Kitarat: soittaminen ›

Itse olen soittanut n. vuoden ja monet soolot menevät tiukasti. Kuten Megadeth-Holy wars. jne.

mämmi-mies: Itse olen soittanut n. vuoden ja monet soolot menevät tiukasti. Kuten Megadeth-Holy wars. jne.
 
Aivan varmasti menee.

Edit. Ei kyllä nyt alkaa haiskahtaa röllille. Parempi etten lähde näihin.

En oo ikinä kovin aktiivinen/kurinalainen soittaja ollut kitaralla, mut leirinuotiokomppaus alkaa pikku hiljaa taittumaan noin seitsemän vuoden soittelun jälkeen. Tosin, ahkerammalla harjottelulla tulostakin olisi aiemmin varmasti tullut.
 
Viimesimmät soitellut biisit 12-kielisellä komppaamiseen keskittyen ovat Wild Horses ja Little Wing.
 
E: Ja eri sointujen opettelua on auttanut domran ja ukulelen hankkiminen. Pitää ajatella soinnutus uudelta lähtökohdalta, joka auttaa kitarallakin hyvin.

Battle Beastin kitaristihan linkitteli vuosia sitten tänne omia soittovideoitaan ja kertoi soittaneensa vasta toista vuotta tai jotain. Videot sisälsi käsittämättömän teknistä ja puhdasta Ynkkäkaahailua mutta siltikin kaikki lyttäsivät jannun soiton, koska "kukaan pari vuotta soittanut ei voi soittaa noin". Tuli suunnaton myötähäpeä koko touhusta kun katkeran kateelliset apinat mölysivät, että "Anteeksi vaan mutta edes itse Alexi Laiho ei voi soittaa noin". Tyyppi sittemmin hävisi foorumilta ja ihmekö tuo. Se oli sitä vanhaa hyvää aikaa m-netissä, kun kaikki vittuilivat ja haukkuivat avoimesti toisiaan. Kukaan ei ollut ikinä hyvä missään. Siihen aikaan ei nuoltu Matiaksen tai kenenkään muunkaan persettä.
 
Eri tavallahan sitä kehitytään ja omaksutaan asioita, niin kuin tuo vuosien takainen episodikin kertoo.

Burn: Eri tavallahan sitä kehitytään ja omaksutaan asioita, niin kuin tuo vuosien takainen episodikin kertoo.
 
Toki, mutta aikamoinen ihmelapsi saa olla, jos vuoden soittelun jälkeen menee Friedmanin tai edes Mustainen soolot "tiukasti". Ei kai se täysin mahdotonta ole, mutta pidän sitä kovin epätodennäköisenä. Sitten kun vielä joka toinen tiluteini ilmoittaa tuollaiseen kykenevänsä, niin eihän se kovin uskottavalta kuulosta.

Stradlin: Toki, mutta aikamoinen ihmelapsi saa olla, jos vuoden soittelun jälkeen menee Friedmanin tai edes Mustainen soolot "tiukasti". Ei kai se täysin mahdotonta ole, mutta pidän sitä kovin epätodennäköisenä. Sitten kun vielä joka toinen tiluteini ilmoittaa tuollaiseen kykenevänsä, niin eihän se kovin uskottavalta kuulosta.
 
Tätä en epäile hetkeäkään. Se on varsin suhteellista, että pystyykö omien sanojensa mukaan soittamaan jonkun soolon. Pari vuotta soittaneena rima on vielä sen verran alhaalla, että sillä hetkellä riittää kun pysyy vaivoin mukana soolon alusta loppuun. Toisaalta kahden vuoden soiton jälkeen ei vielä tarvisi ottaa paineita minkään soolon soittamisesta.

Burn: Tätä en epäile hetkeäkään. Se on varsin suhteellista, että pystyykö omien sanojensa mukaan soittamaan jonkun soolon. Pari vuotta soittaneena rima on vielä sen verran alhaalla, että sillä hetkellä riittää kun pysyy vaivoin mukana soolon alusta loppuun. Toisaalta kahden vuoden soiton jälkeen ei vielä tarvisi ottaa paineita minkään soolon soittamisesta.
 
Näinpä. Se on eri asia soittaa oikeat äänet, ku soittaa soolo oikein.

Burn: Eri tavallahan sitä kehitytään ja omaksutaan asioita, niin kuin tuo vuosien takainen episodikin kertoo.
 
Battle Beastin levyä kuunnellessa tuli lähinnä mieleen että kitaristi on varmaan soittanut vaan sen kaksi vuotta. :D

Muistan kun kaksi vuotta soittaneena oli fiilis että onpas tämä kitaransoitto helppoa hommaa. Muistan kanssa kun pidin "kirjaa" mitä sooloja millonkin osasi, kaikki tuntui niin helpolle stereoiden kanssa.
 
Sitten kun lopulta pääsi bändiin niin kylläpä esim. GNR:n Knockin On Heavens Doorin soolo muuttuikin helposta ylitsepääsemättömäksi. Täytyi myöntää tosiasiat ja siirtyä pitkäksi aikaa rytmikitaran varteen ja palata alkeiden pariin.
 
Nyt kymmenen vuotta soittaneena voi jo sanoa että kykenee tulkitsemaan sooloja tarvittaessa - omalla tavallaan. Tärkeintä omasta mielestäni tietää omat rajat ja hallita oma tyylinsä.

