Muusikoiden.net
29.03.2024
 

Kitarat: akustinen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Gypsy jazz -kitarat
1
jkourula
25.01.2012 20:42:48
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jostain syystä olen viehtynyt nyt gypsy jazziin ja innostaisi hommata gypsy jazz- kitara. Eiköhän tuollainen kitara toimisi ihan muussakin musiikissa.
 
Onko täällä kellään kokemuksia/suosituksia moisista? Yksi Gitanen arvostelu tuolla artikkeleissa näyttikin olevan. Kävin myös testaamassa F-musiikissa Gitane DG-300:sta, mutta se ei kyllä vakuuttanut lainkaan. Korkeammat kielet soivat jotenkin yleisesti huonosti ja useammalta nauhalta ei soinut lainkaan. Muutenkaan kitara ei viimeistelyltään vaikuttanut 1,5 tonnin kitaralta. Matalammat kielet soivat kyllä kivan voimakkaasti ja perkussiivisesti.
 
Onko pääkaupunkiseudulla muita musiikkiliikkeitä, joista näitä kitaroita voisi löytyä? Eniten kiinnostaisi D-aukolliset kuten Gitane D-500 tai DG-320. Millbrookissakin näyttäisi vain olevan ovaaliaukollisia, ainakin verkkosivujen mukaan.
 
Kertokaa kokemuksia ja vinkkejä!
 
hallu
25.01.2012 23:32:50
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

jkourula: Jostain syystä olen viehtynyt nyt gypsy jazziin ja innostaisi hommata gypsy jazz- kitara. Eiköhän tuollainen kitara toimisi ihan muussakin musiikissa.
 
Onko täällä kellään kokemuksia/suosituksia moisista? Yksi Gitanen arvostelu tuolla artikkeleissa näyttikin olevan. Kävin myös testaamassa F-musiikissa Gitane DG-300:sta, mutta se ei kyllä vakuuttanut lainkaan. Korkeammat kielet soivat jotenkin yleisesti huonosti ja useammalta nauhalta ei soinut lainkaan. Muutenkaan kitara ei viimeistelyltään vaikuttanut 1,5 tonnin kitaralta. Matalammat kielet soivat kyllä kivan voimakkaasti ja perkussiivisesti.
 
Onko pääkaupunkiseudulla muita musiikkiliikkeitä, joista näitä kitaroita voisi löytyä? Eniten kiinnostaisi D-aukolliset kuten Gitane D-500 tai DG-320. Millbrookissakin näyttäisi vain olevan ovaaliaukollisia, ainakin verkkosivujen mukaan.
 
Kertokaa kokemuksia ja vinkkejä!

 
Minä olen myös viehtynyt näihin kitaroihin ja kävin sattumoisin myös musafasulla tuota samanlaista kitaraa testaamassa yhtä laihoin tuloksi. Mun mielestä viimeistely oli kaikin puolin muuten moitteetonta, mutta säädöt oli samalla tavalla pielessä kuin sinunkin kokeilemassa yksilössä. Tokihan ne varmaan f-musiikissa sen säätäisivät soittokuntoon samalla rahalla, mutta jotenkin onnetonta päästää säätämätön kitara hyllyyn pilaamaan asiakkaan fiilikset. Itse arvelin, että tuo ongelma korostuu, koska nämä kitarathan ovat tilukitaroita joissa aktioni on säädetty muutenkin liian matalaksi (nehän tuppaavat särisemään myös noilla oikeilla mustalisjazzkitaristeilla eli kai se kuuluu vähän asiaan näissä kitaroissa). Akustinen kitara kuitenkin kuivuu suomen talvessa ja kun sitä pelivaraa alkujaankaan ei ole niin käy sitten niin, että kielet ottavat nauhoihin jos ne ei musakaupassa muista käydä sitä kaularassia kääntämässä.
 
Itsekin mielelläni lukisin, jos joku oikeasti näistä kitaroista tietävä kommentoisi, mistä tuossa musafasuilmiössä on kyse.
 
