mennään tämä sunnuntai hieman pateettisesti
Laulunsanat: Vesiheinät laineita suuteli (17.3.2012)
(Kuin syksy jo ois)
Kielojen varteen vesi pisaroiksi käy
metsätiellä ei sua rakas näy
ilta on kuulas kuin syksy jo ois
jos kiurun laulu sut takaisin tois
mä miehistä jaloin,
taistelin yksin ja mielikuvin
jalopeurankin nurmelle kaadoin
sun vuokses henkeni heikoksi raadoin
heikosta heikommaksi vain kävin
kun kielojen voipuvan näin
metsä autioksi punertui
lumpeet rivissä lammella ui
heikosta heikommaksi vain kävin
kun kielojen voipuvan näin
jalopeura mun sisällä huuteli
vesiheinät laineita suuteli
riitettä silmiini jo sain
yölinnut on hiljaa vain
kielon varteen ei vesi pisaroiksi käy
metsätiellä ei sua rakas näy
mä miehistä jaloin,
taistelin yksin ja mielikuvin
jalopeurankin nurmelle kaadoin
sun vuokses henkeni heikoksi raadoin
riitettä silmiini jo sain
yölinnut on hiljaa vain
kielon varteen ei vesi pisaroiksi käy
metsätiellä ei sua rakas näy
mä miehistä jaloin,
taistelin yksin ja mielikuvin
jalopeurankin nurmelle kaadoin
sun vuokses henkeni heikoksi raadoin
-merja ritala Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- | 
soihtu55
