Rummut: soittaminen ›

Velli: Jos tahtiin on merkattu ainoastaan yksi puolinuotti, niin silloin nuotin tulee soida ainoastaan kahden neljäsosan ajan. Mutta jos lyöt esim. virveliin yhden iskun, niin soiko se niin kauan, että sun tarvitsisi sitä erikseen dempata? Vastaus on: ei soi.
 
Eli siis, jos symbaaliin on merkitty puolinuotti, niin se dempataan...?
Eikö?

-Dr.DW-: No mites puolinuotti? Dempaanko mie sen sitten klikin puolessavälissä?
 
Eli siis puolinuotit dempataan?
 
Rumpunuoteissa nuotin aika arvo (esim 1/2 nuotti) kertoo sen milloin seuraava nuotti soitetaan.
 
Jos otetaan 4/4 tahti (lasketaan vaikkapa 1 2 3 4) ja tempo siten että 4-osa = 60 bpm ja soitetaan 1 isku joka sekunti. Puolinuotteja soitetaan 2 s välein. Taas nopeampaan suuntaan mennessä eli 8-osia puolen sekunnin välein jne.

-Dr.DW-: Eli siis, jos symbaaliin on merkitty puolinuotti, niin se dempataan...?
Eikö?
 
Rumpunuoteissa merkataan iskun paikka. Pituus on, mitä sattuu olemaan.

hollmi-5: Rumpunuoteissa merkataan iskun paikka. Pituus on, mitä sattuu olemaan.
 
Eli siis virityskysymys.
 
Mites merkataan, että pitääkö olla klikissä vai sleebata?

-Dr.DW-: Eli siis, jos symbaaliin on merkitty puolinuotti, niin se dempataan...?
Eikö?
 
Periaatteessa, jos symbaalin halutaan soivan juuri sen puolinuotin ajan, niin silloin symbaali täytyy dempata kun nuotti on soinut mittansa loppuun. Käytännössä en muista tuollaista tapausta tulleen koskaan vastaan. Symbaalichoket ovat ainoat merkinnät, joilla setin soinnin pituutta käytännössä rajoitetaan.
 
hollmi-5: Rumpunuoteissa merkataan iskun paikka. Pituus on, mitä sattuu olemaan.
 
Suurimmaksi osaksi näin. Symbaalichoket tosin merkitään erikseen. Tällöin symbaali täytyy sammuttaa.
 
-Dr.DW-: Eli siis virityskysymys.
 
Ei niinkään. Rummut viritetään niin että ne kuulostavat hyvältä ja ovat tyylinmukaiset. Nuottien aika-arvoja ei huomioida virityksessä juuri milloinkaan.
 
Mites merkataan, että pitääkö olla klikissä vai sleebata?
 
Lähtökohtaisesti tempo pyritään pitämään koko ajan mahdollisimman tasaisena. Mikäli kappaleen tempo kiihtyy, laitetaan nuottiin merkintä accel. joka on lyhenne sanasta accelerando (=kiihtyen). Rit. on lyhenne sanasta ritardando (=hidastuen). Rit. -merkintää näkee monesti kappaleen lopussa.
 
Loppuun vielä maininta, että sun kysymyksien luonteen perusteella tuntuu siltä, että sulla alkaa nyt vähän hämärtyä metsä puilta. Kysymyksesi alkavat meinaan viitata melko lailla rajatapauksiin, joilla ei ole mitään merkitystä käytännön nuotinluvun kannalta. Liekö pari shottia ouzoa liikaa avittamassa pähkäilyä ;). Eli ei muuta kuin unta palloon ja heti huomenna kaivat jostain osaavan rumpuopettajan puhelinnumeron ja sovit tunnin. Kyllä aina yhden tunnin verran saa euroja kasattua (muutama baarikalja säästöön, niin se on siinä).
 
edit. Tai eivät nuo tempomerkinnät mitään rajatapauksia ole, but you get the point ;).

hollmi-5: Rumpunuoteissa merkataan iskun paikka. Pituus on, mitä sattuu olemaan.
 
