| Aihe: Pikkukoppaisen etsintää osa XXX | |
|---|
|
Ei meinaa löytyä "sitä oikeata" kitaraa vaikka aika monta erilaista luuttua on jo käsissä kiertänyt. Tämä on jo varmaan kahdeksas thread jonka tästä samasta aiheesta aloitan mutta josko nyt tärppäisi. Mä etsin siis itselleni suht pienikoppaista akustista jolla soittelisi suisto-bluesit ja folkit sekä sormilla, plektralla että sormiplektralla. Tähän asti olen testannut:
- Martin 00-15: Just oikean kokoinen ja mallinen, pirun mukava pitää sylissä ja just sopivan kompakti. Soundi oli sellaiseen hiljaiseen näppäilyyn pirun hyvä, kirkas ja selkeä mutta taas bluesin näpyttelyyn tästä puuttui se keskialueen potku. Muutenkin soundi oli jotenkin liian kiltti ja kaunis mun makuun, varmaan mahonkikansi tekee sen terävyyden ja kannelmaisuuden siihen. Mä en tästä saanut myöskään sellaista dynamiikkaa mitä haluan vaan tätä sai lyödä vaikka kuinka lujaa mutta ei vaan potkaise.
- Martin 000-16GT: Vähän turhan iso noin fyysisesti mutta ei nyt vielä paha. Soundi oli jo tutumpi, sellainen pyöreä ja pehmeä mutta vähän ehkä liiankin pehmeä, taas sitä keskialuetta olis kaivannut lisää. Tässä oli bassoa jo ihan kunnolla, ei tartte olla näin paljon mutta ei tietenkään haittaa. Dynamiikka oli ihan kohdallaan mutta tosiaan vähän napakampi soundi ja keskialue olisi poikaa. Kaula oli sekä tässä että tossa 00-15:ssa ihan liian ohut mun kouraan, ei meinannut tottua sitten millään.
- Jaakko Noso Sointu A ~1950: No nyt on keskialuetta, eikä sitten oikeastaan mitään muuta olekaan. Ladder-bar kansi ja 60 elettyä talvea varmaan vaikutti siihen että tää soi vähän niinkuin banjo, sellainen nopea attack eikä sustainia alkuunkaan. Ihan makea soundi sinänsä delta-bluesin nassutteluun muttei oikein muuhun.
- Loar LH-200: Ostin tällaisen halpiksen kun tätä on joka paikassa kehuttu mutta ei tämä nyt mua vakuuttanut. Ei tää noitten Martineiden jälkee oikein tuntunut kunnon soittimelta kun ei tää sormella koputellen edes kolahtanut sillain kuin kitaran pitää. Soundista puuttu yläpäätä aika pahasti ja tässä oli D- ja G-kielillä tosi ikävän kuuloisia resonansseja ja korostuksia. Ihan ok siis 196€ kitaraksi mutta laitoin silti Thomannille takaisin.
Mutta joo, minkä mä nyt oikein haluan? Haluaisin siis kitaran joka olis vähän 000-kokoa pienempi, hyvä soundi sekä bluesin näppäilyyn että perus-Folkiin ja Springsteeniin sun muuhun. Jos ajattelis että about tonnilla tai vähän päälle selviäisi. Mites esim. jotkut vintage-Guildit, F-20, F-30? Entä Gibsonin L-00 ja kopiot, vanhat aidot maksaa ihan simon mutta uudemman blues kingin vois saada jo about tonnilla.
Tässä yks esimerkki mitä haen:
http://www.youtube.com/watch?v=g73OQMkNUdc
You can't spend what you ain't got, you can't lose what you ain't never had |
|
StevieRayVehkakoski:
Tässä yks esimerkki mitä haen:
http://www.youtube.com/watch?v=g73OQMkNUdc
Eipä taida tonnilla nämä tarpeet hoitua!
Sivuhuomiona sanoisin että erittäin rasittavaa soitantoa tuossa tubepätkässä, kitara kerrassaan hieno ja eläväinen soundiltaan.
S.N.A.F.U |
|
YarZoo: Eipä taida tonnilla nämä tarpeet hoitua!
Äläs nyt rupea!
Noi Martinit oli kumpikin kitarana ihan tarpeeksi hyviä mutta tosiaan kumpikaan ei ollut spekseiltään ihan sitä mitä mä haluan. Varmaan joku 00 tai L-00 kokoinen kitara kuusikannella ja tukevalla kaulalla vois olla se juttu?
