Lyriikka ›

Teen aina päätöksiä, että en enää yritä laululyriikkaa, mutta kun kuuntelin tänään tämän kappaleen (tosi hieno kappale),
 
http://www.youtube.com/watch?v=qgjI_NzOVRI&feature=related
 
ei mahtanut mittään, vaan "varastin" sanoihin tunnelman musiikista ja videosta, sanat vain tulivat kuin itsestään. Kun olin kirjoittanut tämän, ajattelin että, jos tämän joku joskus haluaisi säveltää. Tämän tekstin vois laulaa mies tai nainen.
 

 
Kurjenjalat (27.3.2011)
 

 
Nousen maasta ja nämä haavat
on taasen uudistettu,
äiti sä oot kaukana, liian pitkä matka
ja naiseni kilpenä sodassa,
jota se käy itsensä kanssa
 
mä liikun enemmän kuin varjo
kohti taloa jonka ikkunat on poissa
sinne voi lentää vapaasti linnut
sinne minäkin menen
teen jälleen tuulenpesän
kyyhötän ja levottomana
mä kuljen, taittelen purkista
kurjen
mä kuljen, taittelen purkista
kurjen
 
mut mistä saan sille jalat
mistä teen jalat
alan taas kaiken alusta
vietän talossa kesän
liikun vähemmän kuin varjo
 
nousen patjalta ja nämä haavat
on taasen uudistettu,
äiti sä oot kaukana, liian pitkä matka
ja naiseni kilpenä sodassa,
jota se käy itsensä kanssa
 
mä liikun enemmän kuin varjo
lennän jonnekin kauas
 
kertosäe:
kuin lintu mä lennän ikkunasta
kurjeltani puuttui jalat
äiti sä oot kaukana,
ja itkemään alat
mun kurjella on (oli) hennot jalat
mun kurjella on (oli) hennot jalat
 
kertosäe:
kuin lintu mä lennän ikkunasta
kurjeltani puuttui jalat
äiti sä oot kaukana,
ja itkemään alat
mun kurjella on (oli) hennot jalat
mun kurjella on (oli)hennot jalat
 

 
-merja ritala-
 
:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
 
versio 2
 

 
Kurjenjalat (27.3.2011)
 

 
Nousen maasta ja nämä haavat
on taasen uudistettu,
äiti sä oot kaukana, liian pitkä matka
ja rakas (mieheni) kilpenä sodassa,
jota se käy itsensä kanssa
 
mä liikun enemmän kuin varjo
kohti taloa jonka ikkunat on poissa
sinne voi lentää vapaasti linnut
sinne minäkin menen
teen jälleen tuulenpesän
kyyhötän ja levottomana
mä kuljen, taittelen purkista
kurjen
mä kuljen, taittelen purkista
kurjen_
 
mut mistä saan sille jalat
mistä teen jalat
alan taas kaiken alusta
vietän talossa kesän
liikun vähemmän kuin varjo
 
nousen patjalta ja nämä haavat
on taasen uudistettu,
äiti sä oot kaukana, liian pitkä matka
ja rakas kilpenä sodassa,
jota se käy itsensä kanssa
 
mä liikun enemmän kuin varjo
lennän jonnekin kauas
 
kertosäe:
kuin lintu mä lennän ikkunasta
kurjeltani puuttui jalat
äiti sä oot kaukana,
ja itkemään alat
mun kurjella on (oli) hennot jalat
mun kurjella on (oli) hennot jalat
 
kertosäe:
kuin lintu mä lennän ikkunasta
kurjeltani puuttui jalat
äiti sä oot kaukana,
ja itkemään alat
mun kurjella on (oli) hennot jalat
mun kurjella on (oli) hennot jalat
 
-merja ritala-

sanat: Vuokralainen (5.8.2011)
 

 
Hän kolkutti mun oveen,
lainaatko jotain luettavaa
mä jäin vähän hämilleni
olin ollut pitkään omillani
 
jos oot nähnyt sudenkorennon
oot nähnyt siivettömän olennon
naisen, nilkat linnun luut
huulet tiukkaan puristuneet
mä kuulin hädin tuskin kiitos
 
hän otti kirjan, melkein polvistui
palautan tän kun muuttolinnut,
tekevät auran
palautan tän kun muuttolinnut,
jättävät maan
 
kun luen kirjan saan voimaa
niin muistan hänen puhuneen
jotenkin sain hänet rauhoittumaan
vai näinkö surunauhan vaan
 
hän jätti oven auki
en usko, että tahallaan
en mä tehnyt hänelle pahaa
jos oot nähnyt sudenkorennon
oot nähnyt hennon naisen
oot nähnyt siivettömän korennon
mun hennon vuokralaisen
 
hän otti kirjan, melkein polvistui
palautan tän kun muuttolinnut
tekevät auran
palautan tän kun muuttolinnut
jättävät maan
 
en tiedä uskotko tähän tarinaan
hän palautti kirjan
kun muuttolinnut
tekivät auran
kun muuttolinnut
jättivät maan
 
kun luen kirjan saan voimaa
niin muistan hänen puhuneen
jotenkin sain hänet rauhoittumaan
vai näinkö surunauhan vaan
'
 
-merja ritala-

Kaunista. Biisinä Irlanti vaikutteinen ballaadi?

Kiitti, Joo balladi kyllä, ja Irkku musiikki kävis hyvin.

Kun kirjoittelin taustalla soi Mary Blackin musiikkia muun muassa Song for Ireland
 

 
Nathan ja Sophia
 

 
teit purjeet laivaan, mitä ei ollutkaan
mä tulin silti mukaan, ja laiva vei meitä eteenpäin
paikkaan Nerverland
saahan sitä hetken kuvitella
seilata avojaloin pitkin jokea
 
teit purjeet laivaan, mitä ei ollutkaan
mä tulin silti mukaan, ja laiva olikin paikallaan
soitit mulle tinapilliä tai kitaraa
yritit saada mukaan,
ajattelemaan jotain villiä
 
teit purjeet laivaan, mitä ei ollutkaan
mä tulin silti mukaan, ympärillä purjeet vaan
paikkaan Neverland
saahan sitä hetken kuvitella
purjeet vaan paljaan vartalon yllä
 
soitit mulle tinapilliä tai kitaraa
yritit saada mukaan,
ajattelemaan jotain villiä
 
kertosäe:
mut se ei helpottanutkaan,
vaikka luit ääneen kirjaa kuin Nathan Sophialle
mä istuin hiljaa purjeen alla
saahan sitä hetken kuvitella,
ja mä hytisin purjeen alla
 
teit purjeet laivaan, mitä ei ollutkaan
mä tulin silti mukaan, ympärillä purjeet vaan
paikkaan Neverland
saahan sitä hetken kuvitella
purjeet vaan paljaan vartalon yllä
 
kertosäe:
mut se ei helpottanutkaan,
vaikka luit ääneen kirjaa kuin Nathan Sophialle
mä istuin hiljaa purjeen alla
saahan sitä hetken kuvitella,
ja mä hytisin purjeen alla
 
.
 
-merja ritala-

Tämän lienen kirjoittanut pari vuotta sitten, ja korjaillut tätä jo muutamia kertoja,
jäälleen tein pieniä muutoksia. Nämä sanat sopivat tähän ketjuun tyylillisesti näin oletan.
Iskelmäää, poppia?
 
Seuraa mua Kauriin kääntöpiiriin

 

 
Seuraa mua käydään yhteen
puhutaan mitä tarkoittaa
kun sanoit: aurinko ei palaa
Kauriin kääntöpiiriin
koskaan niin heleään aikaan
jolloin kaksi on yhtä
ja rajaa maailman ympäriltään
 
kenenkään toisen kanssa
en pääse enää jatkamaan
seuraa mua, käydään yhteen
löyhät säikeet katkeaa
heti kaiken alkuun
oikaistaan ja käännetään
maailmaa toiseen suuntaan
 
ketosäe:
sä sanoit: aurinko ei palaa
Kauriin kääntöpiiriin
mahdottomaan ei pysty kukaan
 
kenenkään toisen kanssa
en pääse enää jatkamaan
seuraa vielä mua, käydään yhteen
kudotaan säikeet uudelleen
(ehkä)olin liian nuori tajuamaan
 
kertosäe:
kun sanoit: aurinko ei palaa
Kauriin kääntöpiiriin
mahdottomaan ei pysty kukaan
 
oikaistaan ja käännetään
maailmaa toiseen suuntaan
seuraa mua,
seuraa mua Kauriin kääntöpiiriin
 

 

 

 
merja ritala

Nyt on ollut hyvät tunnelmat käydä vanhojen sanojen korjauksiin.
Tätä kappaletta kuunnellen sain tunnelman näihin sanoihin,
 
Happier Times By Joe Bonamassa
http://www.youtube.com/watch?v=IVfMDCyv1Ro&feature=related
 
edelleen tunnelma sanoihin syntyy siitä. Alkuperäiset sanat kirjoitin keväällä.
Sanoissa aika paljon iskelmällisyyttä, mutta näin.
 

 
Balladi, kun harmaat joutsenet tanssivat

 

Kirkko jää vasemmalla, seison kahvilan kyltin alla
etsin paikan johon voin mennä ihmettelemään,
kaksi vanhusta istuu pöydässä ja juttelee
saanko istua tähän, mä kysyn?
olkaa hyvä vaan, he vastaavat
ja jatkavat keskusteluaan,

häiritsen heitä uudestaan:
Miten vanhaksi tullaan, jotta voi vielä rakastaa toisiaan?

mies nousee, ottaa tanssiaskeleen
pyytää naisen mukaan tanssiin
he liikkuvat kuin kaksi joutsenta,
vaikka harmaita joutsenia ei ehkä olekaan
he ovat nyt joutsenia,
he ovat joutsenia

kirkosta saapuu ihmisiä kahvilaan
hekin istuvat katsomaan,
kun harmaat joutsenet tanssivat
harmaa kohtaa kirkkauden
ikuisesti niin he vannoivat,
ikuisesti niin he lupasivat toisilleen

kun harmaat joutsenet tanssivat
harmaa kohtaa kirkkauden
avaa joutsenen linnunradan
ikuisesti niin he vannoivat
ikuisesti niin he lupasivat toisilleen

mä en utele enää koskaan:
Miten vanhaksi tullaan, jotta voi löytää oikean linnunradan?

kun harmaat joutsenet tanssivat
harmaa kohtaa kirkkauden
muiden suut vaikenevat
he kohtaavat linnunradan
kun harmaat joutsenet tanssivat

 

-merja ritala-

soihtu55:
 
Balladi, kun harmaat joutsenet tanssivat

 
Kirkko jää vasemmalla, seison kahvilan kyltin alla
etsin paikan johon voin mennä ihmettelemään,
kaksi vanhusta istuu pöydässä ja juttelee
saanko istua tähän, mä kysyn?
olkaa hyvä vaan, he vastaavat
ja jatkavat keskusteluaan,

häiritsen heitä uudestaan:
Miten vanhaksi tullaan, jotta voi vielä rakastaa toisiaan?

mies nousee, ottaa tanssiaskeleen
pyytää naisen mukaan tanssiin
he liikkuvat kuin kaksi joutsenta,
vaikka harmaita joutsenia ei ehkä olekaan
he ovat nyt joutsenia,
he ovat joutsenia
 
Tähän astinen alku tuottaa, ainakin minulle, vaikeuksia rytmityksen kanssa.

kirkosta saapuu ihmisiä kahvilaan
hekin istuvat katsomaan,
kun harmaat joutsenet tanssivat
harmaa kohtaa kirkkauden
ikuisesti niin he vannoivat,
ikuisesti niin he lupasivat toisilleen

kun harmaat joutsenet tanssivat
harmaa kohtaa kirkkauden
avaa joutsenen linnunradan
ikuisesti niin he vannoivat
ikuisesti niin he lupasivat toisilleen

mä en utele enää koskaan:
Miten vanhaksi tullaan, jotta voi löytää oikean linnunradan?

kun harmaat joutsenet tanssivat
harmaa kohtaa kirkkauden
muiden suut vaikenevat
he kohtaavat linnunradan
kun harmaat joutsenet tanssivat.
 
Tämä loppuosa onkin sitten sitä Soihdun laaturunoutta.
Kaunista ja sujuvaa. Ainoa kohta joka vähän särähtää:
"Miten vanhaksi tullaan, jotta voi löytää oikean linnunradan?"
Sopisi ehkä:
"Miten vanhaksi tullaan, että löytää voi linnunradan?"

Kiitoksia jälleen siulle "vanha Joe". osuvia, tarpeellisia huomioita. Tämä on raskas teksti rakenteltaan, ainakakin juuri tuo alku. täytyy karsia miettiä miten alun ja loppuosan saa hyvin liittettyä yhteen laulullisemmaksi. Tämä ei minusta toimi pelkkänä runona, pyrin enemmän puhtaasti laulutekstiin korjauksin tämän osalta.
Esittämäsi muutos, toimii paremmin "Miten vanhaksi tullaan, että löytää voi linnunradan?"

pieniä korjauksia tein tähän tekstiin.
 

 
OIKEASTAAN MÄ

 

Puen hitaasti sanoja sun ylle
mutta kaikki jääkin kevyen alle
oikeastaan mä vaan yritän
oikeastaan mä vaan hyvitän
hetkiä, teen retkiä sinuun.

Haen kapeasti ilmeitä sun ylle
mutta kaikki jääkin pimeän alle
oikeastaan mä vaan yritän
oikeastaan mä vaan hyvitän
hetkiä, teen retkiä minuun.
 
ja nuo toiset kaipaavat ikuisuuteen
ja nuo toiset kaipaavat ikuisuuteen
 
Kasaan pieniä tekoja sun ylle
mutta kaikki jääkin vallan alle
oikeastaan mä vaan yritän
oikeastaan mä vaan hyvitän
hetkiä, teen retkiä meihin.

ja nuo toiset kaipaavat ikuisuuteen
ja nuo toiset kaipaavat ikuisuuteen
 

 
-merja ritala-

soihtu55: Korjaus sanoihin, jotka kirjoitin syyskuussa 2011
 
Balladi, kun harmaat joutsenet tanssivat (16.2.2012)
 

 
kirkosta saapuu ihmisiä kahvilaan
he istuvat näkemään
kun harmaat joutsenet tanssivat
harmaa kohtaa kirkkauden
ikuisesti niin he vannoivat,
ikuisesti niin he lupasivat toisilleen:
 
että voivat löytää oikean linnunradan
 
..... täytyy vielä työstää
 
Tuota, tuota. Jos tuon ensimmäisen rivin laittaisi muotoon:
Saapuu kirkosta ihmisiä kahvilaan. ?
Mielestäni soljuisi sulavammin.

Kyllä on ollut tiukka vääntö tämä teksti,
piti turvautua jo kuuntelemaan tätä versiota Joutsenlammesta
http://www.youtube.com/watch?v=ph3h2IJAsgk&feature=related
 

 
Balladi, kun harmaajoutsenet tanssivat (16.2.2012)
 

 
Saapuu kirkosta ihmisiä kahvilaan
he istuvat näkemään
kun harmaajoutsenet tanssivat
he kohtaavat kirkkauden
ikuisesti niin vannoivat toisilleen:
 
että löytävät oikean linnunradan
 
kun harmaajoutsenet tanssivat
harmaa johtaa kirkkauteen
muiden suut vaikenevat
he kohtaavat linnunradan,
kun he tanssivat
 
harmaita joutsenia ei ehkä olekaan
eikä ihminen linnuksi muutukaan
 
harmaita joutsenia ei ehkä olekaan
eikä ihminen linnuksi taivukaan
 
mies ja nainen tanssivat
harmaa johtaa kirkkauteen
avaa joutsenen linnunradan
ikuisesti niin vannoivat toisilleen:
 
että löytävät oikean linnunradan
 
kun he nousevat valssiin
harmaa johtaa kirkkauteen
muiden suut vaikenevat
he näkevät linnunradan
kun harmaajoutsenet tanssivat
 
harmaita joutsenia ei ehkä olekaan
eikä ihminen linnuksi muutukaan
 
harmaita joutsenia ei ehkä olekaan
eikä ihminen linnuksi taivukaan
 

 
-merja ritala-

Eikös se ole siinä !

taitaa se olla, eipä syytä ainakaan isoihin muutoksiin. Ehkä muuttui vielä oudommaksi, mutta toisaalta miun näköinen teksti....heh.

soihtu55: taitaa se olla, eipä syytä ainakaan isoihin muutoksiin. Ehkä muuttui vielä oudommaksi, mutta toisaalta miun näköinen teksti....heh.
 
Oikein, pidä tyylisi. Jos joku ei tykkää, kattokoon peiliin, tai pitäköön mielipiteensä, mitä väliä. Sulla on ihan oma tyyli, jossa olet parhaimmillasi. Joskus kannattaa sulkea korvat kritiikiltä mieluummin kuin kirjoittaa tekstiä jota ei tunne omakseen.

Old Joe, Noiden tyyliasioiden kanssa olen pitkin syksyä käynyt kamppailua. Mihin suuntaan liikun, vai liikunko sinne mihin olikin jo menossa. Muutanko jotain? Totta kai haluan oppia uutta lisää, mutta kehä kiertyy näköjään tähän "outouteeni", siihen on vain luottaminen. En voi kirjoittaa tunteina irti itsestäni, asioita katson kyllä myös ulkopuolisena tarkkailijana, etsijänä. Runoistani joku sanoi, että ovat lakonisia. Tämän osittain allekirjoitan. Tämä mietintääni tänään, missä menen?

soihtu55: Old Joe, Noiden tyyliasioiden kanssa olen pitkin syksyä käynyt kamppailua. Mihin suuntaan liikun, vai liikunko sinne mihin olikin jo menossa. Muutanko jotain? Totta kai haluan oppia uutta lisää, mutta kehä kiertyy näköjään tähän "outouteeni", siihen on vain luottaminen. En voi kirjoittaa tunteina irti itsestäni, asioita katson kyllä myös ulkopuolisena tarkkailijana, etsijänä. Runoistani joku sanoi, että ovat lakonisia. Tämän osittain allekirjoitan. Tämä mietintääni tänään, missä menen?
 
En sanoisi tekstejäsi "oudoiksi". Ne ovat määrätyllä tavalla erkoisia, juuri Sinun tekstiksi tunnistettavia ja juuri siksi kiehtovia. Lakoonisia? Ehkä jotkut ovat omalla tavallaan, ei välttämättä huono asia sekään, eikä kaikki sanoittamasi mene lähellekään tuota lakooninen määritelmää.
On hyvä jos pystyy kehittymään. Siihen tulisi jokaisen pyrkiä, mutta oikealla tavalla, muuntumatta joksikin jota ei ole.