsoneissa on satula asennettu niinkuin tuossa, eli ennen maalausta ja vetästy maalit päälle niin että satulan vaihto on melko vittumainen tehdä jättämättä jälkiä.
 
Tähän täytyy kyllä lisätä että mä en ole törmännyt kaupoissa oikeastaan yhteenkään isomman pajan kitaraan jossa olisi suoraan pakasta vedettynä satula kohdallaan. Pikkupajojen/putiikkikitaroiden kanssa on yleensä taas ihan toisin.

Tuossa kitaratohtorin kuvassa näkyvä Gibsonin satula joko ei ole alkuperäinen tai sitten se on saanut kovaa kovaa kyytiä jossain välissä.
 
Olenpa minäkin vuosien saatossa soittanut aikas lailla montaa Gibsonia ja tarkastellut lähietäisyydeltä vielä useampaa. Kahta uraa samalle kielelle satulassa en ole nähnyt koskaan. Uusissa Giboissa satulan mahdollinen ongelma ei ole se, että kieliurat on viilattu liian syviksi, vaan jos ongelmaa on, on se se, että kielet ovat satulassa liian korkealla. Mikä onkin fiksumpaa kuin tehdä liian syvät urat. Optimina toki sopivat :)

Tsugu Way: Hyvä ketju tämä, vaikken (vielä) Gibsonia omistakaan. Olen ollut vannoutunut stratocaster-mies pitkään, ja nyt teen kunnon taustatutkimuksen testailemalla ja täällä kyselemällä ennekuin tilaan etelästä (testaamatta) jonkun Gibson Les Paulin..
 
Mutta vielä hämää tämä asia - eikö Gibsoneissa ole laatueroja välillä hintaluokassa 650-2500 euroa. Täällä yleisesti puhutaan Gibsonin hyvyydestä suhteessa esim Epifooniin. No hyvä on hyväksyn sen. Mutta mutta... esim stratoissa on huikeita eroja alkaen halvimmasta Fenderistä kailleimpaan. Niin, miten siis Gibsonissa? Eli koskeeko se kaikki kehu täällä niitä standard, tai trational-malleja?
 
Itse joutunen hankkimaan lespani varmaankin alle tonnin hintaluokassa, niin mitä sillä saa? Nyt tähän ei vastausta, että "säästä viisisataa, niin saat Standardin torilta". Tähän tonniinkin joudun vielä säästämään reilusti, koska alkuperäinen budejettini oli/on 600-800 euroa.
 
Totta kai niissä on laatueroja. 2500 eurolla saapi enemmän eli tulee reunalistat ja paksummat lakkaukset (asia muuten joka ihan oikeastikin maksaa paljon. Taisi ainakin LesPaulissa se vaahterakansi olla juurikin noissa kalliimmissa malleissa ja ne halvemmat on kokomahonkisia eli sointi pitäisi olla pikkuisen erilainen.
 
Se pointtihan tässä keskustelussa omalta osaltani on ollut juurikin se, että kun kitaran hintaa aletaan painaa alaspäin niin on kiinnostavaa katsoa millä tavoin se asia ratkaistaan. Gibson on päätynyt niinkin konstailemattomaan ratkaisuun, että ei tingitä soittimen laadusta, vaan myydään pikkuisen vähemmän (sitähän se faded mallisto meinaa. Vähemmän lakkaa ja vaahterakantta, mutta silti laadukas soitin ja täysiverinen Gibson). On ihan totta, että jos vaahterakansi otetaan pois, niin kitara menee enemmän SG:n puolelle koska Les Paul itsehän ei kuulema aikoinaan hyväksynyt vaahterakannen poistoa ja siksi SG syntyi.
 