Näinhän se on, mutta ymmärrän hyvin mikä Dr.DW:tä askarruttaa. Ihmettelin joskus samaa. Tavallaan sekoitin soinnin pituuden ja nuotin keston. Nehän ovat kaksi eri asiaa. Kun rummulla soitetaan neljä neljäsosaa, tuotetaan neljä kumahdusta tasaisin väliajoin, riippumatta siitä miten pitkään tai lyhyesti rumpu sattuu soimaan. Sama kokonuotilla: kunnon kamautus ja sitten odotellaan että aikaa on kulunut neljän neljäsosan verran.

-Dr.DW-: Mites merkataan, että pitääkö olla klikissä vai sleebata?
 
Jos tarkoitat, että soitetaanko klikin "edessä" tai "takana", ei mitenkään. Siinä on kysymys kappaleen tulkinnasta, ja nuoteilla ei voi eikä ole tarkoituskaan ilmaista kaikkea informaatiota kappaleesta.
 
Kefiiri: Näinhän se on, mutta ymmärrän hyvin mikä Dr.DW:tä askarruttaa. Ihmettelin joskus samaa. Tavallaan sekoitin soinnin pituuden ja nuotin keston. Nehän ovat kaksi eri asiaa.
 
Lyömäsoittimilla ne ovat eri asioita, kun taas soittimilla, joilla soinnin pituuteen voi vaikuttaa, asiaan täytyy kiinnittää enemmän huomiota. Nuottiviivastonotaatio soveltuu mielestäni kyllä melko huonosti rumpuihin :/ Sitä käytettäneen osin historiallisista syistä, mutta enemmänkin siksi, että muusikot ymmärtäisivät toisiaan, ja että rummutkin voitaisiin kirjoittaa samoihin nuotteihin kuin muut soittimet (ns. partituuri).

Vallu-Veke: Näin minäkin käsittäisin ja plussaa Vellille muutenkin yo. jutuista.
Ihan pohdintana. Jos tekee vaikka demoa, niin johonkin tiettyyn biisiin vois laittaa vaikka lattiatomin virityksen silleen, että se tavallaan koko- tai puolinuotteja soitettaessa antaa mahdollisemman pitkän soinnin? Omassa keikkasetissä on yks biisi, joka soitetaan aina perusvirityksellä, mutta ajattelin kokeilla sitten jotain toisenlaista, kun laitetaan kunnolla purkkiin. Sellaista mahtipontista inkkarijytkettä vähän haen.
 
Mahtipontisesta inkkarijytkeestä tuli heti mieleen Rebel meets rebel - Cherokee cry.
Siinä on ihan hyvänkuuloinen biisi.

"Loppuun vielä maininta, että sun kysymyksien luonteen perusteella tuntuu siltä, että sulla alkaa nyt vähän hämärtyä metsä puilta. Kysymyksesi alkavat meinaan viitata melko lailla rajatapauksiin, joilla ei ole mitään merkitystä käytännön nuotinluvun kannalta. Liekö pari shottia ouzoa liikaa avittamassa pähkäilyä ;). Eli ei muuta kuin unta palloon ja heti huomenna kaivat jostain osaavan rumpuopettajan puhelinnumeron ja sovit tunnin. Kyllä aina yhden tunnin verran saa euroja kasattua (muutama baarikalja säästöön, niin se on siinä).
 
edit. Tai eivät nuo tempomerkinnät mitään rajatapauksia ole, but you get the point ;)."
 
Mie niin harvoin käyn baarissa, että parempi säästellä ne oppirahat jostakin muualta! =D

hollmi-5: Rumpunuoteissa merkataan iskun paikka.
 
Hyvinkin pitkälle näin.. Rummuilla soitetaan pääsääntöisesti rytmiä, iskuja, eikä melodioita tai sointuja joissa äänillä on ennalta määrätty kesto.. Rummuissa taas "soitin soi", esim. pellit tai tomit, samalla tavalla muissakin soittimissa on sitä soittimen omaa sointia. Esim. jos vertaa pystypianoa flyygeliin, vaikka niillä soittaisin lyhyen äänen jää piano silti hieman soimaan, mutta niihin ei voi eikä suoranaisesti pidäkkään kiinnittää huomiota nuottien/soittamisen kannalta.. Rummuissa voi tietysti olla myös rolleja, jotka määräytyy nuotin keston mukaan.
 
