No juu, tässäkin esiintyy ero termien postmoderni ja postmodernistinen kesken. Ja eroa siinä todellakin on. Postmoderni on - tai oli - eräänlainen historiallinen välttämättömyys joka juontuu muista asioista kuin taiteen itsensä.
Mutta oikeastaan - minun mielestäni - sekä modernin että postmodernin voi unohtaa sekä hahmotusperiaatteina että toimintaa ohjaavina estetiikkoina. Minusta voisi hyvillä mielin heittää vesilintua koko roskalla.
Hyvä musiikki joka on tehty jonkin hegemonian alaisuudessa on aina oleva hyvää musiikkia vaikka tämä hegemonia osoittautuisi lähemmässä tarkastelussa sanotaanko vaikka pateettiseksi.
On vähän halpaa jos postmoderni kerää pisteet kotiin olemalla vain "mitä tahansa mitä moderni ei keksinyt olla". Ja määrittelee modernin samalla tavoin kuin modernistit itse eli on itsekin kotoisin samalta sylttytehtaalta!
Webernin musiikki on fantastista koska se on totta. Ei ole hänen vikansa että epigoniarmeija (epigoni on eräs modernistien suosikkitermeistä!) ymmärsi hänet katastrofaalisesti väärin. "Jos Elvis eläisi, hän varmasti kääntyisi haudassaan." - Hannu Nyberg | 
velipesonen