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka.
nisumaka
26.01.2012 11:37:15 (muokattu 26.01.2012 11:45:04)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tiedän mistä puhutte, olen käynyt samoilla apajilla asioita katselemassa. Mä veikkaan, että noi 1.500 e hintatason maccaferrit tehdään jo sen verran laadukkaista puista, että toi on niiden ongelma. Puu elää liikaa. Siinä 700 - 1.000 e hintatasossa on ihan käypäsiä maccaferrejä, Helsingissä niitä myy muun muassa Millbrook. Tuo kitara elää tosi paljon, kesä-talvivälillä kielet (kansi laskee) saattavat laskea 12. nauhalta jopa 1 mm !! Tämä on tosi paljon. Maccaferrin talla ei ole kiinni kannessa (siis liimattuna), joten monet käyttävät "koroituspaloja", tai toimivat, kuten allekirjoittanut, kahden tallan periaatteella. Eli mulla on (oli) 2 kpl talloja, ja viilasin ne vähän eri korkeuksiin. Mulla oli Maccaferri teatteriesityksessä, mutta kun hommat oli ohi, sen myin. Sitten muistattehan, että Maccaferria on tavallaan kahta kokoa, pitkäkaulainen ja lyhytkaulainen. ELi katsokaapa tarkkaan kielen sointipituus. Hyvä paksuus ensimmäiseen kitaraan on 0.011 kielet. Kielen pitäisi periaatteessa olla 12. nauhalta VÄHINTAAN jossain 2.5 mm korkeudessa, muutoin joo kitara rämisee tosi helposti. ELi käytännössä puhumme aina jotain sellaista, kuin että kielet ovat "korkealla", se kuuluu tohon soittimeen. Mitähän vielä, niin joo, pitää aina käyttää mustalaiskitaran kieliä, niitä ei voi korvata tavallisillä akkarin teräskielillä. G-kieli yleensä aina kuluu tosi nopeasti, niin G-kielen monet korvaavat akkarin kielellä harjoitusten aikana, ja säästävät kielisetin alkuperäisen G:n esityksiin. D-aukkoiset yleensä ovat niitä lyhytkaulaisia, ja ovaalit pitkäkaulaisia. Halvin paikka on T-kauppa, taas kerran. Kitarassa on kaularauta, ja 0-nauha, mutta nää te varmaan tiesittekin. Ja joo yksilöissä on valtavia eroja. Toivottavasti tää jeesas. Kyselkää lisää mielenkiintonne ja tarpeenne mukaisesti, koetan vastailla, jos osaan. Niin joo, mä vahasin omastani kannen, se kannattaa. Ja jouduin liimaamaan viiksitallan kanteen liimatun osan, se lähti irti (kun kansi eli niin paljon).
 
Tuli vielä mieleeni tällainen. En tunne alkuperäisen kysyjän taustaa, mutta kannattaa vakavasti harkita Gibson 335:aa. Jos jazzi kiinnostaa ja sellainen mahdollisimman laajakäyttöinen kitara, tuo voisi olla sulle varteen otettava vaihtoehto. Se ei toki korvaa maccaferriä, mutta jotenkin tulee mieleen se, että jos sinulla ei ole ollut tuollaista puoliakkaria, se voisi olla tutustumisen arvoinen skitta. Sillä soittaa aika kivasti ihan laidasta laitaan erilaista musiikkia, tosin tietystikään se ei korvaa maccaferria tai klassista konserttikitaraa tms. Mutta silti, itselläni on silleen, että vaikka tarvitsen eri esityksissä erilaisia soittimia, niin toi Gibsonin 335 on mulla ollut aina se, "mihin palaan", ja jolla klaaraan kaikkein laajimman erilaisten musiikkityylien alueen.
 
Jaatiainen
26.01.2012 11:38:35
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hallu: Minä olen myös viehtynyt näihin kitaroihin ja kävin sattumoisin myös musafasulla tuota samanlaista kitaraa testaamassa yhtä laihoin tuloksi. Mun mielestä viimeistely oli kaikin puolin muuten moitteetonta, mutta säädöt oli samalla tavalla pielessä kuin sinunkin kokeilemassa yksilössä. Tokihan ne varmaan f-musiikissa sen säätäisivät soittokuntoon samalla rahalla, mutta jotenkin onnetonta päästää säätämätön kitara hyllyyn pilaamaan asiakkaan fiilikset. Itse arvelin, että tuo ongelma korostuu, koska nämä kitarathan ovat tilukitaroita joissa aktioni on säädetty muutenkin liian matalaksi (nehän tuppaavat särisemään myös noilla oikeilla mustalisjazzkitaristeilla eli kai se kuuluu vähän asiaan näissä kitaroissa). Akustinen kitara kuitenkin kuivuu suomen talvessa ja kun sitä pelivaraa alkujaankaan ei ole niin käy sitten niin, että kielet ottavat nauhoihin jos ne ei musakaupassa muista käydä sitä kaularassia kääntämässä.
 
Itsekin mielelläni lukisin, jos joku oikeasti näistä kitaroista tietävä kommentoisi, mistä tuossa musafasuilmiössä on kyse.

 
Sen verran aiheesta ymmärtävänä (John Jorgensonin signature-mallin ja käsintehdyn AJL:n mallin omistavana) sanoisin, että vika on ilmastossa ja kitaran säädöissä).
 