Mutta kuten sanottu, jos soitat virveliin iskun, niin se voi olla minkä aika-arvoinen nuotti vaan missä tempossa vaan, kuullostaa aina samalta. Mutta jos soitat pianolla pitkän äänen, voidaan sen perusteella päätellä tempoa ja nuotin aika-arvoa, toki erilaisia vaihtoehtoja on monta..
 
Rummuilla tärkeämpää onkin siis ne välit, eli sun pitää tietää koska seuraava lyönti tulee.. Rytmipyramidi on mun mielestä aika selkeä tapa hahmottaa nuottien kestoa. Käytännössä yksi rivi on aina yksi tahti, jos mennään neljäs osista alas päin voidaan noita sotkea palapeli-meiningillä niin, että sulla on rivillä aina neljä palasta (pois lukien 1/4 triolit).. Yksi pala vastaa siis yhtä neljäs osaa, joita voi siis olla kaikkiaan 4 kappaletta 4/4 tahtilajissa.. 5/4 niitä voisi olla viisi, 3/4 taas kolme jne..
 
http://www.johnnycopland.com/wp-content/uploads/pyramid.jpg
 
Tasajakoiset aika-arvot kasvavat aina kaksinkertaisesti, eli soitetaan kaksikertaa nopeammin, samalla luonnollisesti iskujen määrä kasvaa tuplasti.. (kokonuotti, puolinuotti, 4-osa, 8-osa, 16-osa, 32-osa, 64-osa, jne..) Aika-arvo kertoo montako iskua niitä on yhdessa 4/4 tahdissa, kun jaat numeron neljällä tiedät montako iskua tulee yhden neljäsosan aikana, eli esim. 16-osia on 4 kipaletta. Kaikista tasajakoisista aika-arvoista voidaan tehdä trioli, eli puolinuotti -> puolinuotti trioli (3 iskua) , 1/4 -> 1/4 trioli (6 iskua), 1/8 -> 1/8 trioli (12 iskua), 1/16 trioli jne.. sama homma, iskut tuplaantuu..
 
Jos kiinnostaa niin voin antaa miellelläni tunteja..;)

Huom! Olet kirjoittamassa yli 146 päivää vanhaan aiheeseen! So What?
 
Onkos kukaan avannut tarkemmin Billy Joel:n "Donweaster Alexa" biisin snare kuvioa? Olen soitellu sitä jotenkin näin (jos tästä ny mitään selvää saa)
 
rrllR ll r L rrl
 
eli siten että alun rrllR on 5-stroke roll jossa R ei ole aksentoitu vaan L kolmosella ainut aksentti. Basari ykköselle ja haitsu laskee 1,2,3,4. Onkohan tämä sinne päin edes ? Tästä kipaleesta siis kyse: http://www.youtube.com/watch?v=LVlDSzbrH5M
 
Tätä en oikeen mistään ole löytänyt kuin menee, help anyone?

Laakstr: Huom! Olet kirjoittamassa yli 146 päivää vanhaan aiheeseen! So What?
 
Onkos kukaan avannut tarkemmin Billy Joel:n "Donweaster Alexa" biisin snare kuvioa? Olen soitellu sitä jotenkin näin (jos tästä ny mitään selvää saa)
 
rrllR ll r L rrl
 
eli siten että alun rrllR on 5-stroke roll jossa R ei ole aksentoitu vaan L kolmosella ainut aksentti. Basari ykköselle ja haitsu laskee 1,2,3,4. Onkohan tämä sinne päin edes ? Tästä kipaleesta siis kyse: http://www.youtube.com/watch?v=LVlDSzbrH5M
 
Tätä en oikeen mistään ole löytänyt kuin menee, help anyone?
 
Tuo on varmasti tekniikan kannalta ihan penteleen hyvä tapa soittaa, mutta ihan se menee aksentoidulla singlestrokerollillakin. Eli, siis 8 osa triolina, tjsp. Mistä minä tiedän... Vasta sanoin että nuotituksista en tajua minkään vertaa, mutta helppo tuo soittaa on. Oli se sticking, mikä tahansa.

