Rummut: rumpukamat ›

Ohhoh, enpäs huomannut. Toisaalta kyllä näitä muutkin lukee, kuin topicin avaaja, mutta antaa tämän nyt maatua.
 
en varsinaisesti sinuun viitannut, lähinnä beornin semi-turhaan nostopostaukseen

en varsinaisesti sinuun viitannut, lähinnä beornin semi-turhaan nostopostaukseen
 
Itse koetin nostaa esille, että saattaa topicit palvella muitakin, kuin aloittajaa, mutta totesin tämän nyt olevan melko merkityksetön kenellekkään.

Zildjianin kapulat on hirveitä, suunnilleen onttoja sisältä, ne tärrää ikävästi soittaessa. Tai ainakin ne 5A: t.

turha postaus.
enpä huomannut kirjoittaessa, että ketjussa oli useampiakin sivuja.

Itelläni meni viime reeneissä 3 kapulaa halki tipin alapuolelta. Tuntui kuitenkin että on maanantaierä ollut kyseessä. Tulee se ajoittain niin perkeleen kalliiksi tollanen.
 
Soittohommia takana parikyt vuotta, kolmisen vuotta oon soittanut Taman 5A tammikapuloilla. 4-6 tuntia viikossa syö sen 1-5 kapulaa, kertonee valitettavasti edelleen puutteellisesta tekniikasta ja epätasaisesta suorittamisesta. Toisaalta soittovola on kasvanut viime vuosina samaa vauhtia katkeavien kapuloiden kanssa, setissä on muutenkin tällä hetkellä kaksi rikkinäistä Zildjianin A-peltiä, joita pitää takoa olan takaa että sieltä kuuluisi jotain. Samoin korvatulppien vaimennus on liian tuhti.
 
Tulossa on kaksi äänekkäämpää, kirkkaampaa ja leikkaavampaa peltiä sekä uudet filtterit valutulppiin. Toivotaan toivotaan (kun ei ehdi reenata)...

Piepe: ....(kun ei ehdi reenata)...
 
Mutta kun se ei auta mitään, vaikka kuinka ostelisit uusia symbaaleja ja kapuloita. Huonolla tekniikalla nekin menevät vain rikki.

kincy: Mutta kun se ei auta mitään, vaikka kuinka ostelisit uusia symbaaleja ja kapuloita. Huonolla tekniikalla nekin menevät vain rikki.
 
Osittain toista mieltä. Mul on kaks bändiä ja molemmat soitetaan aika lujaa. Tummat ja hiljaiset pellit aiheuttaa turhautumista ja tulee välillä paiskottua huolimattomasti (= väärällä tekniikalla). Tämän lisäksi -30 dB vaimennus vaatii sekin lyömään liian kovaa että kuulostaa "aidolta".
Kaksi asiaa on kieltämättä totta: soitan liian lujaa ja tekniikassa ON hiomista. Mutta uskon vakaasti että itselleni mieluisat pellit ja tulpat antaa taas sen verran mielenrauhaa että jaksaa miettiä sitä tekniikkaakin. Tämä on todistettu ennenkin...
 
Tietenkin voi myös soittaa lujaa hajottamatta niitä kapuloita. Varsinkin pelteihin lyödessä oikea tekniikka on kaikki kaikessa, ei voimankäyttö. Kuitenkin suurin ongelma pitkässä juoksussa on minullakin virvelin kanttilyönnit! Ne syö kapulaa vaikka olisi itse jeesus soittamassa. Olenkin miettinyt että voisko siihen kanttiin kehittää jotain pehmustetta? Joko ihan tosi pehmeää vanua joka joustaa muttei heti hajoa taikka sitten jotain vaikka todella paksua nahkaa! Kanttilyönnin soundi saattaisi kärsiä mutta kuuleeko sitä nyt edes kukaan muu kuin rumpalit itse... Vaikka ei soundaisi ihan samalta niin saisi kuitenkin sen saman kanttilyönnin tatsin siihen iskuun. Osuu johonkin mutta ei metalliin... Voisko toimia?

Piepe: Kuitenkin suurin ongelma pitkässä juoksussa on minullakin virvelin kanttilyönnit! Ne syö kapulaa vaikka olisi itse jeesus soittamassa.
 
Ei mulla syö vaikka soitan tosi paljon kanttilyöntejä, luultavasti tosin hiljaisemmalla volalla kuin sinä. Mutta sillä on tosi paljon merkitystä missä vaiheessa lopetetaan voimansiirto kapulaan. Eli jatketaanko lyöntiä vielä rummusta "läpi" vai loppuuko lyöntiliike jo hieman ennen osumaa ja saako kapula pompata kantista irti, ilman että käsi koettaa pakottaa sen vielä vanteeseen kiinni. Onko siis käsi pompun tiellä vai ei?
Tuo vaikuttaa huomattavasti kapulan ja kalvon ottamaan vahinkoon. Ja et itse välttämättä sitä edes huomaa, kummin siis teet, joten suosittelen parilla rumputunnilla käymistä, niin voit säästää pitkän pennin loppujen lopuksi. :)
 
Tuota liian tiukkaa otetta ja liian pitkällevietyä lyöntiä voi helposti kokeilla niin että lyö yhdellä kapulalla toisen käden kämmeneen niin että iso osa kapulaa osuu kämmeneen kerralla. Ensin puristetaan ote kapulasta tiukaksi ja sitten saman vahvuisia lyöntejä niin että ote on löysä. Tiukassa otteessa osumaa ottavaan käteen sattuu, löysässä ei. Eli tiukassa otteessa voima jää törmäyskohtaan hajoittaen kapulaa/kalvoa/symbaalia. Löysässä energiaa palautuu pomppuun (vaikkei pehmeästä kädestä pomppakaan niin korkealle että silmä erottaisi). Lisäksi löysällä otteella saa isomman soundin rummuista.
 
Itselläni myös on niin rento ote kapulasta että ne pyörivät soittaessa pituusakselinsa ympäri. :D Huomasin tuon sattumalta kun seurasin kapulan logoa, ja siinähän ne tekevät kierroksen noin kymmenen lyönnin aikana. Mukavana seurauksena kanttilyönnit eivät rasita yhtä kohtaa kapulasta, vaan vahinko jakautuu tasaisesti.
Ihan junnuna meni kapuloita poikki, mutta ammattiuran aikana muistan vain pari kolme kertaa kun olisi kapula mennyt kanttilyönnin kohdalta poikki.
 
Ja 30 dB:n vaimennuksessa ei ole mitään järkeä, hyvä että on tulossa kevyemmät vaimennukset. :) Varsinkin jos bändillä on tähtäimessä esiintyäkin, niin noin kovaa soittamaan tottuminen on tosi huono juttu ellei olla vähintään Tavastian kokoisissa paikoissa.
 
Ja siis huom. Käy HYVÄLLÄ, lyöntitekniikan hallitsevalla opettajalla! Hän voi antaa treenejä joita tosiaan voi treenata pelkästään treenipädiin. Jo 5 tai 10 min päivässä keskittyneesti vaikuttaa ja auttaa, ja ennenkuin huomaatkaan sun tatsi paranee soittimeesi.

Jos sua, Piepe, kiinnostaa ottaa tunti joltain, niin voin laittaa kyselyä mun FB:n kautta, josko ammattireiskoja pyöris vaikka keikoilla siellä päin ja ehtis samalla auttaa. Ja Suomessa on ollu tuo rumputuntien ottaminen aika edullista vieläpä...

Missä tulpissa on -30dB vaimennus? Mulla on valetuissa Elacineissa -25dB suodattimet ja se ei ole mulle liikaa. Ihan hyvin kuuluu kaikki tummasävyiset (ohuet) symbaalit ja snare vaikka ei kantteja löisikään. Enemmän ongelma on siinä että kitaristeilla tahtoo vola nousta ja sitä vastaan taistelu rikkoo keppejä. Kyllä mä asiasta säännönmukaisesti pari kertaa joka treeneissä mainitsen mutta pikkuhiljaa se aina nousee. Helvetin turhauttavaa kun ei tahdo normi dynamiikalla kuulla omaa soittoaan. Eli ottakaa koko bändin kokonaisvola hanskaan. Helpottaa keikallakin helvetisti jos opettelee treenaamaan asiallisella volalla. On nimittäin miksaajalla aika paljon enemmän pelivaraa ja soundaa varmasti paremmalta.

Ostin joku aika sitten kokeilu mielessä tommoset Zildjianin 5b kapuleissönit. Mitkä lie foo fighter signaturet, mutta hittolainen on hyvä kapula. Just meikäläisen käpälään ja tatsiin tehty. Pyöreä tippi on jees ja yllättävän kestävä kapula ollu muutenkin. Porukka tässä on dissailu kyseistä merkkiä ja kieltämättä itsekkin aiemmin tein näin, mutta noi on hyvät kyllä. Liekkö sitte sattunu joku "virhe" tehtaalla nuita tehdessä, kun kerran kestävät. :)

Vielä palatakseni tuohon aikaisempaan avautumiseeni kapuloiden hajoamisesta, olen tässä nyt hieman analysoinut ja tutkaillut asiaa.
 
Kyseessä siis Taman 5A tammikapula, joka enimmäkseen on hajoillut minulla kuitenkin oikesta kädestä, yleensä aivan yllättäen siirroissa lattiatomista oikean puoleiseen crashiin. Väärä kulma siinä on ollut aivan saletisti mutta ei tämä ongelma ole ennen näin paha ollut. Oikeasti tammi-helmikuussa meni kymmenisen kapulaa halki AIVAN samalla tavalla, tipin alapuolelta halkesi pystysuunnassa about kapulan puoleenväliin asti. Noh, epäilyksiini esim. kapulan fyysisestä huonoudesta, huonosta erästä tms., sain varmistusta kun naapurikämpän rumpalilla oli ilmennyt aivan samaa ongelmaa. Taman 5A halkeaa liian usein, juuri kuvailemallani tavalla.
 
Niinkun sanoin, parikymmentä vuotta tässä on soiteltu, ei pari, vaan 20. Viitaten ylempiin isojen poikien juttuihin, kyllä tässä ollaan keikoilla käyty, ihan jopa Tavastiaakin isommissa paikoissa :) Tietoa on, taitoa on. Joten ei tässä ihan äkkiä voi ruveta luulemaan että oma lyönti on äkisti huonontunut näin paljon. Soitan lujaa, piste. Oikeesti hei: se, että kulma pelteihin on joskus väärä, tai se että kanttilyönneistä kapula pureutuu vähitellen poikki, ei parane minkään padin naputtelulla siellä sängyn reunalla. Reenaan edelleen eri bändien kanssa vähintään 5 tuntia viikossa, kyllä ne virheet on saatava korjattua siellä kämpällä. En ole niin runkkari että ehtisin tai edes kokisin tarpeelliseski reenata enää yksinään kaiken muun lisäksi.
 
End of avautuminen, peace!

Ja on muutes ollut positiivinen vaikutus kämpän järjestyksenkin muuttamisella, rummut siirretty enemmän nurkkaan ja muut kamat lähemmäs rumpuja - ei ole ollut tarvetta enää paiskoa niin saatanasti kuullakseen itsensä. Se on niin pienestä kiinni välillä.

Piepe: ei ole ollut tarvetta enää paiskoa niin saatanasti kuullakseen itsensä..
 
Paiskominen tuottaa muutenkin vaan huonon soundin. Keikalla miksaajat vetää overheadit ja rumpumikit kiinni, ja ulostuleva soundi ei ainakaan parane. Soittaminen on paiskomisen sijasta parempi vaihtoehto johon kannattaa aina pyrkiä.
 
Itse soitin(paiskoin) kans 10 vuotta, ennen kun tajusin alkaa naputtamaan kotona pädiä. Mulle siitä oli ainakin tosi paljon apua, vaikka ihan harrastelija edelleen olen. Jos olisin alussa saanut ohjausta edes hieman ja tajunnut tuon tekniikkaharjoittelun merkityksen, olisin ollut parempi jo 6kk:n soittamisen jälkeen aloittamisesta, mitä olin itse oppinut kymmenessä vuodessa.
 
Jos 20 vuotta oot tehny itseoppineesti, niin suosittelen että käyt siellä tunnilla tarkastuttamassa soittotekniikkaa, tai laita edes video youtubeen ja linkkiä tänne niin voidaan funtsia porukalla, onko mitään parantamisen varaa.

Henk.koht. en ole koskaan saanut rumpukapulaa rikki ilman, että se olisi jo kulunut entuudestaan. Mulla kestää kapulat arviolta 2 kk:sta 5 kk:een. Enitenhän nuo kuluvat haitsuun soitetuista aksenteista ja kovista rimshoteista. Itse olen sitä mieltä, että jos kapulat menevät liian helposti rikki, on tekniikassa parantamisen varaa.

vuosia soitellu LA Special kepeil 7A ja 5A (rankempaan mättöön), yhtä hyvin kestää ku puolet kalliimmat hifistikepit. Mikään ei ärsytä niin kun ostaa 12 euron parin ja sattuukin oleen huono erä ja katkeaa ekoissa reeneissä.