Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Poikanen: Tyhmä kysymys, mutta miksi kutsuisitte sointua/otetta jossa on äänet C#, F#, G, C#? :D Onko tuollaisella edes kunnon nimeä?
 
F#phryg/C#

Poikanen: C#, F#, G, C#? - Onko tuollaisella edes kunnon nimeä?
 
Riippuu siitä, mitä basso soittaa alla. Esim. -||- + bassolla E = Em6add9(no5)
 
En jaksa edes laskea, monessa omassa "jatsimassa" biisissä, on jossain kohdassa tai viimeisenä sointuna toi, mutta otettuna näin (Em6add9) : |0-10-11-11-12-12| (E-G-C#-F#-B-E)

Johann Onn: Riippuu siitä, mitä basso soittaa alla. Esim. -||- + bassolla E = Em6add9(no5)
 
No jos pannaan yksi sävel eli basso mukaan niin
F#addb9/A#

baron: No jos pannaan yksi sävel eli basso mukaan niin
F#addb9/A#
 
Jep, bassohan melkein aina määrää soinnun luonteen! : )

Poikanen: Tyhmä kysymys, mutta miksi kutsuisitte sointua/otetta jossa on äänet C#, F#, G, C#? :D Onko tuollaisella edes kunnon nimeä?
 
Itselle tuo näyttäytyy luonnollisimmin C#m7b5-sointuna. Yksi paljon käytetty puolidimi-voicing pianolla kun on C#-F#-G-H. Totta on tietysti se, että lisäämällä sointuun eri bassoääniä, sointukin tietenkin muuttuu. Esim. A-bassolla sointu on todella luonteva A13. Osa mahdollisuuksista ei tietysti kuulosta niin hyviltä kuin toiset.

http://www.youtube.com/watch?v=8Xbow9faH3s
 
Moi! Tulenpa ite tänne nyt kyselemään, kuinka tulkitsisitte ton 1:05 tulevan soinnun Cm-kontekstissaan? Muuten toi menee ihan perus Cm-Ab-Fm (I-VI-IV) kiertoa, mutta toi sointu tuo aivan uskomattoman hienon säväyksen biisiin. Onko se ihan vaan E-duuri, jossa säväytellään C:tä tuomaan sen kvintin johtosävelominaisuutta esille, vai onko kyseessä joku muu kierous? Onko moiselle kadenssille jotain omaa nimitystään? Joskus lueskelin jotain tutkielmaa, missä pienen tai suuren terssin päässä toisistaan olevia duuri- tai mollikolmisointuja kutsuttiin kromaattisiksi medianteiksi, mutta en tiedä näistä niin hyvin.
 
Kiitti!
 
EDIT:
Nyt kun kokeilin vielä niin tolle E:n päälle ainut järkevän kuulonen vaihtoehto mun korvaan ois duurib6, elikkä harmonista duuria tarjottaisiin. Tulkintoja?

Tonski:
 
Moi! Tulenpa ite tänne nyt kyselemään, kuinka tulkitsisitte ton 1:05 tulevan soinnun Cm-kontekstissaan? Tulkintoja?
 
Vähän vaikuttaisi taas sellaiselta tapaukselta, jossa musiikki tulee ensin ja teoria luodaan perässä ;) Harmoninen duuri taitaa tosiaan olla ainut yhteys, josta tuon soinnun voisi tulkita olevan peräisin, tuossa kontekstissa.
 
Tuo kohta on kyllä todella upean kuuloinen, ja siihen erityisen säväyksen tuovat lyriikat, joita en ollut aiemmin sisäistänyt: "Intoxicated by a major chord". Kaikki soinnut kyseistä ennenhän ovat molleja - myös se Ab ;) Lisää mielenkiintoista asiaa huomasin, kun plokkasin kyseisen kohdan stemmalaulut: kun melodia menee h:sta c:hen, aluksi e:ssä ja g#:ssä olleet stemmat liikkuvat e -> eb ja g# -> a. Kun basso vielä samaan aikaan koukkaan c:n kautta, syntyy hetkellisesti Cm6-sointu (saattaisi sen voida jotenkin muutenkin tulkita, mutta tuo on ilmeisin tapa), joka purkautuu takaisin E:hen, ja siitä taas C-molliin. Jänniä juttujahan nämä ovat :)

Tonski: http://www.youtube.com/watch?v=8Xbow9faH3s
 
Moi! Tulenpa ite tänne nyt kyselemään, kuinka tulkitsisitte ton 1:05 tulevan soinnun Cm-kontekstissaan? Muuten toi menee ihan perus Cm-Ab-Fm (I-VI-IV) kiertoa, mutta toi sointu tuo aivan uskomattoman hienon säväyksen biisiin. Onko se ihan vaan E-duuri, jossa säväytellään C:tä tuomaan sen kvintin johtosävelominaisuutta esille, vai onko kyseessä joku muu kierous? Onko moiselle kadenssille jotain omaa nimitystään? Joskus lueskelin jotain tutkielmaa, missä pienen tai suuren terssin päässä toisistaan olevia duuri- tai mollikolmisointuja kutsuttiin kromaattisiksi medianteiksi, mutta en tiedä näistä niin hyvin.
 