Laakstr: Huom! Olet kirjoittamassa yli 146 päivää vanhaan aiheeseen! So What?
 
Onkos kukaan avannut tarkemmin Billy Joel:n "Donweaster Alexa" biisin snare kuvioa? Olen soitellu sitä jotenkin näin (jos tästä ny mitään selvää saa)
 
rrllR ll r L rrl
 
eli siten että alun rrllR on 5-stroke roll jossa R ei ole aksentoitu vaan L kolmosella ainut aksentti. Basari ykköselle ja haitsu laskee 1,2,3,4. Onkohan tämä sinne päin edes ? Tästä kipaleesta siis kyse: http://www.youtube.com/watch?v=LVlDSzbrH5M
 
Tätä en oikeen mistään ole löytänyt kuin menee, help anyone?
 
Sanoisin, että 1/16-osavuorolyönneillä tulee paras soundi tuohon komppiin. Tällöin aksentti tulee oikealle kädelle. Haitsun kuulen itse ainoastaan 2:lla & 4:lla. Tuossa levyllä ykkösen jysähdyssoundiin on käytetty varmaankin jotain spesiaalirumpua. Itse soittaisin siihen basarin kanssa lattiatomin, niin kuin tässä livevedossa:
 
http://www.youtube.com/watch?v=T8nO3hftMEE
 
Nähdäkseni tuossa livevedossakin rumpali soittaa kompin vuorolyönteinä.

Ei näytä vuorolyönneiltä tuo liveheiluminen (joku paradiddlejohdannainen siellä on ennen aksenttia), vaikkakin sitä enimmäkseen on. Suosittelen kysyjälle kuuntelemaan eri käsijärjestysvaihtoehtojen soundia ja ottamaan sen joka pienen äheltämisen jälkeen kouraan tuntuu parhaalta.
 
Ja jos ei lähde äheltämisellä toimimaan niin vuorokäsin.
Ja if it works, it works.
Ja osa variaatioista vaatii huomattavan paljon äheltämistä mutta ei se hukkaan mene.
 
(Ja jos joku tulee sanomaan että käsijärjestyksillä ei yleismaailmallisesti ole väliä niin haistatan pitkät).
 
Hyvä kysymys laakstrltä, pitääpä kuunnella tuo biisi paremman äänentoiston läpi paremmalla ajalla.

Mistähän johtuu, että oikea jalka ei toimi ollenkaan suorien tuplien soitossa. Vasurilla naputtaa vaikka kuinka nopeasti. Toisaalta taas oikealla onnistuu nopeat tuplaiskut jne. Menee vaan jäkittämiseksi koko homma...FFuuuuu...
 
Heti kun pitäisi saada nilkkaa mukaan, niin homma leviää käsiin... tai jalkoihin...

Kiitokset vinkkejä antaneille! Kokeilin vuorokäsin ja triolipohjaisesti sekä jotain sieltä väliltä - en vaan saa kuulostamaan samalta kuin tuon ym. "käsihässäkän" kanssa. Ja jotenkin snare aksentit tulee luonnollisemmin vasurilla! Prkl kun mä oon puukorva purkamaan näitä muutenkin ja lisäksi vielä, kuten tässä biisi on musta niin loistava et menee heti fiilistelyn puolelle analysoinnin sijaan :)

Laakstr: Kiitokset vinkkejä antaneille! Kokeilin vuorokäsin ja triolipohjaisesti sekä jotain sieltä väliltä - en vaan saa kuulostamaan samalta kuin tuon ym. "käsihässäkän" kanssa. Ja jotenkin snare aksentit tulee luonnollisemmin vasurilla! Prkl kun mä oon puukorva purkamaan näitä muutenkin ja lisäksi vielä, kuten tässä biisi on musta niin loistava et menee heti fiilistelyn puolelle analysoinnin sijaan :)
 
Näyttäs niinku vetäs oikealla aksentit.
Voihan sen soittaa ovovovooV(v) ovovov jos haluaa sen aksentin vasurille. Jättää siis ton sulussa olevan soittamatta tai vetää ghostina tai miten lähtee mukavasti...