You can't spend what you ain't got, you can't lose what you ain't never had |
 Tailor Pale
27.11.2011 10:41:22 (muokattu 27.11.2011 13:44:33) | |
|
JAM:illa http://jam.se/ on joskus ollut mielenkiintoisia pelejä. Kuvaukset tosin aika niukkoja ja speksitkin saa itse kaivella jostain muualta. (ketjun aloittajalle on vielä pakko kuitata,että "What did I say!")
? |
 mhs
29.11.2011 17:28:23 | |
|
Guild F20 (ainakin kokeilemani Kiinan-malli GAD-F20) on käteensopiva ja nätisti soiva kitara, mutta siinä on varsin siro kaula.
Martin 00-18V :ssä olisi vähän paksumman tuntuinen V-kaula, mutta huiman hyvä tuuri on, jos tuollaisen tonnilla saa. Pari tonnia kaupassa.
Jotenkin tuo kuvailu vaikuttaa siltä, että sopivaa Martinia voi olla vaikea löytää; en oo niin tarkkaan pohtinut kaulan paksuutta, mutta mulle on jäänyt mielikuva, että pienehköjen Gibsonien (vaikka B25, LG2) kaulat ovat jötkömpiä kuin Martinien. Saundi on myös --- minun pienellä otoksellani, alle 10 pikkugibsonia testanneena --- keskialuevoittoisempi kuin Marteilla.
Martinilta yksi vaihtoehto voisi olla 00-17. Tuossa on snappia, vaikka onkin kokomahonkinen. Kaula ei jäänyt mieleen paksuna eikä ohuena; olen melko varma, että ei ole yhtä rimpula kuin Guild F20:ssä, sillä samana päivänä nuo testasin. Tällaisen saattaa jostain löytää puoleentoista tonniin. |
|
Itse päätin kunnostaa Jaakko Noso Soolosoittaja B kitaran. Koon ja kaulan profiilin puolesta sopii juurikin noihin määrittelyihin. Ääni on mielestäni todella räyhäkkä alhaalta ylös. Basso mouruaa syvältä, keskialue piikkaa ja yläpää on heleä. Toimii plektralla, sormilla, peukkuplekulla, lasiputkella, messinkiputkella... name it! Ja on siinä vielä kauneuttakin, kun sivut näyttää olevan loimukoivua! |
RJU
29.11.2011 20:33:11 | |
|
Oletko miettinyt Recording Kingin ROS-626-FE1 tai ROS 627? malleja? Edellisessä on mahonkisivut ja -pohja, jälkimmäisessä ruusupuusta sivut ja pohja. Thomanilla hinta on hyvinkin haarukassasi. Noita on kehuttu esim Acoustic guitar forumilla ja taisipa kehuja olla Unoffical Blueridge foorumillakin. Näytteitä löytyy YouTubesta.
Larriven P-03 on hintahaarukassasi ja kehuttu myös. Mahonkia pohja ja sivut. P-03R on sitten ruusupuinen pohjaltaan sekä sivuiltaan. Näytteitä löytyy YouTubesta. Kehuja löytyy em palstojen lisäksi Unoffical Martin Guitar Forumilta.
Ariallakin taitaa olla kehuttu parlor tai OO-kokoinen markkinoilla. |
|
Kun muut vielä miettii niin mä olen tehnyt jo viisi virhettä =)
Ei mua ainakaan voi syyttää ylenpalttisesta johdonmukaisuudesta sillä tosiaan viikko sitten päädyin siihen tulokseen että tarvitsen 00-kokoisen kitaran kuusikannella joten nyt tilasin Thomannilta 000-kokoisen kitaran mahonkikannella.. Tällasen: http://www.thomann.de/fi/recording_king_ros_616.htm
Raportoidaan heti kun saan luutun käsiini, tuossa ainakin speksien perusteella on kaulaa ihan riittämiin ja pitäisi olla nitrolakattu? Thomann ei jostain syystä myy noita 626 ja 627 malleja ilman mikrofonia, sellainen voisi olla myös kokeilemisen arvoinen. Myös RNJ-25 joka on Gibson L-00 kopio vaahterasivuilla ja takakannella pitäisi käydä testaamassa.
