| Aihe: Apua nopeutuvien nuottien lukuun. | 1 |
|---|
|
Opettelen juuri soittamaan kitaralla kappaletta
"in the hall of the mountain king"
http://www.8notes.com/scores/423.asp
(käytän melkein noita samoja nuotteja. Hal Leonard guitar method 3 -kirjasta)
Aika kivan kuuloinen ja melko helppo kappale.
MUTTA MUTTA MUTTA..
Missä kohtaa tuolla nuoteissa muka kerrotaan, että kappaleen pitäisi nopeutua koko ajan ja olla lopussa jo todella nopea?
Ainakin kaikissa youtube videoissa nopeutuu loppua kohti.
esim: http://www.youtube.com/watch?v=dRpzxKsSEZg | |
Eipä tuon kappaleen nuoteissa oteta ylipäätään mitään kantaa kappaleen tempoon. Eli ei missään.
Interviewer: "So Frank, you have long hair. Does that make you a woman?"
Frank Zappa: "You have a wooden leg. Does that make you a table?" | |
Kappaleen nopeutuminen merkataan usein Accelerando -tekstillä, joka voi olla lyhennetty myös muotoon accel.
"Music must serve a purpose; it must be part of something larger than itself, a part of humanity." - Pablo Caslas | |
kiitti avusta
itse vähän epäilin, että nuo "p mp mf" merkinnät saattaisivat tarkoittaa jotain tuollaista
Kumma kun nuoteissa ei mainita tuota, mutta kuitenkin kaikki soittajat tietävät että pitää nopeutua...
Harjoittelen muuten myös kappaleen "kotiviini" säestämistä. Siitäkään ei säestysohjeissa mainita, milloin pidetään taukoa, milloin soinnut soitetaan vain kerran ja milloin sointuja soitetaan kompin tahdissa...
Toki tuon tajuaa kuuntelemalla kappaletta youtubesta, mutta tuntuu silti oudolta, ettei noinkin krittisiä asioita voi säestysohjeeseen mitenkään kirjoittaa...
(tuossa ohjeessa on vain soinnut sanojen päällä + komppiehdotus) | |
viisi_kitaraa: kiitti avusta
itse vähän epäilin, että nuo "p mp mf" merkinnät saattaisivat tarkoittaa jotain tuollaista
ne tarkottaa äänenvoimakkuuksia/dynamiikkaa/mikä oikea termi lieneekään, p=piano=hiljaa, f= forte=kovaa | |
viisi_kitaraa: kiitti avusta
itse vähän epäilin, että nuo "p mp mf" merkinnät saattaisivat tarkoittaa jotain tuollaista
Kumma kun nuoteissa ei mainita tuota, mutta kuitenkin kaikki soittajat tietävät että pitää nopeutua...
Harjoittelen muuten myös kappaleen "kotiviini" säestämistä. Siitäkään ei säestysohjeissa mainita, milloin pidetään taukoa, milloin soinnut soitetaan vain kerran ja milloin sointuja soitetaan kompin tahdissa...
Toki tuon tajuaa kuuntelemalla kappaletta youtubesta, mutta tuntuu silti oudolta, ettei noinkin krittisiä asioita voi säestysohjeeseen mitenkään kirjoittaa...
(tuossa ohjeessa on vain soinnut sanojen päällä + komppiehdotus)
Katselin C.F.Petersin alkuperäisesti julkaisemaa "Peikkosen luolassa" -scorea IMSLP:stä ja siinä toki oli sivulla 27 merkintä "cresc. e stretto poco a poco", mikä on Betelgeuzelaisten kieltä ja tarkoittaa vapaahkosti käänneltynä että "voimistuen ynnä tihentyen vähä vähältä!".
Näissä partituureissahan on käytetty useita eri kieliä. Perinteisin lienee juuri tuo kieli, jota edellämainitussakin tapauksessa on käytetty. Ehkäpä toiseksi yleisin on sitten saksa. Sitten löytyy ranskaa, englantia, venäjää, suomea... toki myös hieman genren mukaan. Pop/jazz-piireissä lienee huomattavan paljon tavanomaisempaa ilmaista että "Hard swing" kuin että "Hartes Schwingen".
Mitä taasen tulee komppien ja sen sellaisten kirjoitteluun lappusiin niin niissähän on useita eri käytäntöjä. Tuollaisissa laulukirjanuoteissa (lead sheet) yleensä on juurikin sointumerkinnät ja melodia - muu jätetään esittäjän tyylitajun varaan. Tässä on toki se hyvä puoli, että nuotti on helppo realisoida kaikenmoisilla tavoilla lähtien tunnelmallisesta seranadista riparinuotiolla ja päätyen freejazz-tyyppiseen bänditulkintaan yläasteen kevätjuhlassa.
Taidemusiikin (tuttavallisemmin ilmaistuna klassisen musiikin tai konserttimusiikin) puolella on ollut enemmälti tapana kirjoitella niitä säestyksiä ja sen sellaisia soitinosuuksia läpi, so. läpisäveltää. Niidenkin esitykset toki silti eroavat toisistaan aina silloin tällöin. Kuka laventaa Sibeliuksen neljännen lopussa, kuka ei! Saako Gould Webernin pianomuunnelmista sonaattimuodon ulos kuten Uchida! Humalainen Glazunov Rahmaninovin ensimmäisen sinfonian kantaesityksessä! Et cetera, et cetera! Psykoosi uhkaa kun näitä miettii! | |
Schnowotski: Taidemusiikin (tuttavallisemmin ilmaistuna klassisen musiikin tai konserttimusiikin) puolella on ollut enemmälti tapana kirjoitella niitä säestyksiä ja sen sellaisia soitinosuuksia läpi, so. läpisäveltää. Niidenkin esitykset toki silti eroavat toisistaan aina silloin tällöin. Kuka laventaa Sibeliuksen neljännen lopussa, kuka ei! Saako Gould Webernin pianomuunnelmista sonaattimuodon ulos kuten Uchida! Humalainen Glazunov Rahmaninovin ensimmäisen sinfonian kantaesityksessä! Et cetera, et cetera! Psykoosi uhkaa kun näitä miettii!
Tämän kohdan kirjoitusasusta tuli mieleen kyllä Edgar Allan Poen novellit.
Mutta joka tapauksessa hyvää ja paljon asiaa, plussa tuli.
"Parta kasvaa ja mies voi hyvin" | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