Kiitti!
 
EDIT:
Nyt kun kokeilin vielä niin tolle E:n päälle ainut järkevän kuulonen vaihtoehto mun korvaan ois duurib6, elikkä harmonista duuria tarjottaisiin. Tulkintoja?
 
Modaalinen mediantti on tuo sointu, kylläpä vain. Samoin kuin se Ab-mollisointukin. Oli yleinen 1600-luvun alun musiikissa duuri-molli-tonaalisuuden etsiessä tietään, katosi sitten pariksi sadaksi vuodeksi, ja koki uuden tulemisen täysromantiikassa 1800-luvun jälkipuoliskolla. Eli täysin uutta lukua ei NW musiikin teoriaan kirjoita tällä soinnulla.
 
Yhteyttä harmoniseen duuriin en ymmärtänyt...

Turpahöylääjä: Vähän vaikuttaisi taas sellaiselta tapaukselta, jossa musiikki tulee ensin ja teoria luodaan perässä ;) Harmoninen duuri taitaa tosiaan olla ainut yhteys, josta tuon soinnun voisi tulkita olevan peräisin, tuossa kontekstissa.
 
Näinhän sen kuuluu mennä! On kyllä pirun makean kuulonen kohta, tuo Holopainen on yks äijä säveltämään. Kiitos vastauksista.

Rantsu: Yhteyttä harmoniseen duuriin en ymmärtänyt...
 
Äh... No etpä tietenkään - tai no varmaan ymmärsit, että asiavirhehän siinä tuli :P Kun aloin miettiä asiaa jälkeenpäin, niin äkkiseltäänpä muuttui C-harmonisen duurin b6 sävel E-duurin vaatimaksi #5 säveleksi, vaikka harmonisessa duurissahan on ihan puhdas kvintti... Tässä sitä taas huomaa, että pitäisi hieman tarkemmin miettiä ennen kuin postailee.

Turpahöylääjä: Äh... No etpä tietenkään - tai no varmaan ymmärsit, että asiavirhehän siinä tuli :P Kun aloin miettiä asiaa jälkeenpäin, niin äkkiseltäänpä muuttui C-harmonisen duurin b6 sävel E-duurin vaatimaksi #5 säveleksi, vaikka harmonisessa duurissahan on ihan puhdas kvintti... Tässä sitä taas huomaa, että pitäisi hieman tarkemmin miettiä ennen kuin postailee.
 
Tätä mä taas en ihan käsittänyt? Tarkoitin, että E-duurisoinnun päälle kävi mielestäni E harmoninen duuri, koska siinä ite soinnussa on h mukana mutta tuo beekutonen eli c "kuuluisi kuuluvan" kontekstiin, sillä pianolinja vuorottelee näiden kahden sävelen välillä.

Janus: Harmoninen duuri ei ole ainoa asteikko, jossa on
 
a) suuri terssi
b) puhdas kvintti
c) pieni seksti.
 
Oliks tää tietokilpailu:
Harmonisen mollin viides eli mixb2b6 ja melodisen mollin viides mixb6.

baron: Oliks tää tietokilpailu:
Harmonisen mollin viides eli mixb2b6 ja melodisen mollin viides mixb6.
 
Ei varsinaisesti. Harmonisen duurin kolmosessa on muuten enharmoninen suuri terssi (v4).

Tonski: Tätä mä taas en ihan käsittänyt? Tarkoitin, että E-duurisoinnun päälle kävi mielestäni E harmoninen duuri, koska siinä ite soinnussa on h mukana mutta tuo beekutonen eli c "kuuluisi kuuluvan" kontekstiin, sillä pianolinja vuorottelee näiden kahden sävelen välillä.
 
Hoho, no sitten se väärinkäsitys oli mun. Ajattelin ite, että oisit hakenu analyysiä sille soinnulle ja päätyny modaalisen muuntelun kautta siihen tulokseen, että E-duurisoinnun sais C-kontekstissa C-harmonisesta duurista - mikä sekään ei nyt siis pidä paikkaansa, vaan ryssin senkin :D Mut siis joo, kyllähän siihen asteikoksi passaa muitakin kuin harm. duuri.

Jos F-duuripiisissä on II-V-I kolmannelle asteelle
 
Hm7b5 - E7b9 - Am7
 
E7 voisi olla V/III ja Am III
 
mutta mikä sointuaste tuo Hm7b5 on funktionaalisessa analyysissä?
Eihän se oo mikään F-duuriin kuuluva?
Pitääkö tulkita että siinä tapahtuu tonikisaatio A-molliin jolloin se olisi se simppeli II-V-I vai mitä?

baron: Jos F-duuripiisissä on II-V-I kolmannelle asteelle
 
Hm7b5 - E7b9 - Am7
 
E7 voisi olla V/III ja Am III
 
mutta mikä sointuaste tuo Hm7b5 on funktionaalisessa analyysissä?
Eihän se oo mikään F-duuriin kuuluva?
Pitääkö tulkita että siinä tapahtuu tonikisaatio A-molliin jolloin se olisi se simppeli II-V-I vai mitä?
 

 
Hm7b5 on A-mollista lainattu II-aste ja E7b9 A-mollista lainattu V-aste (välidominantti).
 
Kakkosvitonen kolmannelle asteelle merkitään esim. II-V/III
 
Jos kakkosvitosen kohteena on fryyginen Am7, niin sit se on III-aste. Mut jos kohteena olis vaikka jooninen Amaj7, niin sit kyseessä olis tonikisaatio (lyhytaikainen sävellajinvaihdos, toonika lainattu toisesta sävellajista, tässä tapauksessa A-duurista).
 
Yleensä tommosten välidominanttien ja välisubdominanttien yhteydessä ei vielä puhuta varsinaisesti sävellajin vaihtumisesta, vaikka soinnut toki onkin lainattu eri sävellajista.

Bitti-Hiisi: Hm7b5 on A-mollista lainattu II-aste ja E7b9 A-mollista lainattu V-aste (välidominantti).
 
Kakkosvitonen kolmannelle asteelle merkitään esim. II-V/III
 
Jos kakkosvitosen kohteena on fryyginen Am7, niin sit se on III-aste. Mut jos kohteena olis vaikka jooninen Amaj7, niin sit kyseessä olis tonikisaatio (lyhytaikainen sävellajinvaihdos, toonika lainattu toisesta sävellajista, tässä tapauksessa A-duurista).
 
Yleensä tommosten välidominanttien ja välisubdominanttien yhteydessä ei vielä puhuta varsinaisesti sävellajin vaihtumisesta, vaikka soinnut toki onkin lainattu eri sävellajista.
 
Kiitti, asia selvisi. Eli tuo merkintä II-V/III ei ollut tuttu vaikka teki mieli sitä käyttää:-)
Muskarin ekalla teoriatunnilla se ei ollut tullut vielä vastaan, ehkä se tulee vasta toisella:-)
 
Mä oon ymmärtänyt että tota tonikisaatiota ei käytetä jos jotenkin järkevästi voi selittää funktiot pysymällä originaalisävellajissa?
 
PS Piisi on muuten Henry Mancinin "The Days of Wine and Roses"
Muuten sain mielestäni analysoitua asteikot ja sointufunktiot.
 
Edit:http://www.songtrellis.com/picture$2067
Tuolta löytyy ne soinnut paitsi että mun mainitsemassani kohdassa tossa on käytetty sijaisdominantti Bb7 E7b9 asemasta.

Mä olin omin päin treenannut Bachin Inventio ykköstä ja mun pianomaikka innostui tästä ja ilmeisesti yrittää tehdä musta klasaripianistia :-) ja antoi kesäläksyksi Inventio 11 eli G-molli (BWV 782)
 
Kun kaivoin nuotit netistä tuli vastaan merkki joka ei ollut tuttu ja pianomaikan tapaan seuraavan kerran vasta syksyllä.
 
Merkki muistuttaa S-kirjaimen peilikuvaa joka on kaadettu kyljelleen.
Mitähän mahtaa tarkoittaa?

baron: Mä olin omin päin treenannut Bachin Inventio ykköstä ja mun pianomaikka innostui tästä ja ilmeisesti yrittää tehdä musta klasaripianistia :-) ja antoi kesäläksyksi Inventio 11 eli G-molli (BWV 782)
 
Kun kaivoin nuotit netistä tuli vastaan merkki joka ei ollut tuttu ja pianomaikan tapaan seuraavan kerran vasta syksyllä.
 
Merkki muistuttaa S-kirjaimen peilikuvaa joka on kaadettu kyljelleen.
Mitähän mahtaa tarkoittaa?
 
Tästä selvinnee miten se on tarkoitus soittaa:
http://www.uta.fi/arkisto/mustut/mute/mel14.htm