Tällaista testasin musakaupassa: http://www.cortguitars.com/_webapp_2729579/L900P_NAT ja olisin ostanut sen samantien mutta kun joku munapää on keksinyt että kaikki kiinalaiset kitarat pitää merkitä kiinalaisiksi kaivamalla ne täyteen kimalleupotuksia.. Oli ihan hemmetin hyvän tuntuinen kitara mutta tosiaan bling-blingiä liikaa, mun silmä sanoo että samassa tehtaassa tehdään nämä Cortit kuin myös nuo Recording Kingit?
Noista Nosoista haluaisin pitää todella lujasti mutta ne muutama mitä olen testannut on olleet kyllä sellaisia banjoja ettei niillä voi muuta soitella kuin sellaista kuisti-keinutuoli-bluesia. Jatkan kyllä testaamista sillä täydellistä olisi jos löytyisi niin hyvä Munkers tai Noso 50-luvulta että sillä viitsisi soitella mutta kaikki noi vanhimmat Suomi-akustiset ovat olleet ladder-bar-kannella ja rakennettu koivusta ym. Jatsi-kitaroita mulla on muutama Munkers 50-luvult ja ne on mun standardeilla ihan hyviä pelejä.
Palataan aiheeseen kun toi Recording King saapuu. Ja Tailor Pale pitää suunsa kiinni =)
You can't spend what you ain't got, you can't lose what you ain't never had |
panadol
30.11.2011 11:55:00 (muokattu 02.12.2011 01:48:57) | |
|
Kokeilemisen arvoisia voisivat olla:
http://www.thomann.de/fi/recording_king_rnj_17_na.htm
Lisää aiheesta:
http://theunofficialmartinguitarfor … block-Recording-King-13-fret-RNJ-17
sekä:
http://www.guildguitars.com/index.php/small-body/specs/GAD-301/
joita on myös kehuttu.
Edit: Ketjun aloittaja näköjään ehti jo tilata soittimensa sillä välin kun nysväsin vastaustani. |
kiriminni
30.11.2011 19:16:29 (muokattu 30.11.2011 19:26:58) | |
|
Onkos tämä Parlor-koko L-00 kokoa pienempi?
Toivottavasti alkaa löytymään sopiva keppi ainahan se vaikeaa on.
V-profiilin kaula ainakin tuntuu mukavalta jos ei ole liian jyrkkä.
Mikähän tuo Schoenbergin v-kaula oikein on noissa 888€ kitarassa?
Ps.Tuossa mun Loar-LH200 ei ole noita soivuus ongelmia.Yläpäätä varmasti puuttuu niinkuin tuon hintaluokan kitaroissa varmasti puuttuukin.
Saattaa olla,että suht täydelliset akustiset alkaa 3000€ ylöspäin.
Adirondack kuusta kansi,sellaista pääsin testaamaan tonefestillä ja sehän soi.
Omaa akustista ainakin uskaltaa ottaa mukaan mihin vaan jos sitä pitää kriteerinä. |
|
StevieRayVehkakoski: Palataan aiheeseen kun toi Recording King saapuu. Ja Tailor Pale pitää suunsa kiinni =)
OK, yritä sinä palata niin minä yritän pitää.
? |
|
Mulla on pienikoppainen suht' lyhytskaalainen halpis-Cort ollut nyt pari viikkoa. Kuusikansi, Fishmanin kilkkeet, erittäin hyvin tuntuu pitävän vireen.
Lämpimästi suosittelen Corteja kokeilemaan, hemmetin hyvältä vaikuttaa hinta/laatusuhde.
sum ergo cogito |
|
Palataan aiheeseen, mä olen positiivisesti yllättynyt! Ensin siitä että DHL:n mukaan mun kitara on vasta siirtymässä Saksasta Suomeen mutta kuitenkin posti kantoi sen jo mulle aamupäivällä.
Kitara oli oikeastaan vielä positiivisempi yllätys, soi pirun hienosti ja on suht helpposoittoinenkin. Tässä on tosi iso soundi ja mun korvaan todella hieno ja vahva keskialue. Yläpää ei ole Martin 00-15:sen veroinen mutta taas tässä on bassoa ja keskialuetta paremmin ja potkua ihan eri tavalla. Kaula on ihan hillittömän leveä ja profiili tukeva V. Työnjälki kaikkineen ei ole mitään hifi-luokkaa mutta mua ei yhtään haittaa että käsityön jälki näkyy.
