Yleistä keskustelua musiikista ›

Niin, onko rap musiikkia?

Voi jessus näitä....

Voi jessus näitä....
 
Tästä oli varsin hedelmällinen keskustelu joskus IRCissä,
miksei siis täälläkin?

Määrittele termi "musiikki". Määrittele sitten "rap". Lopuksi katso kohtaavatko määritelmät.
 
Henkilökohtaisesti ihmettelen mistä lähtien "rap" on tarkoittanut kokonaista musiikkityyliä. Eiväthän scat, bel canto tai jodlauskaan ole musiikkityylejä vaan laulu-/äänenkäyttötapoja.

Määrittele termi "musiikki". Määrittele sitten "rap". Lopuksi katso kohtaavatko määritelmät.
 
Henkilökohtaisesti ihmettelen mistä lähtien "rap" on tarkoittanut kokonaista musiikkityyliä. Eiväthän scat, bel canto tai jodlauskaan ole musiikkityylejä vaan laulu-/äänenkäyttötapoja.
 
En ihmettelisi vaikka jodlausta moni pitäisi vähän omana tyylinään (taiteenlajinaan).
Enkä ihmettelisi että jos scat olisi suositumpi niin sitä kutsuttaisiin omaksi tyylikseen.

Vastasin siis vahingossa kysymykseen! Ei, rap ei ole musiikkia, se on äänenkäyttötapa.
 
Olisiko mun pitänyt kysyä että onko hip-hop musiikkia?
Vai miksi sä kutsut esim Notorious B.I.G:n levyjä?

Olisiko mun pitänyt kysyä että onko hip-hop musiikkia?
Vai miksi sä kutsut esim Notorious B.I.G:n levyjä?
 
Ilmeisesti olisi.
 
Kyllä, hip-hop on minun määritelmäni mukaan ehdottomasti musiikkia.

niin no... miksi se ei olisi musiikkia?

Kaunosieluisena tähtiin tuijottajana yms. toteaisin, että räpin rinnastaminen musiikkiin on eh.. mielenkiintoisen rohkea veto. Ei voi mitään.
 
Mielestäni varteenotettavien, ihan ammattilaistenkin kehoituksesta olen koettanut päästä jyvälle räpistä, ymmärtää ko. genren sisältöä, mistä se on lähtenyt liikkeelle, sen ööh.. yhteiskunnallista sanomaa jne. Ei vaan napsahda, ei kerta kaikkiaan, tuo tekoangsti. Aivan sama, onko jytkeen päälle hokemassa Eminem tai joku muu, todennäköisesti vähintäänkin Ameriikan seuraava presidentti. Räpin mahdollisesti sisältämä sanoma uppoaa meikäläiseen erinomaisen paljon helpommin vaikkapa sanomalehdestä luettuna YLE:n aikaisen parissa, ilman vitutusta entisestään lisäävää taustasätkätystä. Paitsi jos juontajana on Ihamäki.

Mutta todellinen kysymys taitaa kuitenkin kuulua: Onko villapaita vaate?

Ei ole, jos se on ylisuuri kantajaansa nähden.

Hoho, Nahkis!! Näin aamutuimaan meinan kuolla nauruun.
 
Rap tarkoittaa tietenkin "puhelaulantaa", mutta kyllä mun mielestäni rap-musiikki (biitit) on ihan yhtä musiikkia kuin rock-musiikki.

Ossi: Älä tutustu rappiin MTV:n kautta. Se on virhe. V-I-R-H-E. Mulla on pari kaveria, jotka kuuntelevat jotain jenkkiläistä ug-räppiä, tai ainakin Suomessa tuntematonta, ja se kuulostaa paikoin kivalta.

Ruotsalainen Loop Troop vaikuttaa hyvältä poppoolta, ja Tulenkantajat on oikeesti hyvä pändi (puhumattakaan massive attackista tai don johnson big bandista).
no, ei ole meikäläisen musiikkia kuitenkaan hip-hop, mutta trip-hoppi onkin ihan eri asia..
 
