| Aihe: Jännät soinnut "Angra - Heroes of Sand" biisissä? | 1 |
|---|
 Valtz0r
23.01.2012 17:01:41 (muokattu 23.01.2012 20:40:38) | |
|
http://www.youtube.com/watch?v=GVsyFZgcenI Biisi tässä.
Tuossa noin 1:15 jälkeen lyriikan ollessa "..awake! Shadows will fade some day" noi soinnut on G, Em, C, A, E Esus E ja kerttis alkaa sitten A-mollisoinnulla (tai no okei, oikeasti soinnut menevät puolisävelaskelta alempaa mutta mun mielestä näin näistä on hitusen helpompi puhua).
Entäs miten noi sointuasteet pitäisi ajatella? Kun soinnut on noi G ja Em niin käsittääkseni siinä ollaan vielä D-duurissa josta sitten tuo C ja A olisivat ikäänkuin bVII - V ja sitten E-duurin pitäisi siinä sävellajissa II-aste mutta ei se kakkosasteelta kuulosta kyllä vaan tuntuu olevan aika valmis purkautumaan jo siihen toonikaan josta kerttis alkaa (Am)?
Yritän jotenkin saada usein biiseistä selkoa tsekkailemalla sointuja jne, mutta mun kaltaiselle amatöörille tämä on vähän sekava.. Osaisko joku neuvoa että miten noi pitäisi ajatella?
http://www.mikseri.net/valzum Omia sähellyksiä ;) lähinnä midilaatua |
|
Kertsiä edeltävä sävellaji on ennemmin H-molli kuin D-duuri. G ja Em ovat vielä H-mollin sointuja (bVI, IV), sen jälkeen iskee modaalinen muunnesointu C, jonka voi ajatella jo uuden hetkellisen toonikan eli E:n mukaan: bVI. Sitä seuraa A eli jälleen IV, ja viimeinen sointu ennen kertsiä on pikardilaisella terssillä + melodialla vahvasti tonikisoitu I (E). Sit modulaatio A-molliin (E toimii uuden sävellajin dominanttina). |
|
Janus: Kertsiä edeltävä sävellaji on ennemmin H-molli kuin D-duuri.
Nojoo, pitää varmaan ottaa tavaksi tämän huomioiminen. Tähän mennessä olen aina automaattisesti puhunut vain duurisävellajeista jotta ei tulisi noille b-merkeille tarvetta (bVI, bVII jne).
Janus: sen jälkeen iskee modaalinen muunnesointu C, jonka voi ajatella jo uuden hetkellisen toonikan eli E:n mukaan: bVI. Sitä seuraa A eli jälleen IV, ja viimeinen sointu ennen kertsiä on pikardilaisella terssillä + melodialla vahvasti tonikisoitu I (E). Sit modulaatio A-molliin (E toimii uuden sävellajin dominanttina).
Heh, Picard tosiaan kävi mielessä mutta jostain syystä tuo koko kuvio ei kuitenkaan oikein auennut joten kiitti neuvosta.
http://www.mikseri.net/valzum Omia sähellyksiä ;) lähinnä midilaatua |
 baron
23.01.2012 21:43:00 (muokattu 23.01.2012 21:43:48) | |
|
Janus: Sitä seuraa A eli jälleen IV, ja viimeinen sointu ennen kertsiä on pikardilaisella terssillä + melodialla vahvasti tonikisoitu I (E). Sit modulaatio A-molliin (E toimii uuden sävellajin dominanttina).
Mä jossain analyysiyrityksessä yritin tarjota duurisointua kesken piisin Picardin terssinä ja mut lyötiin matalaksi, se on vain mollikappaleen lopetussointu, näin mua valistettiin.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
baron: Mä jossain analyysiyrityksessä yritin tarjota duurisointua kesken piisin Picardin terssinä ja mut lyötiin matalaksi, se on vain mollikappaleen lopetussointu, näin mua valistettiin.
wikipedia: It refers to the use of a major chord of the tonic at the end of a musical section
Tuon mukaan riittää että on kappaleen osan/jakson/jonkun sellaisen lopetussointu. Onko todellista tietoa jollain? |
baron
24.01.2012 14:52:23 (muokattu 24.01.2012 14:54:32) | |
|
Nelisormimangusti: Tuon mukaan riittää että on kappaleen osan/jakson/jonkun sellaisen lopetussointu. Onko todellista tietoa jollain?