Palataan asiaan vielä kun saan tästä satulan viilailtua vähän matalammaksi ja turhan uutuudenjäykkyyden soiteltua mutta toistaiseksi olen yllättynyt kiinalaisten aikaansaannoksesta.
You can't spend what you ain't got, you can't lose what you ain't never had |
|
No nyt on sormet soitettu niin paskaksi että pitää varmaan kirjoittaa vähän fiiliksiä ylös. Ensinnäkin tämä ROS-616 ei todellakaan ole pikkukoppainen kitara ainakaan soundiltaan eikä tämä nyt noin fyysisiltä mitoiltakaan niin kovin pieni ole mutta ihan mukavasti sopii syliin, varmaan toi 12-nauhainen kaula tekee sen että tää on eri tuntuinen kuin 14-nauhainen 000. Soundi tässä on todella muheva, bassoa on todella reilusti ja soundi on selvästi sellainen lämpimän pyöreä. Kaiken kaikkiaan tämä on tosi herkän ja löysän tuntuinen joka on sekä hyvä että huono juttu. Sorminäppäilyyn ja plektralla hiplaten tässä on tosi hyvä soundi ja soinnutkin soi ihan nätisti kunhan ei lyö ihan keskeltä kaikuaukkoa vaan lähempää tallaa. Yläpää tässä on vähän sellainen kaksijakoinen, sellaista pienikoppaisen heleätä yläpäätä ja yläkeskialuetta tässä ei ole vaan fokus on todella vahvasti alakeskialueella. Yläpää on kuusikantiseen verrattuna aika erilainen, tässä on vähän sellaista metallista kaikua ja sellainen kannelmainen sointi mutta tosiaan leikkaava tai terävä tämä ei missään nimessä ole.
Kaiken kaikkiaan tämä on oikein mukava laite. Ei tämä sellainen yleisavain ole vaan parhaimmillaan ihan soolona soitellen ja jotain tollaista rauhallista näppäilymusiikkia soitellen. Jos jotain huonoa pitää keksiä niin F#- ja G-sävelillä on pientä korostusta tai susinuotin poikasta ja ehkä sormin näppäillen toivoisi vähän lisää yläkeskialuetta. Jos on paljon muuta meteliä ympärillä niin vähän tuppaa selkeys hukkua.
Hassu juttu että kitara määrittää aika suoraan mitä tulee soiteltua, mä kun luulin haluavani soitella perus-Deltabluesia mutta tällä tulee soiteltua enemmän Mississippi John Hurtia ja Dave Van Ronkia ja muuta tollasta "pehmeämpää" matskua.
You can't spend what you ain't got, you can't lose what you ain't never had |
|
Jatketaanpas tätä loputonta tarinaa taas muutamalla episodilla:
Recording King ROS-616 lähti takaisin Saksaan kun yksi ilta sitä vähän tutkailin myyntiä varten ja ihmettelin että se näyttää jotenkin oudosti epäsymmetriseltä. No aikani sitä pyörittelin ja totesin että otelaudan pää on noin 4mm sivussa kopan keskilinjalta ja myös kaikuaukon keskilinjalta..
Recording King RNJ-25: Hommasin tällaisen ennenkuin toi ROS-616 tuli Thomannilta. Tämä siis vaahterakoppainen L-00 kopio. Tässä oli tosi kova volyymi, todella nopea ja napakka atakki, todella paljon keskialuetta ja tosi pureva soundi. Muutama ikävä dead-spotti otelaudalla häiritsi turhan paljon ja tää oli vähän sellainen "one-trick pony" eli bluesit ja kantrit tällä näpytteli mutta ei tällä oikein mitään hempeämpää tehnyt mieli soittaa kun tosiaan tässä oli sellainen pamahtava soundi.
Gibson L-00 1936 reissue -91: Toi RNJ-25 oli muodoltaan ja lookiltaan just kohallaan joten ostin tällaisen. Tässä on paljon kauniimpi soundi kuin tossa Recording Kingissä, keskialuetta paljon hillitymmin ja pidempi sustain. Tässä on jo aika moni asia kohdallaan, tällä voi lyödä sointujakin ja soitella bluesin lisäksi muutakin. Tässä on ikävä kyllä susinuotit just samoilla kohdilla kuin tossa Recording Kingissä, ei tosin yhtä selvinä mutta kuitenkin. Ja vaikka tässä on koppa jo elähtänyt suht reilusti niin tässä on vieläkin vähän sellainen turhan tiukka ja kimakka soundi mutta on tämä silti tähän asti testatuista paras.