Nuo mustis-kitarathan on kuin paperia: archtop-kannella ja harvalla rimoituksella rakennettuja. Eli ilman kunnon humidoria menevät Suomen talven kuivuudessa herkästi pilalle. Itse action ei ole mitenkään erityisen matala. Se on itseasiassa korkeampi kuin monen Martinin vastaava.
Tiluttelun nopeus ei siis perustu soittimen helppoon soitettavuuteen. Martiniin verrattuna Gypsy-kitara on soittevuudeltaan kuin pommikone - mutta se äänen sulous... :)
Itse tilasin Gitanen jenkeistä (Instrumentalley.com). Kitara oli hyvissä säädöissä ja sen sai selvästi halvemmalla kuin Suomesta. Jorgenson-malleissa kaulan profiili on varsin neliskulmainen ja siksi perinteisempää profiilia haluavan kannattaa katsastaa Gitanen muu tarjonta.
Varsinainen ykkös-mustis-kitarani on kotimainen AJL, joka edustaa taivaallsen hyvää kitarantekotaitoa eli jos haluat kunnon gypsy-kepakon, on turha lähteä merta edemmäs kalaan!
:)
 
T. Jatsi
 
Old Guitar
26.01.2012 12:11:14 (muokattu 26.01.2012 12:47:26)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

..... off topic....
 
Ota iisisti - loppu lähestyy...
jkourula
26.01.2012 12:23:46
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

nisumaka:
Tuli vielä mieleeni tällainen. En tunne alkuperäisen kysyjän taustaa, mutta kannattaa vakavasti harkita Gibson 335:aa. Jos jazzi kiinnostaa ja sellainen mahdollisimman laajakäyttöinen kitara, tuo voisi olla sulle varteen otettava vaihtoehto. Se ei toki korvaa maccaferriä, mutta jotenkin tulee mieleen se, että jos sinulla ei ole ollut tuollaista puoliakkaria, se voisi olla tutustumisen arvoinen skitta. Sillä soittaa aika kivasti ihan laidasta laitaan erilaista musiikkia, tosin tietystikään se ei korvaa maccaferria tai klassista konserttikitaraa tms. Mutta silti, itselläni on silleen, että vaikka tarvitsen eri esityksissä erilaisia soittimia, niin toi Gibsonin 335 on mulla ollut aina se, "mihin palaan", ja jolla klaaraan kaikkein laajimman erilaisten musiikkityylien alueen.

 
Kiitos vinkeistä!
 
Tuo sähkökitarapuoli (Les Paulilla onnistuu sähköinen jatsikin ihan mukavasti) on kyllä kunnossa ja tavallinenkin akkari löytyy, mutta kiinnostaisi hommata akustinen kitara, jossa olisi perusrämpyttelykitarasta eroava saundi ja tatsi.
 
Joitain f-aukollisia archtoppeja olen kokeillut ja yhden kaksimikillisen Ibanezin omistinkin jonkin aikaa. Ibanez oli vähän siitä hankala, että se ei oikein soinut akustisesti kivasti eikä sähköisestikään ollut mikään ihmeellinen. Mielestäni sähköpuoli on parasta jättää lankkukitaroille (tai 335-tyylisille, jossa on keskipalkki) ja ontot kitarat pitäisi olla pääasiassa akustisia.
 
Pitänee käydä testaamassa kaikki mahdolliset mitä täältä löytyy ja sitten kokeilla tilata Thomannilta. Onneksi heillä on palautusoikeus.
 
hallu
26.01.2012 12:57:14
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

jkourula: Kiitos vinkeistä!
 
Tuo sähkökitarapuoli (Les Paulilla onnistuu sähköinen jatsikin ihan mukavasti) on kyllä kunnossa ja tavallinenkin akkari löytyy, mutta kiinnostaisi hommata akustinen kitara, jossa olisi perusrämpyttelykitarasta eroava saundi ja tatsi.
 
Joitain f-aukollisia archtoppeja olen kokeillut ja yhden kaksimikillisen Ibanezin omistinkin jonkin aikaa. Ibanez oli vähän siitä hankala, että se ei oikein soinut akustisesti kivasti eikä sähköisestikään ollut mikään ihmeellinen. Mielestäni sähköpuoli on parasta jättää lankkukitaroille (tai 335-tyylisille, jossa on keskipalkki) ja ontot kitarat pitäisi olla pääasiassa akustisia.
 
Pitänee käydä testaamassa kaikki mahdolliset mitä täältä löytyy ja sitten kokeilla tilata Thomannilta. Onneksi heillä on palautusoikeus.