Hip-hop kulttuuri avautui mulle ihan uudella tavalla kun tein dokumenttia graffiteista, (nykyään ei pommauksetkaan häiritse, ellei ne ole arvotalojen kyljissä.) Kyllä siinä on ihan oma ideologiansa takana, tosin nuoret jannut ei sitä aina tiedä/tajua, (ja varsinkin ameriikassa tuo meininki on muuttunut totaalisesti siitä, mitä se aluksi oli)
 
että ei kannata todellakaan kuunnella pelkkää mtv räppiä..

Niin, onko rap musiikkia?
 
On. Ei sitä mun mielestä voi oikein kuvataiteeksikaan laskea.

No se on huonoa musaa.

No se on huonoa musaa.
 
Sittenkun vielä saisi hyvän ja huonon musiikin ja miksei hyvän ja huonon taiteen absoluuttiset määritelmät(näitä on vatvottu satoja vuosia).
 
Jos rap-tyylistä puhelaulua moititaan epämusiikiksi melodian sävelkorkeudellisen cantabilemaisuuden puutteen vuoksi, niin mitenkäs keskiajalta nykypäivään kulkenut liturginen laulu, jossa noita sävelkorkeuksia on nihkeästi ja rytmiikka tasaisesti neljäsosia.
 
Myöskään musiikkina ei ilmeisesti voida pitää ensimmäisen kerran Humperdinckin oopperassa Königskinder(ennen 1910 partituuria) esiintynyttä puhelaulua(Sprechengesang). Sittemmin sen otti käyttöön Schönberg 1912 teoksessaan Pierrot Lunaire(Kuuhullu Pierrot), jossa laulajan tuli erottaa toisistaa laulaminen, puhuminen ja puhelaulu.
 
Schönberg käytti puhelaulua myöhemminkin lähes kaikissa suurissa vokaaliteoksissaan. Oopperassa Moses und Aron, edellinen käyttää puhelaulua, jolla säveltäjä viittasi siihen, että Mooseksella oli Jumalan totuus, mutta hän ei kyennyt ilmaisemaan sitä. Aronin rooli on tavallista laulua, sillä hän pystyi kommunikoimaan yhteisönsä kanssa, muttei sen sijaan saanut tietää totuutta. Oopperan luonnollinen ilmaisumuoto on laulu. Puhelaululla Schönberg ratkaisi teoksessaan yhden keskeisen dramaturgisen ongelman: yleisö tietää ja kokea uskottavina Mooseksen kommunikointivaikeudet.
 
Puhelaulua käytti myös Berg oopperoissaan Wozzeck (1925) ja Lulu (1937). Sodan jälkeen myös Boulez, Britten, Kagel ja hiljattain kuollut Berio luottivat puhelauluun.
 
Puhelaulun ongelma on siinä, että puheen ja laulun välinen alue on hyvin kapea eikä siinä ole mitään selkeää raja-aluetta vaan joukko vaihtoehtoja.
 
Nyt ihmiset heittäkää ennakkoluulot romukoppaan. Musiikin parametrit ovat melodia, harmonia, rytmi, sointiväri, dynamiikka ja vokaalimusiikissa teksti. Toista voidaan korostaa ja muuttaa toisen varjolla. Ei sillä saada huonompaa lopputulosta, vaan erilainen.
 
Mitä taustoihin tulee, niin olen huomannut, että nykyajan "kevyen musiikin" mielenkiintoisin rytmiikka löytyy juuri hiphopista ja sen on huomanneet mm. jazzarit jo kauan aikaa sitten. Useimmiten noista bändeistä löytyy myös ihan oikeasti kovia soittajia.

No just joo tää on taas näitä.... musiikki on musiikkia vaikka kivillä hakkais

Rap lienee abstraktia taidetta, koska mä en ymmärrä siitäkään mitään.