Eihän mulla tietoa ole mutta tulkitsisin että moniosaisen klasaripiisin osan lopussa voi olla kun taas jonkun simppelin poppiisin C:osan lopussa ei.
(Tai tietysti voi olla, kysymys vain miksi se kastetaan)
Mutta viisaampia kaivataan kehiin.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
En siis tossa missään kohtaa sanonut, että sävellaji olisi missään kohtaa E-molli. Käytin termiä "pikardilainen terssi" kuvatakseni ilmiötä, jossa mollitekstuurissa (lähes kaikki edeltävät soinnut voi analysoida myös luonnollisen E-mollin asteina) toonikalle osuukin, kenties vastoin odotuksia, duuriterssi. Jos ton biisin kuuntelee ko. kohdasta, tajuaa kyllä mitä tarkoitan.
Klasari/popjazz-tolppa-analyysi ei ole edelleenkään menetelmä, joka sopisi täydellisesti pop/rock/heavyn _jokaisen_ harmonisen ilmiön yksiselitteiseen kuvailuun.
http://www.youtube.com/watch?featur … yer_detailpage&v=VN04vtNcrek#t=122s |
Valtz0r
24.01.2012 17:24:28 (muokattu 24.01.2012 17:24:57) | |
|
Janus: En siis tossa missään kohtaa sanonut, että sävellaji olisi missään kohtaa E-molli. Käytin termiä "pikardilainen terssi" kuvatakseni ilmiötä, jossa mollitekstuurissa (lähes kaikki edeltävät soinnut voi analysoida myös luonnollisen E-mollin asteina) toonikalle osuukin, kenties vastoin odotuksia, duuriterssi. Jos ton biisin kuuntelee ko. kohdasta, tajuaa kyllä mitä tarkoitan.
Mutta kun tuo karkaa kuitenkin tuosta Hm-sävellajista tuossa C-soinnun kohdalla niin eikö siinä voisi ajatella että sävellaji vaihtuu samassa? Jos sen ajattelisi menevän E-mollissa niin sitten tuo C-duuri sopii siihen hyvin ja A-duurikin on aika yleinen poikkeussointu tuohon E-molliin? Onko joitakin vaihtoehtoisia tapoja ajatella tätä?
Janus:
http://www.youtube.com/watch?featur … yer_detailpage&v=VN04vtNcrek#t=122s
Mitä tuosta pitäisi huomata? Mulla on vielä tää vähän tällaista epävarmaa joten jos tuossa on jotain kiinnostavaa juttua niin olisi kiva saada esim sointuja tietää ja sitä että mikä siinä on kiinnostavaa.
http://www.mikseri.net/valzum Omia sähellyksiä ;) lähinnä midilaatua |
 Janus
24.01.2012 18:10:45 (muokattu 24.01.2012 18:11:38) | |
|
Valtz0r: Mutta kun tuo karkaa kuitenkin tuosta Hm-sävellajista tuossa C-soinnun kohdalla niin eikö siinä voisi ajatella että sävellaji vaihtuu samassa? Jos sen ajattelisi menevän E-mollissa niin sitten tuo C-duuri sopii siihen hyvin ja A-duurikin on aika yleinen poikkeussointu tuohon E-molliin? Onko joitakin vaihtoehtoisia tapoja ajatella tätä?