Soitellaan siis Gibsonilla taas vähän aikaa ja katsotaan jos sen soundiin tottuu tai sitten ei. Pitäisi joskus ottaa vähän aikaa ja testailla kotimaisten mestarirakentajien luuttuja jotta kuulisi miten oikein hyvät kitarat soi. Toisaalta taas tuntuu jotenkin pöljältä ostaa monen tonnin kitaraa kotisohvalla soiteltavaksi ja pikkupojat hakkaa niitä leikkiautoilla ym.. No, elämä on valintoja täynnä. Tähän asti oon saanut kaikki kitarat suht hyvään hintaan ja myös saanut myydessä osapuilleen saman hinnan joten ei tässä köyhtymään ole päässyt mutta vähän sellainen tunne on että kohta joutuu..
You can't spend what you ain't got, you can't lose what you ain't never had |
|
No niin vaan lähti Gibsonkin kiertoon, ei se kuitenkaan ollut niin hyvä kuin ulkonäkö ja hinta antoi odottaa. Kai siinä soundi oli jotenkin liian kimakka ja moderni eikä sellainen puinen ja herkkä kuin toivoin.
Nyt olis osat tällaiseen:
http://www.youtube.com/watch?v=EB4kNlrwuLA
Paitsi että tässä mun on mahonkikaula ja koppa ainakin pinnaltaan mahonkia, laminoituja taitaa olla pohja ja sivut. Kansi ainakin sormituntumalla tuntuis olevan suht kevyesti rakennettu joten kauhun sekaisella jännityksellä odotan millainen tästä tulee..
Siltä varalta että Landola osoittautuu maineensa veroiseksi niin kysellään edullisemman pään Martineista ja Guildeista. Onkos joku päässyt testaamaan esim Martin 000X1:stä, OM-1:stä ja Guildin GAD-30:stä tai F-130:stä? Mitenkäs vertautuvat "oikeisiin" Martineihin ja Guildeihin? Musta alkaa tuntua että mä sittenkin haluan 000/OM-koppaisen kitaran, mulla on jo vähän ikävä sitä 000-16GT:tä mikä mulla oli mutta uusi omistaja ei ollut suostuvainen myymään sitä mulle takaisin..
You can't spend what you ain't got, you can't lose what you ain't never had |
|
. Onkos joku päässyt testaamaan esim Martin 000X1:stä, OM-1:stä ja Guildin GAD-30:stä tai F-130:stä? Mitenkäs vertautuvat "oikeisiin" Martineihin ja Guildeihin? Musta alkaa tuntua että mä sittenkin haluan 000/OM-koppaisen kitaran, mulla on jo vähän ikävä sitä 000-16GT:tä mikä mulla oli mutta uusi omistaja ei ollut suostuvainen myymään sitä mulle takaisin..
Testaillut olen sekä om1:stä että 000x1:stä. Mielestäni ne kyllä soi ihan mallikkaasti, jotenkin niissä oli kovempi ääni, mitä heti perään testatussa 000-16GT mallissa. Näistä testatuista yksilöistä om1 soi minun korviini parhaimmalta.
Aikoinaan itsellä oli vaihtoehtona martin d1 tai om1..silloin valintani oli d1, joka on osoittautunut loistoyksilöksi (lähinnä silloin juuri d-koppa oli minulle se paras valinta) mutta olen monesti myös miettinyt om-koppaistakin...ehkä tulevaisuudessa. Nyt pikkukoppaisen virkaa on toimittanut hohnerin parlor-kitara, jota kyllä soittelee ihan mieluusti, aina kun sohvalle istahtaa. |
 DDelay
17.02.2012 15:43:04 (muokattu 17.02.2012 15:44:12) | |
|
laitetaanpa saman otsikon alle...
pikkukoppainen on minullakin hakusessa ja max hinta 300euroa.
neljä ehdokasta on löytynyt :
Washburn R314KK
http://www.youtube.com/watch?v=kC7n3NB0sws
http://www.youtube.com/watch?v=9MsKY_3DeaI&feature=related
Epiphone EL-00
http://www.youtube.com/watch?v=jVDhcPgnQdw&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=y5BSGm7ZscE&feature=related
Loar LH-200VS
http://www.youtube.com/watch?v=tAeuc4a_xcQ
http://www.youtube.com/watch?v=_Sr5jt3zmK0
Vintage v880
http://www.youtube.com/watch?v=Q7abGZgHEJA
nuista pitäisi sitten osata valita testaamatta.
videoitten perusteella washburn kuulostaa eniten "bluesilta" ja kiinnostaa ehkä eniten näistä. tietenkään ei voi videoiden perusteella sanoa kun kaikki on äänitetty erilailla.
ehdotuksia ja vinkkejä saa antaa.
It`s all in your mind |
 jra
03.03.2012 01:14:03 (muokattu 03.03.2012 18:15:21) | |
|
OT: Aika mukavan näköinen ja kuuloinen pikkukoppainen Davella:
http://areena.yle.fi/video/1330719630775 (kohdasta 22.00->)
Tosin ei saa kaupasta, onkohan tuossa alkuperäinen kaula, jotenkin näyttää uudemmalta kuin koppa?
- Kaukolähettimen Klassista Värähtelyä jo vuodesta 2008 - |
|
Eilen illlalla tsiigailin tota Lindholmin suomenhevospätkää, tais sanoa että toi luuttu on vuodelta 1928?
No, meikä on ostanut ja myynyt varmaan enemmän kitaroita kuin Helsingin kitarakaupat yhteensä koko helmikuussa. Nyt alkaa mulle riittää tää sohlaaminen joten seuraavat jää taloon:
Martin 000-15: Jostain syystä toi mulla ollut 00-15 oli jotenkin tukkoisen ja vaisun oloinen mutta tää 000-koppainen on paljon eläväisempi tapaus. Tää on jo 10 vuotta vanha ja ihan sikana soitettu ja tämä on mahonkia eikä sapelea niinkuin toi 00 oli. Jotenkin tuntuu että tässä on myös paksumpi kaulakin mutta voi tietysti olla että se vaan tuntuu kun kaula on kiillottunut koko matkalta. Tällä on pirun mukava näpytellä sellaiset iisimmät meiningit, soi tosi tasaisesti ja pehmeästi ja syttyy kevyellä kosketuksella. Ei tämä sellaiseen delta-bluesin paukutteluun ole häävi mutta tollanen kevyempi näpyttely kuten Mississippi John Hurt ym. kuulostaa tosi hyvältä.
Recording King RO-26: Tuli tällainen ostettua kun ei hetkeen ollut yhtään akustista. Kokopuuta läpeensä, mahonkia koppa ja engelmannia kansi, paksu ja leveä V-kaula ja millin verran muovilakkaa joka paikassa. Silti tämä soi oikein mukavasti, sustainia on reippaasti ja tässä on hyvin potkua kun näpyttelee kovemmin. Ei tässä yläpää soi ollenkaan niin nätisti kuin Martinissa mutta tässä taas on keskialue mukavan napakka.
Landola LR-20: Ostin osat tällaiseen Erkki Noromieheltä ja muutaman ihan kelvottoman kopan jälkeen tuntui löytyvän siedettävä. No, kitara kasaan ja menoksi, odotin että tämä oli sellainen terävä ja napakka, vahvasti middlekäs paukutin mutta eipä tosiaan olekaan. Tämä on soundillisesti ehkä tota Martinia lähempänä? Sustainia on bassokielillä aivan älyttömästi ja keskialuekin on melko pehmeäsoundinen eikä ollenkaan sellainen napsuva kuin ajattelin. Tässä on kuitenkin kansi niin ohutta kuusta ja kannen tuenta on niin kevyt että .012-kielilllä menee kansi kauhealle montulle tallan edestä ja talla lähtee kääntymään tosi pahasti. Hetken tätä naputtelin ja tuntuu että joistain kohdista saisi etusormen lyötyä läpi joten kielet löysälle ja peli seis. Kaivelin netistä tällaisen: http://talkinguitars.com/img/guitar_stories/newsound_6.jpg ja nakertelin mahonkipalikoista tollasen tuen tallalle. Nyt pysyy talla suorassa ja ehkä soundikin on vähän ryhdikkäämpi mutta kansi vääntyy edelleen montulle tallan edestä, kielten veto on varmaan edelleen niin kova ettei kansi meinaa kestää. No, annetaan olla vähän aikaa ja vaihdetaan sitten ohuemmat kielet jos ei muu auta.
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin..
You can't spend what you ain't got, you can't lose what you ain't never had |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