Minusta vain tuntuu, että joidenkin tahojen mielestä Gibsonin tapa tehdä edullinen kitara on sopimaton ja jollakin tavalla ärsyttävä kun Epiphonessa saa samaan rahaan enemmän blingbingiä ja silmäkarkkia. Siksi aikaisemmassa viestissä nimitin Gibsonia soittajan soittimeksi. Nimittäin soittaja soittaa soitintaan eikä katsele sitä ja vaikka se kaunis ulkonäkö onkin mukava juttu mistä voi vähän maksaakin, niin ei se tärkeintä ole eikä sen takia ainakaan muista ominaisuuksista halua tinkiä. Minusta on jotenkin selkeää, että näkee heti miksi tämä on halvempi, niin ei tarvitse epäillä että siellä taustalla olisi mitään hämärää.
 
Toisaalta nämä edulliset Gibsonit poikkeavat siitä valtavirrasta niin radikaalisti, että ne ovat suorastaan tyylikkäitä. Toinen vaihtoehtohan olisi viedä tuotanto halpamaahan, käyttää huonompia materiaaleja ja halpoja muovilakkoja eli tehdä Epiphone Gibsonin logolla, mutta nykyisellä ratkaisuillaan Gibson osittaa että se on ihan oikea Gibson, vaikka se onkin halvempi.

karkki: Kävin hakemassa Kitarapajasta Les Paul Studio 50's Tributen. Huhuja faktoina levittelevien harmiksi joudun sanomaan, etten uutterasta etsimisestä huolimatta löytänyt varaston puolelta haetusta ilmeisesti suoraan tehtaan jäljiltä olevasta kepistä mitään vikaa. Ei törrötä nauhat, ei ole moittimista viimeistelyssä.
 
Näinhän se yleensä menee :) Onnea uudelle tulokkaalle!
 
Suurin ongelmahan tässä Gibson aiheisissa keskusteluissa on se että palavammin kritiikkiä antavat eivät ole oikeassa elämässä nähneet kyseisiä soittimia ensinkään. Äkkiä käy niin että ahkerian palstalaisien ansiosta yksi kovaonninen yksilö monistuu kahdeksikymmeneksi nettikeskusteluissa.
 
Kritiikki on toki aina paikallaan mutta aina pitäisi pysyä faktoissa eikä ikinä saisi levittää ns. kuulopuheita koska ne vääristävät totuutta. Ensin yksi sanoo että vähän nauhanpäät törrötti ja pian kun se kulkee kymmenen suun kautta niin on jo roiskunut maalia niin pitkin poikin ettei kitaraakaan enää alta näy, näinhän se menee.
 
Ja onhan näitä viimeistelyongelmia muissakin malleissa. Gordon Smith esimerkiksi sanoo jo tilatessa että kannattaa varautua siihen että on hyvin suuripiirteisesti viimeistelty, ja loistavia kitasroita ovat siitä huolimatta. Yhden kalliin japanilaisen ESP:in olen nähnyt mistä maali ja lakka karisivat pois itsekseen ja parista muusta samanlaisesta olen lukenut. Fendereissäkin olen törmännyt jos jonkinmoiseen viimeistely ongelmaan, on ollut törröttäviä nauhanpäitä, epätasaista lakkapintaa jne.
 
Mutta Gibsoneissa se kaikkein tärkein eli soundi ja soitettavuus ovat jokaisessa kokeilemassani yksilössä olleet mitä parhainta ja se on merkittävin asia minulle kun kitaroista puhutaan.

Gabe: eikä ikinä saisi levittää ns. kuulopuheita koska ne vääristävät totuutta.
 
Tätähän se tuppaa olemaan. Esimerkkejäkään ei tarvitse kaukaa hakea.
 
Yhden kalliin japanilaisen ESP:in olen nähnyt mistä maali ja lakka karisivat pois itsekseen ja parista muusta samanlaisesta olen lukenut.