Kuten sanoin, C-A-E on bVI-IV-I. Mutta tuo on niin lyhyt pätkä (muutama tahti), että vierastaisin suorastaan "modulaatiosta" puhumista. Viimeinen E on ihan selkeästi I (eikä V/I Am:lle, vaikka onkin dominanttisuhteessa seuraavan osan I asteen sointuun), mutta se, onko kyseessä
a) E-molli: A-duuri doorisesta asteikosta peräisin oleva lainasointu, vikassa E-soinnussa pikardilainen terssi => E-duuri
vai
b) E-duuri: C-duuri aiolisesta asteikosta peräisin oleva lainasointu,
on tässä genressä olevaa biisiä (ja vielä tämän mittaista kohtaa) näillä keinoin analysoiden ihan turhaa semantiikkaa.
Mitä tuosta pitäisi huomata? Mulla on vielä tää vähän tällaista epävarmaa joten jos tuossa on jotain kiinnostavaa juttua niin olisi kiva saada esim sointuja tietää ja sitä että mikä siinä on kiinnostavaa.
Linkki liittyy sitä edeltävään virkkeeseen.
Mun 2 €-centiä: opettele analysoimaan popjazz-analyysin keinoin jazzkappaleita ja kenraalibassoanalyysin keinoin klasaribiisejä (esim. Händel, Bach noin aluksi). Ja mitä pop/rock-biiseihin tulee, älä vaivaa päätäsi yrittämällä keksiä nimeä jokaiselle ilmiölle, jos se ei ole selkeä luonnostaan - keskity ennemmin vetämään yhtäläisyyksiä vaikkapa (väljästikin) saman genren eri kappaleiden välille. |
Valtz0r
24.01.2012 19:58:04 (muokattu 24.01.2012 19:59:21) | |
|
Thx Janus. Tuota b-vaihtoehtoa en tullutkaan oikein vakavasti ajatelleeksi kun jotenkin se Picard-vaihtoehto tuntui jostakin syystä luontevammalta.
Pitäisi juu ehkä hitusen löytää Jazz-genren puolelta sillä tavalla hyvän kuuloista musaa että sitä jaksaisi analysoida. Nyt tilanne on ihan vaan sellainen että satun tykkäämään esimerkiksi Angran joistakin biiseistä ja olisi jotenkin kiva ymmärtää että miten noi on saatu kuulostamaan tuolta. Ehkä joskus satun kiinnostumaan jostain biisien kirjoittelusta ja silloin olisi hyvä että on paljon erilaisia ideoita.
http://www.mikseri.net/valzum Omia sähellyksiä ;) lähinnä midilaatua |
|
Mun kuuntelureaktiot oli että: G (H-mollin VI aste) - Em (H-mollin IV aste) - C (Hämmästys: onko tää Napolilainen, mihinkähän tapahtuu purkaus...) - A (Ahaa! Nyt kuulostaa dooriselta. Jo G-soinnusta lähtien oltiinkin ikäänkuin salaa matkalla E-doorista tai mollia kohti!) - E Esus4 E (Jaahas, kadenssin päätössointu, duuripurkaus. Ei oikein hahmotu välidominantiksi vaikka A-mollissa jatketaankin. Kuulostaa pikemminkin modaaliselta.)
Eli jonkinnäköinen modulaatio kyllä tapahtuu (tai P&J -termistössä tonikisaatio), onko se Em- vai C- soinnulla, mun mielestä makuasia. Mä en koe että E-duurin tuntua ois havaittavissa ennenkuin päätössoinnussa, mun mielestä mennään mollissa koska G- ja Em- soinnut sen aika vahvan tuntuisesti määrittelevät.
Pikardilainen terssi on 1700-luvun loppupuolella syntynyt termi, jonka ainakin alkuperäinen merkitys on (barokkimusiikissa tyypillinen) mollisävellyksen (tai jonkin pienemmän kokonaisuuden) lopussa oleva I asteen duurisointu. Mä en käyttäisi sitä termiä ainakaan tässä tapauksessa. Mutta barokkimusiikkia vanhemmassa, vielä modaalisia aineksia runsaasti sisältävässä musiikissahan saatettiin mollikappaleessa kadensoida kappaleen sisälläkin hyvin vapaasti joko molliin tai duuriin, minkä ilmiön sitten paljon "mustavalkoisempi" ankara duuri-molli -tonaalisuus myöhemmin jyräsi alleen.
