Aihe: 50-luvun soittokamat ym. | 1 |
---|
|
Tarvitsisin lyhyen oppimäärän 50-luvun (ja sitä vanhempiin) keikka ja äänityskamoihin. 40-luvulla blues-ukot ottivat käyttöön sähkökitaran. Minkälaisia olivat vahvistimet? 5w-20w? Merkkejä ja malleja saa mainita. Entä koko bändin äänentoisto. Varsinaisia PA-kamoja ei kait juuri ollut, vaan laulu tuli pienistä laulukamoista (20 w?)? Taas merkkejä ja malleja saa mainita. Entäpäs kontran kuuluvuus? Kuinka se järjestettiin? Miten 50-luvun rockn roll-heebot olivat äänentoistonsa hoitaneet? Oliko tapahtunut jo isompia muutoksia? Käsittääkseni tuolloin soitettiin jo isommissa saleissa ja suuremmille yleisöille. Simppelin ja maallikollekin uppoavan tietopaketin tarvitsisin myös esim. Chessin ja Sun Recordsin äänitysmeiningeistä. Kaikki aihetta läheltä liippaavat kommentit ovat tervetulleita. Hauskat tarinat ja omituisuudet kiinnostavat erityisesti! Näitähän ovat esim. Link Wrayn ämyrin särkemiset särösoundin aikaansaamiseksi. Tietoja tarvitsen nykynuorten sivistämiseen ja heidän ajattelun avartamiseen. Viva Rockn Roll! Se voittaa, jolla on kuollessaan eniten vanhaa romua! |
|
Kuinkahan totuudenmukainen leffa Cadillac Records mahtaa olla, siinähän kuvataan just noita äänityssessioita. Ollaan nyt rehellisiä. Ei metallimusiikki pyri koskettamaan kuulijoitaan älyn kautta. Klassinen usein pyrkii. Ja avantgarde jazz myös. -Pirkka@hifiharrastajat.org |
|
http://www.recordingthebeatles.com/ Dont Clone The Beat. Own The Beat. |
|
Simppelin ja maallikollekin uppoavan tietopaketin tarvitsisin myös esim. Chessin ja Sun Recordsin äänitysmeiningeistä.! Hahmottamalla lukemaansa - tästä saa hyvän kuvan Chessin äänitystiloista - ja siitä miten se edelleen niin lyömätön studio-kaiku oikein saatiin aikaiseksi... http://www.bluesaccess.com/No_36/chess.html " Soittaa tunteella - tarvittaessa vähemmän " ....... soittotaitoa sekin. |
|
Vaikka mennäänkin jatsin puolelle niin Ashley Kahnin Kind of Blue kirja on erittäin mielenkiintoista luettavaa. Kyseessä on syväluotaus yhdestä merkittävimmistä 50-luvun levytys-sessiosta. Kirjassa käsitellään lähes kaikki mahdollinen. Sen ajan äänitys-ja tuotantometodit. jokaisesta studio-otosta kansien suunnitteluun ja lopulliseen julkaisuun. Yksityiskohtia on tarjolla runsaasti, jopa studiossa käytettyjen nauhojen laatu ja tuotemerkit on tarkasti dokumentoitu. kuvamateriaaliakin on mukavasti. Suosittelen lämpimästi vaikka Miles Davis ei olisikaan se suurin suosikki. |
RJU 23.01.2012 16:48:18 | |
|
Studioilla oli merkitystä ja niiden kantasoittajilla. Tuossa linkissä on Scotty Mooren sivuston RCA Victor Studio B Nashvillen tietoja. Scottyn sivuilta löytyy runsaasti tietoa käytetyistä soittimista ja vahvistimista http://www.scottymoore.net/studio_b.html Nashvillen A-Team oli yksi keskeisiä taustaryhmiä lukuisillä rock and roll, rockabilly sekä country levytyksillä. He soittivat Bradleyn veljesten Owenin ja Haroldin omistamassa Quonset Hut Tennessee studiossa. Linkissä juttua studiosta http://www.patsified.com/news/2005-012202.html ja tässä A-Teamin kitarsiti Grady Martinista http://www.the-jime.dk/Rockabilly_G … y_Burnette_The_Rock-n-Roll_Trio.htm New Orleansin legendaarisin studio taitaa olla Cosimo Matassan omistama. Linkissä juttua http://www.rockabilly.nl/references/messages/cosimo_matassa.htm ja lisää http://www.nola.com/music/index.ssf … new_orleans_recording_legend_c.html |
|
Kiitos. Enköhän näillä pärjäile. Se voittaa, jolla on kuollessaan eniten vanhaa romua! |
bigt 09.02.2012 13:08:28 | |
|
Suomessa ei saa unohtaa Köykkää niinku live puolella. |
« edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
---|