Joidenkin kannattaisi käydä vaikka Kitarapajalla, Fasulla, DLX:llä tai jossain muussa soitinpuodissa ihan omin silmin ja kätösin katsastamassa uudet Gibsonit. Että löytyykö anteeksiantamattomia laatuvirheitä. Ihan siksikin, jotta kommentit eivät perustuisi pelkkään nettikeskusteluista luettuun. Netissä kuka tahansa voi esittää mitä tahansa faktana, eikä kaikki malta pysyä totuudessa nettipalstoilla ja yksittäistapaukset paisuvat helposti yleistyksiksi. Samoin kuka tahansa voi kirjoittaa "guruna" netissä ihan mitä huvittaa, esim. tuo "Kitaratohtorin" juttu ei kaikilta osin vakuuttanut. Siinä ei tosiaankaan kerrottu, onko ko. satula ja kaularaudan säätömutteri tehtaan vai jonkun muun jäljiltä tuollainen, mutta silti kovasti osoiteltiin valmistajan suuntaan.

hallu: kun kitaran hintaa aletaan painaa alaspäin niin on kiinnostavaa katsoa millä tavoin se asia ratkaistaan. Gibson on päätynyt niinkin konstailemattomaan ratkaisuun, että ei tingitä soittimen laadusta, vaan myydään pikkuisen vähemmän (sitähän se faded mallisto meinaa. Vähemmän lakkaa ja vaahterakantta, mutta silti laadukas soitin ja täysiverinen Gibson). On ihan totta, että jos vaahterakansi otetaan pois, niin kitara menee enemmän SG:n puolelle koska Les Paul itsehän ei kuulema aikoinaan hyväksynyt vaahterakannen poistoa ja siksi SG syntyi.
 
Minusta vain tuntuu, että joidenkin tahojen mielestä Gibsonin tapa tehdä edullinen kitara on sopimaton ja jollakin tavalla ärsyttävä kun Epiphonessa saa samaan rahaan enemmän blingbingiä ja silmäkarkkia. Siksi aikaisemmassa viestissä nimitin Gibsonia soittajan soittimeksi. Nimittäin soittaja soittaa soitintaan eikä katsele sitä ja vaikka se kaunis ulkonäkö onkin mukava juttu mistä voi vähän maksaakin, niin ei se tärkeintä ole eikä sen takia ainakaan muista ominaisuuksista halua tinkiä. Minusta on jotenkin selkeää, että näkee heti miksi tämä on halvempi, niin ei tarvitse epäillä että siellä taustalla olisi mitään hämärää.
 
Toisaalta nämä edulliset Gibsonit poikkeavat siitä valtavirrasta niin radikaalisti, että ne ovat suorastaan tyylikkäitä. Toinen vaihtoehtohan olisi viedä tuotanto halpamaahan, käyttää huonompia materiaaleja ja halpoja muovilakkoja eli tehdä Epiphone Gibsonin logolla, mutta nykyisellä ratkaisuillaan Gibson osittaa että se on ihan oikea Gibson, vaikka se onkin halvempi.
 
Tässä oli jotenkin selkeästi ilmaistu, että mistä on kyse! Nyt alkaa hahamottua oma käsityskin (paremmin). Kiitos tästä. Plussan arvoinen kirjoitus.

Spiral: Tätähän se tuppaa olemaan. Esimerkkejäkään ei tarvitse kaukaa hakea.
 
Niin siis minulla kyseessä on näköhavainto ja itse todettu kokemus. Siinä on ero, vähän sitä sisälukutaitoa ;) Ja siihen kun päälle vielä ne mitä olen lukenut ja jos sitten hulluna paasaisin täällä netissä että on se ESP niin paska kun joka kitarasta maalit lentelee pitkin seiniä kun vain päin katsoo. Siihen muutama muu kuumasielu päälle samasta aiheesta jauhamaan niin jo lähtee taas lumipallo pyörimään ja kohta asiasta tietämätön luulee että netistä kun tilaa ESP:in niin hyvä jos on muuta kuin puut jäljellä.
 
Ja tosiaan samaa mieltä Rämpyn kanssa. Kauppaan vaan teestaamaan ja katsomaan miltä ne Gibsonit ihan oikeasti näyttävät niin kaikki säästyy tältä turhalta paisuttelulta :)