 
Archtoppeja itsekin tyypitelleenä ja yhden sellaisen ostaneenakin suosittelen, että tsekkaat Codin 5th avenue mallin. Se on todella voimakas sointinen moniin muihin verrattuna, vaikka on selvästi kevyempi kuin Samick,, Gretsch, Ibanez, Yamaha, etc. Tuollainen archtop on mielestäni kaikkein parassointisin täysin akustisena, koska mikit (siis ne reiät kannessa) syövät akustista soundia yllättävän paljon. Ehkä itse kallistuisin mieluiten niihin jazarimalleihin, joissa mikki ei ole kannessa kiinni. Tuo codin käy mielestänä mainiosti mikitettynäkin mallina myös akustiseen soittoon.
 
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka.
jkourula
26.01.2012 13:09:29
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hallu: Archtoppeja itsekin tyypitelleenä ja yhden sellaisen ostaneenakin suosittelen, että tsekkaat Codin 5th avenue mallin. Se on todella voimakas sointinen moniin muihin verrattuna, vaikka on selvästi kevyempi kuin Samick,, Gretsch, Ibanez, Yamaha, etc. Tuollainen archtop on mielestäni kaikkein parassointisin täysin akustisena, koska mikit (siis ne reiät kannessa) syövät akustista soundia yllättävän paljon. Ehkä itse kallistuisin mieluiten niihin jazarimalleihin, joissa mikki ei ole kannessa kiinni. Tuo codin käy mielestänä mainiosti mikitettynäkin mallina myös akustiseen soittoon.
 
Juuri tuota kävin eilen kokeilemassa. Natural-värisenä oli kyllä hieno ja herkästi soiva. Mutta vähän nuo on tuollaisia puku päällä hienostellen soitettavia. Gypsy jazz -kitarassa olisi sellainen leirinuotio- ja hauskanpitomeininki enemmän läsnä. :)
 
power of tower
26.01.2012 16:36:03
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Itselläni on jonkun verran kokemusta näistä kitaroista kun viime keväänä tuli käytyä Pariisissa kokeilemassa ja ihmettelemässä näitä kun oli pakko saada joku kiva djangokitara. Huomasin että näissä kitaroissa on kyllä aika suuria eroja sekä soundin että soitettavuuden suhteen ja tossa 1000-1500e hintaluokassa, missä toi jorgenson-mallikin on, löytyy vaikka minkälaisia soittimia. Jollain 1200e-budjetilla löytyy Dupontia, Mateosta ja Castellucciaa jne jotka oli kaikki aika hyviä (mutta keskenään erilaisia) ja soittokelpoisissa säädöissä kaupassa toisinkuin f-musiikin gitanet.
 
Kokeileminen kannattaa ehdottomasti mutta hankalaahan se on kun Suomessa noita ei hirveästi ole. Yksi taktiikka olisi ostaa alkuun esim. Cigano gj-10 (thomannilla noi on vähän päälle 400e) tai joku vastaava halpa mutta ok malli ja miettiä että onko tän tyyppiselle kitaralle edes käyttöä. Sitten kun tulee pakottava tarve saada uusi niin voikin pistää tilauksen AJL:lle tai mennä esim. pariisiin tyyppailemaan kitaroita.
 
Calliope
20.05.2012 16:59:16
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

http://www.eimersguitars.com/
 
"Your mind makes a promise that your body can't fill"
MusaMasa
21.05.2012 15:00:45 (muokattu 21.05.2012 15:01:42)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

power of tower: Itselläni on jonkun verran kokemusta näistä kitaroista kun viime keväänä tuli käytyä Pariisissa kokeilemassa ja ihmettelemässä näitä kun oli pakko saada joku kiva djangokitara. Huomasin että näissä kitaroissa on kyllä aika suuria eroja sekä soundin että soitettavuuden suhteen ja tossa 1000-1500e hintaluokassa, missä toi jorgenson-mallikin on, löytyy vaikka minkälaisia soittimia. Jollain 1200e-budjetilla löytyy Dupontia, Mateosta ja Castellucciaa jne jotka oli kaikki aika hyviä (mutta keskenään erilaisia) ja soittokelpoisissa säädöissä kaupassa toisinkuin f-musiikin gitanet.
 
Jep! "Kinukki" kitarat ovat yleensä melko tapauskohtaisia ja tuotanto on melko kirjavaa! Itselläni on pari karvasta kokemusta.
Itselläni on Gallato Angelo Debarre modell joka on varsin ok. Hinta oli jossain 1300€ paikkeilla, laukun kanssa. Kitaran kaula ja laidat ovat pähkinäpuusta. Otelautakin on n.7mm Ebeniä joten se selviää suht hyvin ilmankosteuden vaihteluista. D -aukolla ja lyhyellä kaulalla oleva malli kiinnostaa vielä, valmistaja on vielä avoin kysymys mutta varmasti Eurooppalainen, vaikka hinta nousee jonkin verran. Ei ainakaan laita rahojaan paskaan...
 
Life is for living!
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «