Kitarat: kitarakamat ›

Confidentum: PRS SE vai Studio Gibson...ei kumpakaan vaan Strato tallahumbuckerilla, jos meinaan laidasta laitaan meinataan soitella. Itsellä on ollunna nuita kaikkia (usa versioita tosin) ja kyllä se lopulta on aina Stratoon kääntynyt tuommoisissa monimusiikkijutuissa. On sitten toki ollut Santana kausia, jolloin PRS on ollut kiva ja kevyt vetää koko ilta ja sitten on ollut niitä ROK-kausia, jolloin GIbsoni on ollut pakko olla. Noista esittämistäsi vaihtoehdoista minusta voit huoletta ostaa minkä tahansa...jonkun ajan päästä kuitenkin myyt sen eteenpäin ja kokeilet jotain muuta ;)
 
Tai sitten hankkii kaikki kolme!

Kontiak: Epiphone LP vs. PRS SE 245 vs. ESP LTD 401
 
http://www.youtube.com/watch?v=tHFPx_NRKYc
 
Paljonko arvioisitte mikkien ja paljonko puiden merkitykseksi saundista?
 
Olihan noissa soundeissa (kaulamikin osalta, kun en hitaasti latautuvaa videota jaksanut pidemmälle katsoa) oli tuolla tavalla esitettynä ihan selkeä ero. En usko, että itse välttämättä huomaisin eron itse testaamalla PRS:n ja Epiphonen välillä soinnissa, mutta ESP erosi niin paljon että varmaan huomaisin sen myös itse testatessani. Käsittääkseni PRS oli noista esitellyistä kitaroista kallein ja hienoin ja sen kuuli mielestäni myös soinnista joka oli inan verran täyteläisempi ja syvempi kuin Epiphonessa tuolla tavalla esitettynä (täytyy huomata, että testaaja tekee myös valinnan minkä kitaran eduksi haluaa vahvistimen EQ:n säätää tai millä kitaralla sen EQ:n on säätänyt) ESP kuulosti tuossa nauhalla selvästi kolkommalta ja ohuemmalta (oliko siinä aktiivimikit?).
 
Puista en osaa sanoa mitään enkä mikeistäkään. Luulisin, että pitäisi tuntea noiden mikrofonien erityispiirteet todella hyvin, että voisi edes arvailla millä tavoin puut vaikuttaa. Muistan että tuolla bassopuolella joku soitinrakentaja oli tehnyt sellaisen testin, että oli rakentanut kolme prikuulleen samanlaista bassoa mikkejä ja rakennetta myöten eri puulajeista (en nyt muista mistä puista se ne teki). Sitten se teki kolme demoa jossa se soitti saman jutun mahdollisimman samoilla säädöillä ja muut saivat sitten yrittää tunnistaa niistä klipeistä mistä puista rakennetusta bassosta mikäkin oli kotoisin. Itse en pystynyt erottamaan niistä klipeistä yhtään mitään, vaikka ihan korvakuulokkeillakin moneen kertaan niitä nauhoituksia kävin läpi. Siellä kuitenkin oli montakin kirjoittajaa jotka veikkasivat ihan oikein bassojen puut. Päättelin siitä, että itselleni on jokseenkin yhdentekevää mistä puista soitin on tehty, mutta on olemassa ihmisiä jotka oikeastikin pystyvät vertailemalla ainakin kuulemaan niitä eroja. Toki hiukan epäilen, että niitä eroja enää kovin hyvin kuulee jos verrokki ei ole ihan vieressä. Bändin alta ei varmaan ole enää mahdollista tai ainakaan helppoa kuulla mistä puista basso on tehty tai minkälainen pintakäsittely siinä on tai onko lakkaan jäänyt kärpäsen pieruista kuplia tai onko lakkaan jäänyt jonkun mexikolaisen häpykarva:-D

Gibsonin vireongelma? Itse olen virenatsi ja tarkistan treeneissäkin kitaran vireen lähes joka biisin välissä. TU-3:n tarkkuus on +-1 sentti ja ei toi Gibson LP juurikaan epävireeseen mene biisien välillä. Ei edes se g-kieli vaikka bendaileekin yli sävelaskeleen bendejä.

Myönnettäköön että heitin melko yleistyksen tuossa aiemmin tuon vireen suhteen. Eiköhän Gibson-pajalla olisi asiat vuosikymmenien saatossa aika pielessä jos ei kiinteätallaiset kitarat pysy vireessä. :)
 
Mun pointti oli vähän kärjistettynä tuossa, mutta mun mielestä yksi selkeä etu PRS kitaroissa on lukkovirittimet. Ne on helpommat mm. kielen vaihdossa ja kyllä ne minulla ainakin pitää sitä virettä paremmin kuin ihan perinteiset virittimet. Myös kelojen puolitus.
 
Jos tilanne on tosiaan se että olet hankkimassa "keskihintaluokkaista" singlecut mallista kitaraa, niin osta ennemmin torilta käytettynä se PRS SC tai Gibson LP Std kitara. Niissä pysyy arvo... jos et pidä siitä niin saat varmasti sen myytyä samalla hinnalla pois. Ei siinä voi paljoa hävitä.

Mikko L: Mun pointti oli vähän kärjistettynä tuossa, mutta mun mielestä yksi selkeä etu PRS kitaroissa on lukkovirittimet. Ne on helpommat mm. kielen vaihdossa ja kyllä ne minulla ainakin pitää sitä virettä paremmin kuin ihan perinteiset virittimet. Myös kelojen puolitus.
 
En ota kantaa minkäänlaiseen paremmuuten, mutta joistain Gibsoneista löytyy muuten myös vakiona puolitusmahdollisuus, esimerkiksi muutamista kalliimman pään Studioista (vaikka 60's -mallista). Ja tuossa jo aiemmin puhutussa 2008 Standardissa on lukkovirittimet.
 
Edit: Niin siis pointti ei ollut puolustella Gibsonia, vaan sanoa vaan että nuo mainitsemasi PRS:n paremmuudet ovat myös mahdollisia toisen firman kitaroissa.

Mikko L: Mun pointti oli vähän kärjistettynä tuossa, mutta mun mielestä yksi selkeä etu PRS kitaroissa on lukkovirittimet. Ne on helpommat mm. kielen vaihdossa ja kyllä ne minulla ainakin pitää sitä virettä paremmin kuin ihan perinteiset virittimet.
 
Mitkä hyvänsä virittimet saa käyttäytymään kuten lukkovirittimet jolloin ne pitävät vireen samalla tavalla. Lukolliset on vaan nopeammat ja helpommat käyttää.

Sakmongkol: Mitkä hyvänsä virittimet saa käyttäytymään kuten lukkovirittimet jolloin ne pitävät vireen samalla tavalla. Lukolliset on vaan nopeammat ja helpommat käyttää.
 
Just. Sä oot varmaan just niitä jätkiä, kun solmii solmun kieleen virikoneessa. Sit niitä saa purkaa vaikka kuinka kauan.

Mun kokemuksien mukaan lukkovirittimet ja tavalliset virittimet pitävät vireen aivan yhtä hyvin. Lukkovirittimien etu on vaan kielen kiinnittämisen nopeus - joskaan ei se nyt niin kohtuuttoman hidasta ole perinteisilläkään virittimillä, jos on semmonen kieltenkiristin, saitenkurbel.
 
http://www.thomann.de/de/thomann_saitenkurbel.htm

oiva tumpeloinen: Just. Sä oot varmaan just niitä jätkiä, kun solmii solmun kieleen virikoneessa. Sit niitä saa purkaa vaikka kuinka kauan.
 
Ei siihen mitään solmua tarvi. Ja miksi niitä pitäisi purkaa? Noin vaan: http://www.youtube.com/watch?v=eo5i2wkXaoY

Jabe: Itse en omista Gibsonia enkä PRS:ä, mutta olen molempia kitaroita soittanut muutamaa yksilöä. Yhtenä pikaisena yleisfiiliksenä mulle on jäänyt mieleen, että Gibsonit on olleet soundimaailmaaltaan jotenkin "kesyttämättömämpiä" ja PRS:t jotenkin "hillitympiä" tai "kompressoidumpia". Esimerkiksi Marshallin läpi Gibson Les Paul (tais olla Standard) oli yllättävän kiertoherkkä ja sähköinen soundi oli tosi dynaaminen (yllättävänkin dynaaminen akustiseen "tasaiseen" soundiin verrattuna). Ne pari made in USA PRS:ää joita olen soittanut ovat puolestaan olleet aika "hifi" ja "hallittuja". Molemmat omalla tavallaan hyviä, mutta erilaisia.
 
Mites te jotka ootte näillä keikkailleet ja enempi soitelleet, vahvistatteko havaintoni, vai onko nää olleet vaan yksilökohtaisia sattumia?
 
Huomiosi on mielestäni osuva. Pari PRS Customia olen omistanut, toinen vieläkin käytössä. Sointi on kompressoitu ja erotteleva, hifi. Gibson Les Paul (tai omani, jotta en yleistä) on soundiltaan isompi ja "kesyttämättömämämpi", niin kuin totesitkin. Ja vaikea noita soittimia olisi mielestäni järjestykseen laittaa, koska kyse on niin erilaisista peleistä.

hallu: Mitä se lukkoviritin niinkö lukitsee?
 
Siinä vedetään kieli "kireänä" läpi ja lukitaan kiinni, näin ei tarvitse kiertää ollenkaan tapin ympäri ja silti pysyy.
 
Itse pyrin pitämään kieltä tapilla mahdollisimman vähän, mutta tässä kai on erilaisia koulukuntia.
 
Noinhan se pitää tehdä, tuossa olennaista on se että kieli tulee satulalta virittimelle tarpeeksi loivassa kulmassa jotta vire pysyy muttei liian loivassa jottei synny ns. sitar-efektiä. Lukkovirittimet ovat usein/yleensä myös sellaisia että satulasta kauempana olevissa on reikä alempana, jolloin ei tarvitse käyttää kielenohjaimia. Näin ainakin semmosilla lavoilla joissa on kaikki virittimet samalla puolella.

Mun mielestä se suurin etu lukkovirittimessä on että kieltä ei tarvi pyörittää ollenkaan sen viritystapin ympärille. Monesti tuo aiheuttaa vähän vireongelmia varsinkin kun joillain on tapana rullata monta kierrosta sitä kieltä sen viritystapin ympärille. Nooh.. kyllä tuo mun telecaster pitää myös vireen vaikkei siinä mitään lukkoja ole.

Mikko L: Mun mielestä se suurin etu lukkovirittimessä on että kieltä ei tarvi pyörittää ollenkaan sen viritystapin ympärille. Monesti tuo aiheuttaa vähän vireongelmia varsinkin kun joillain on tapana rullata monta kierrosta sitä kieltä sen viritystapin ympärille. Nooh.. kyllä tuo mun telecaster pitää myös vireen vaikkei siinä mitään lukkoja ole.
 
Väittäisin että jos kielen kulma satulalta virittimelle on kunnossa niin sillä tapin ympäri kierretyllä osuudella ei ole vireen kannalta juuri merkitystä vaikka siinä olisi kuinka monta kierrosta. Ei se kieli siinä tapin ympärillä pääse mihinkään pyörimään.

Sakmongkol: Siinä vedetään kieli "kireänä" läpi ja lukitaan kiinni, näin ei tarvitse kiertää ollenkaan tapin ympäri ja silti pysyy.
 

 
Noinhan se pitää tehdä, tuossa olennaista on se että kieli tulee satulalta virittimelle tarpeeksi loivassa kulmassa jotta vire pysyy muttei liian loivassa jottei synny ns. sitar-efektiä. Lukkovirittimet ovat usein/yleensä myös sellaisia että satulasta kauempana olevissa on reikä alempana, jolloin ei tarvitse käyttää kielenohjaimia. Näin ainakin semmosilla lavoilla joissa on kaikki virittimet samalla puolella.
 
Okei, nyt mä snaijaan. Toihan on ihan kätevä idea. No en minä lukkovirittimiä tarvitse, mutta jos jossakin kitarassa sellaiset on, niin ei mikään pöllömpi juttu. Tai jos joutuu joskus ostamaan virittimiä johonkin kitaraan, niin voi sitten saman tien laittaa lukolliset.

Hei taas immeiset!
 
Tässä olisi yksi kandidaatti
Gibson 50's tribute
http://www.thomann.de/fi/gibson_lp_studio_50_tribute_vs_tm.htm
 
Minkälaiset tommoset mikit
Gibson 490R (neck) ja Gibson 498T (bridge) eroo esim P-90sistä?
Soundillisesti siis?
 
Minkälaista eroa on 50th neckillä ja 60s Slim Taper Neck Profilella on?
 
Kiitos taas.

P90 on ihan eri otus kuin humbuckerit. Minun mielestäni P90 yhdistää perinteisten single coilien ja humpariden parhaat puolet. Soundilisesti se on ikään kuin niiden väliltä. Googlella löytää esim P-rails -mikkien esittelyn, joka demoaa erot hyvin.
 
50s kaula on tuhdimpi kuin 60s.

Sakmongkol: Väittäisin että jos kielen kulma satulalta virittimelle on kunnossa niin sillä tapin ympäri kierretyllä osuudella ei ole vireen kannalta juuri merkitystä vaikka siinä olisi kuinka monta kierrosta. Ei se kieli siinä tapin ympärillä pääse mihinkään pyörimään.
 
Mutta tällöin kielessä on enemmän tavaraa (pituutta), joka mahdollisesti venyy, joten sillä on kuin onkin jonkinlainen merkitys. Hyvillä virittimillä en kuitenkaan usko olevan mitään väliä, onko niissä lukot vai ei. Itsellä on PRS:ssä lukolliset ja niistä diggaan kyllä. Näyttää huolitellulta.
 
- L

veerveer: Minkälaista eroa on 50th neckillä ja 60s Slim Taper Neck Profilella on?
 
50's neck on muodoltaan v.
60's slim taper on muodoltaan u.
50's rounded on se pesäpallomailan puolikas. Tosin näissäkin on keskenään hienoista eroa.

LaMotta: 50's rounded on se pesäpallomailan puolikas.
 
Onko tämä semmoinen jota esim. Warmothilla kutsutaan nimellä '59 Roundback?