Kahden vuoden soittelun jälkeen tosiaan leirinuotikomppailu oli jokseenkin omaksuttu... tai siis ainakin kaikki yleisimmät soinnut ja rytmikuviot. Kannatti aikoinaan lähteä isoshommiin vaikken muuten seurakunnan touhuista ollut kiinnostunut. Sain viikoittain oikein hyvää harjoitusta yhteislaulun säestäjänä ja seurakuntatiloissa käytössä olleet akkarit olivat mukavia soittaa (omaa teräskielistä akustista minulla ei vielä tuolloin ollut).

Stradlin: Toki, mutta aikamoinen ihmelapsi saa olla, jos vuoden soittelun jälkeen menee Friedmanin tai edes Mustainen soolot "tiukasti". Ei kai se täysin mahdotonta ole, mutta pidän sitä kovin epätodennäköisenä. Sitten kun vielä joka toinen tiluteini ilmoittaa tuollaiseen kykenevänsä, niin eihän se kovin uskottavalta kuulosta.
 
Niin, mutta olen soittanut joka päivä kitaralla ehkä 3-4 tuntia.
Ja olen tarkalleen soittanut yhden vuoden ja kolme kuukautta. :)

mämmi-mies: Niin, mutta olen soittanut joka päivä kitaralla ehkä 3-4 tuntia.
Ja olen tarkalleen soittanut yhden vuoden ja kolme kuukautta. :)
 
En minäkään epäile etteikö moinen mahdollista olisi, mutta pitäisin kovin epätodennäköisenä. Vaikka olisi soitettu 8-10 tuntia päivässä.

Sakmongkol: En minäkään epäile etteikö moinen mahdollista olisi, mutta pitäisin kovin epätodennäköisenä. Vaikka olisi soitettu 8-10 tuntia päivässä.
 
Miten määrität sen, ettei kukaan oppisi soitinta niin paljon tuossa ajassa, etteikö osaisi soittaa vaikka Megadethin tasoista musiikkia?

2 vuotta soittaneena osasi kaiken. Nyt kun on viisi vuotta takana, en osaa mitään.

Räkkipeli: Miten määrität sen, ettei kukaan oppisi soitinta niin paljon tuossa ajassa, etteikö osaisi soittaa vaikka Megadethin tasoista musiikkia?
 
Miksi se pitäisi määrittää? En vain pidä todennäköisenä eikä paljoa todistusaineistoa ole joka osoittaisi päinvastaista.
 
IntriguingMan: 2 vuotta soittaneena osasi kaiken. Nyt kun on viisi vuotta takana, en osaa mitään.
 
Tämä on jokseenkin totta, sekä siten että silloin tunsi osaavansa paljon enemmän, että siten että jotkut minun varhaisemmat äänitykseni kuulostavat jollakin tavalla paremmilta kuin uudemmat. Ehkä selittyy itsekritiikin kehityksellä ja jonkinlaisella nostalgialla.

2 vuotta soittaneena osasi kaiken. Nyt kun on 11 vuotta takana, en osaa mitään.
 
Näinhän se menee. Vaikka kuinka tahkoaa ja tietää loksauttavansa leuan lattiaan siltä aloittelevalta penskalta, joka joskus itse oli, silti tuntuu että on aivan yhtä pihalla kuin aina. Kaikkea uutta tulee niin paljon lisää että vaikka kuinka ponnistelee, on edelleen vain hipaissut pintaa.

Sakmongkol: Miksi se pitäisi määrittää? En vain pidä todennäköisenä eikä paljoa todistusaineistoa ole joka osoittaisi päinvastaista.
 
Sitäpä tarkoitinkin, että se on loppupeleissä mahdotonta määritellä tarkasti, miten kukin oppii tietyssä ajassa. Olen itse nähnyt aika kovia tuloksia instrumentin taitajilta jotka ovat saaneet niitä uskomattoman lyhyessä ajassa, ja sitten suurin osa on sitä jotka ei vain kehity vaikka kuinka yrittää. Kaikki on kyse siitä mitkä ovat lähtökohdat ensinnäkin treenausmotivaatioon, sekä vielä tärkeämmin tavoitteet ja niiden saavuttaminen tehokkaasti. Se onkin ihan toinen asia että mikä ajaa parhaiten soittajan musikaalista etua, mutta tuloksia voi melkein kuka vaan saada aikaan oikean tyyppisellä treenauksella.

Karipiirto: Näinhän se menee. Vaikka kuinka tahkoaa ja tietää loksauttavansa leuan lattiaan siltä aloittelevalta penskalta, joka joskus itse oli, silti tuntuu että on aivan yhtä pihalla kuin aina. Kaikkea uutta tulee niin paljon lisää että vaikka kuinka ponnistelee, on edelleen vain hipaissut pintaa.
 
Itse näen asian niin, että mitä enemmän osaa, sitä paremmin tietää ettei osaa yhtään mitään. Kun pääsee siitä vaiheesta yli, että kitaralla voi opetella pelkästään lempibändin biisejä ja huomaa että mahdollisuudet oman soittimen kanssa ovat juurikin niin rajattomat kuin itse vain haluaa, niin se luo sen fiiliksen että tässä on vielä niin perkeleesti opeteltavaa ja ymmärrettävää.