Jos tuosta klassinen tolppa-analyysi pitäisi tehdä, niin laittaisin: G (Hm:VI) Em (Hm:IV, Em:I) C (VI) A (IV#) E (I#). |
baron
24.01.2012 23:28:20 (muokattu 24.01.2012 23:28:45) | |
|
Rantsu: Pikardilainen terssi on 1700-luvun loppupuolella syntynyt termi, jonka ainakin alkuperäinen merkitys on (barokkimusiikissa tyypillinen) mollisävellyksen (tai jonkin pienemmän kokonaisuuden) lopussa oleva I asteen duurisointu
Mä hämärästi muistelen jostain lukeneeni että kun mollisointua pidettiin aikoinaan vähän dissonoivana niin piisi piti lopettaa kauniisti eli konsonanssiin.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
Kiitti Rantsu sullekin analyysista.
Mitä tuo ristiaita tarkoittaa tuossa: "A (IV#) E (I#)" ? Ja eikös Januksen tapaan pitäisi VI sijasta kirjoittaa bVI vai voiko tolleen laittaa klassisessa teoriassa ilman alennusmerkkiä nuo mollisävellajin jotkut sointuasteet?
Pitää googlettaa termit "napolilainen" ja "tonikisaatio". Mutta nyt töihin jne...
http://www.mikseri.net/valzum Omia sähellyksiä ;) lähinnä midilaatua |
|
Komppaan Rantsun kuulohavaintoa. Itselle hahmottui just noin kans.
"Dr. Dominant, I presume?" |
|
Valtz0r: Mitä tuo ristiaita tarkoittaa tuossa: "A (IV#) E (I#)" ?
Se on klasari-tolppa-analyysissä käytetty tapa ilmaista duurisointua asteella, jolla normaalisti on mollisointu, eli terssin muunnos kirjoitetaan näkyviin. Pelkkä etumerkki tarkoittaa aina muunnettua terssiä, muut intervallit merkitään numerolla, esim. alennettu kvintti = 5b tai 5 ja palautusmerkki, aina sävellajin mukaan.
Ja eikös Januksen tapaan pitäisi VI sijasta kirjoittaa bVI vai voiko tolleen laittaa klassisessa teoriassa ilman alennusmerkkiä nuo mollisävellajin jotkut sointuasteet?
Voi laittaa, koska ajatellaan että oletusarvoisesti E-mollissa on VI asteella C-pohjainen duurisointu. |
|
Rantsu: Jos tuosta klassinen tolppa-analyysi pitäisi tehdä, niin laittaisin: G (Hm:VI) Em (Hm:IV, Em:I) C (VI) A (IV#) E (I#).
Jep, puhut täysin asiaa. Noi "sävellajien yhteiset" soinnut G ja Em vähän sekoittavat/hämärtävät tota modulaation varsinaista alkamiskohtaa, siksi mä diggaan tosta sun merkintätavasta huomioida ne molempien sävellajien sointuasteina. Tossa progressiossa (aluksi sävellaji Hm:) toistuu vain kahdesti "Hm...-G-Em" ennen C-sointua, siksi mun korva mieltää "modulaation" alkavan vasta C-soinnulta ja se jääkin todella lyhyeksi ennen uutta sävellajia (Am).
Käytin tosiaan pikardilainen terssi-käsitettä ehkä liian liberaalisti, sori :D Otan opikseni. |
baron
25.01.2012 13:24:54 (muokattu 25.01.2012 13:27:18) | |
|
Janus:Käytin tosiaan pikardilainen terssi-käsitettä ehkä liian liberaalisti, sori :D Otan opikseni.
Tällä samalla palstalla mä tein kerran saman ja heti nuijittiin matalaksi:-)
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … .php?c=39&t=144132&o=1120&#p9535613
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
