Aihe: Modulaatio | 1 |
---|
|
Hei. Voisiko joku neuvoa miten tehdään modulaatio Aduurista - C duuriin. Kiitos. |
Numb 16.02.2012 14:01:01 | |
|
Siihen on useampikin tapa, mutta helpoin on ihan yksinkertaisesti soittaa se sama puolitoista sävelaskelta ylempää. Oletan, että modulaatio tehdään, kuten yleensä, ylöspäin. Lanke trr gll -Kurt Schwitters |
lassikou 16.02.2012 14:03:02 (muokattu 16.02.2012 14:04:53) | |
|
A: I IV iv6 C: ...... ii6 I6/4 V7 I www.pianisti.info |
|
lassikou: A: I IV iv6 C: ...... ii6 I6/4 V7 I Tässä on mulle hieman purtavaa eli A mennään soinnuilla A-D-? ollaan C;ssä onko Dm- ?-G7-C Tämmöistä minä etsin mutta putosin kärrystä, voisitko vähän auttaa. Kiitos. |
|
Tekisin G:n kautta (C:n dominantti), siitä lähtee mukavasti C:hen.....kai....?? |
|
kotikutonen: Tässä on mulle hieman purtavaa eli A mennään soinnuilla A-D-? ollaan C;ssä onko Dm- ?-G7-C Tämmöistä minä etsin mutta putosin kärrystä, voisitko vähän auttaa. Kiitos. Juu ihan jäljillä olit.. :) Sama reaalisointumerkein A D Dm/F C/G G7 C www.pianisti.info |
|
Mä joskus luin jostain klasariteoriaopuksesta modulaatiosta josta osan oon unohtanut. Se muistaakseni esitti kolme erilaista tapaa: 1. Mennään jonkun loogisen sointukierron kautta niin että löydetään sointu joka esiintyy kummassakin sävellajissa 2. Äkkimodulaatio eli hypätään "varoittamatta" uuteen sävellajiin. 3. Ja sitten oli joku kolmas tapa jota en nyt muista. You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
Kiitos. Nyt selvis,mulla kans on jotain muistikuvia kulkemisesta soinnusta ja sävel-lajista toiseen kunnes olen saapunut päämäärään. Olisko jollain vielä selvennettävää modulaation sointukuluista?? |
baron 16.02.2012 20:56:50 (muokattu 16.02.2012 22:00:55) | |
|
Mä kävin lunttaamassa Erkki Salmenhaara: "Sointuanalyysi" kirjasta modulaatioista. 1. Suora vaihdos (äkkivaihdos)= hypätään varoittamatta uuteen sävellajiin 2. Diatoninen vaihdos= joku looginen sointukulku joka johtaa uuteen sävellajiin. A-duurilla ja C-duurilla ei ole yhteisiä sointuja mutta A-duurissa on D ja G esiintyy sekä D- että C-duurissa. Esim A - D - G - C. 3. Kromaattinen vaihdos= mennään kromaattisesti uuteen sävelajiin esim kysyjän tapauksessa A - A# - H - C. (Sitten Salmenhaara tuntee vielä enharmonisen modulaation esim. C#-duurista Db-duuriin = vain nuotit muuttuu, sävelet pysyy samoina:-) You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
levesinet 16.02.2012 22:27:37 (muokattu 16.02.2012 22:33:52) | |
|
Numb: Siihen on useampikin tapa Jostain syystä (EDIT: tarkemmin ajatellen siksi, että dis on tritonuksen päässä a:sta) tungin A-duurin ja C-duurin väliin Cis-duurin mukaisen kakkosvitosen. Yläpää fis ais cis dis muljahtaa C-duurin säveliksi g h (d) e. http://www.netsonic.fi/~kiskon07/modulaatio.mp3 |
baron 16.02.2012 23:57:35 (muokattu 17.02.2012 10:29:46) | |
|
Numb: Siihen on useampikin tapa No jos aletaan taiteilla niin relatiivinen dominanttikin on käyttökelpoinen: A - E7 - H7 - C Tai jos haluaan relatiivinen II/V A - F#m7 - H7 - C Käyttämällä Napolilaista sekstiä saadaan kromaattisesti nouseva bassolinja A - Bb(/F) - H7 - C Ja sitten ihan peruskvinttikierto: A - D7 - G7 - C Ja sitten kun ylläolevaan pistetään tritonuskorvaus niin saadaan tyylikkäästi kromaattisesti laskeva bassolinja A - Ab7 - G7 - C tai A - D7 - Db7 - C You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
baron 17.02.2012 08:52:17 (muokattu 17.02.2012 08:56:39) | |
|
levesinet: Jostain syystä (EDIT: tarkemmin ajatellen siksi, että dis on tritonuksen päässä a:sta) tungin A-duurin ja C-duurin väliin Cis-duurin mukaisen kakkosvitosen. Yläpää fis ais cis dis muljahtaa C-duurin säveliksi g h (d) e. http://www.netsonic.fi/~kiskon07/modulaatio.mp3 A - D#m7 - G#7 - C?????? Nyt jotain pätkii? Mitä mä en ymmärrä? Sun luettelemat sävelet on D#m7 terssikäännös mutta mites Cis-duurin V??? You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
baron: A - D#m7 - G#7 - C?????? Nyt jotain pätkii? Mitä mä en ymmärrä? Sun luettelemat sävelet on D#m7 terssikäännös mutta mites Cis-duurin V??? Bassossa G#. Amaj7 D#m7 G#9sus4 Cmaj9. Mutta en mä tiedä, onko mun musassani mitään ymmärrettävää. |
|
levesinet: Bassossa G#. Amaj7 D#m7 G#9sus4 Cmaj9. Mutta en mä tiedä, onko mun musassani mitään ymmärrettävää. Kiitti selityksestä! Kyllä mä nyt ymmärrän ja tosi hieno! You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
baron: Mä kävin lunttaamassa Erkki Salmenhaara: "Sointuanalyysi" kirjasta modulaatioista. Pientä tarkennusta tähän... 1. Suora vaihdos (äkkivaihdos)= hypätään varoittamatta uuteen sävellajiin Jep. 2. Diatoninen vaihdos= joku looginen sointukulku joka johtaa uuteen sävellajiin. Niin, tavallaan kaikissa modulaatioissahan voi olla joku looginen sointukulku, mutta diatoninen modulaatio tarkoittaa sitä, että välittäjäsointu on sellaisenaan, ilman mitään muunnoksia, yhteinen kahdelle sävellajille. Esim. F-duurisointu voi olla C-duurin IV ja Bb-duurin V aste. 3. Kromaattinen vaihdos= mennään kromaattisesti uuteen sävelajiin esim kysyjän tapauksessa A - A# - H - C. No oikeastaan ei... Vaan kromaattisessa vaihdoksessa joku tai jotkut soinnun sävelistä muunnetaan kromaattisesti niin, että siitä tulee uuden sävellajin sointu. Esimerkiksi välidominantin avulla tehty modulaatio on kromaattinen. (Sitten Salmenhaara tuntee vielä enharmonisen modulaation esim. C#-duurista Db-duuriin = vain nuotit muuttuu, sävelet pysyy samoina:-) Tuo on kyllä yksi enharmonisen vaihdoksen melko harvinainen erityistapaus, eikä tietenkään tavallaan modulaatio ollenkaan. Enharmoninen modulaatio tarkoittaa yhden tai useamman sointusävelen enharmonista uudelleentulkintaa, jolloin purkaus ja samalla sävellaji vaihtuu. Tuossa kysyjän esimerkissä (A-duuri > C-duuri) se voisi olla: A - H#dim7 (sävelet A-H#-D#-F#, tulkitaan uudelleen A-C-D#-F#) - C/G - G7 - C. Salmenhaaran Sointuanalyysiä ja muita vastaavia klasarikirjoja lukiessa kannattaa muistaa, että niissä käsitellään modulaatiota ilmiönä, joka oli olennainen osa sen ajan musiikissa, josta nuo kirjat kertovat. Tämä siis vastakohtana sille, että joku pop- tai iskelmäbiisin osa halutaan vain toistaa lopuksi ylemmästä sävellajista. Jälkimmäiseen neuvoisin, että mieluummin lyhyt ja siisti sauma kuin hahmoton ja epämääräinen siirtymä välidominanttiketjulla (eli kvinttikierrolla) tms. Joskus voi modulaatio olla tietysti itsetarkoituskin: esim. seuraavassa on hieno tonaliteetin hämärtäminen, joka antaa ikäänkuin "vapaan pudotuksen" tunteen ennen kuin varjo alkaa aueta... Kohdasta 1.27 eteenpäin, D-duurista lähdetään ja Ab-duuriin päädytään. Ja soinnutus: D - A/D - D - G/D - D - G/D - A7/D - D - Gadd9/D - F#add9/A# - G#m7(11) - Emaj7/F# - Bbm7/Eb - Abmaj9. Joulu on mennyt kauan sitten, mut tää on niin mahtava... :) http://www.youtube.com/watch?v=7XZiutN81tw |
baron 17.02.2012 11:13:07 (muokattu 17.02.2012 11:15:30) | |
|
Rantsu: Pientä tarkennusta tähän... Kiitti, mä oon oppinut että kirjoittamalla jotain mikä ei pidä paikkaansa saan tietäjät "ärsytettyä" kirjoittamaan miten asiat oikeesti on:-) No oikeastaan ei... Vaan kromaattisessa vaihdoksessa joku tai jotkut soinnun sävelistä muunnetaan kromaattisesti niin, että siitä tulee uuden sävellajin sointu. Esimerkiksi välidominantin avulla tehty modulaatio on kromaattinen. No onks tää sitten kromaattinen modulaatio: A - Dmaj7 - Dm7 - G7 - C????? You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
baron: No onks tää sitten kromaattinen modulaatio: A - Dmaj7 - Dm7 - G7 - C????? On. Virhe! Tyhjä tai liian lyhyt kirjoitus! |
|
Kiitoksia. Tässä sitä nyt on, mitä kysyin. |
|
levesinet: Bassossa G#. Amaj7 D#m7 G#9sus4 Cmaj9. Mutta en mä tiedä, onko mun musassani mitään ymmärrettävää. Jos bassolla vedät sointuja, ni harvempi ymmärtää. One kind of music only - the good kind |
« edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
---|