Rock, pop, alternative ›

2541: Ei ole sama mies. Sony Legayn, tuotti myös samoihin aikoihin ilmestyneitä Cheap Trickin remastereita.
 
Just olin tulossa tekemään ninjaedittiä mutta ehdit ensin :)

vt1100: Just olin tulossa tekemään ninjaedittiä mutta ehdit ensin :)
 
Jep, ja Sony Legacy piti kirjoittaa. Onko tämä Bruce Dickinson sitten Christopher Walkenin hahmo siinä Saturday Night Liven "More Cowbell" -pätkässä?

vt1100:
-Tyranny and Mutation
-Secret Treaties
 
-Fire of Unknown Origin

 
Tuossapa 3 parasta BÖCiä.

Itse lisäisin listaan vielä Imaginosin. Kaikki ei tykkää mutta mulle toimii, poislukien melko huono versio astronomysta.

vt1100: Itse lisäisin listaan vielä Imaginosin. Kaikki ei tykkää mutta mulle toimii, poislukien melko huono versio astronomysta.
 
Frankenstein -aloitusbiisi jyrähtää kyllä massiivisesti ilmoille. Yksi BÖCin raskaimmista ja hienoimmista biiseistä. Kumma juttu, ettei biisissä vierailevasta laulajasta Joey Cerisanosta ole kuultu sen enempää. Mahoton sireeni!

vt1100: Itse lisäisin listaan vielä Imaginosin. Kaikki ei tykkää mutta mulle toimii, poislukien melko huono versio astronomysta.
 
Imaginos, Cultösaurus, eka, Agents tulee siinä imussa kyllä. Ihan huteja vain Club Ninja ja Revölution ja osin Mirrors.

Cultin nettisivuilla on ollut jotain infoa Sonyn BÖC-boxista tälle vuodelle. Jospa hyvää bonus-matskua löytyisi. Ainakin noiden remastereiden lisät on olleet täyttä tavaraa, mitä ei aina voi bonuksista sanoa.
 
On se vaan hieno bändi, jota "kuunnellessa nousee ilmaan", kuten koulukaveri asian ilmaisi. Fire on Unknown Origin-oli juuri tuolloin ilmestynyt...
 
Original Album Classics-boxina on tarjolle juuri uusi viiden cd:n setti parinkympin hintaan, jos joltain vielä nuo perusjutut puuttuu.

Lonesome: Cultin nettisivuilla on ollut jotain infoa Sonyn BÖC-boxista tälle vuodelle. Jospa hyvää bonus-matskua löytyisi. Ainakin noiden remastereiden lisät on olleet täyttä tavaraa, mitä ei aina voi bonuksista sanoa.
 
Näin on Eric Bloom maininnut Facebookissa:
 
"Look for a "Complete" BOC Box Set in 2012, including every SONY album, plus (probably) 2 extra disks of rarities including at least 3 unheard recordings"

StJerky: Imaginos, Cultösaurus, eka, Agents tulee siinä imussa kyllä. Ihan huteja vain Club Ninja ja Revölution ja osin Mirrors.
 
Revölution meni muuten myös tilaukseen, kyllä siellä ne hetkensä on kun olen hieman muistia terästänyt youtuben avustuksella. Tuo mainittu box set vaikuttaa mielenkiintoiselta :)

vt1100: Revölution meni muuten myös tilaukseen, kyllä siellä ne hetkensä on kun olen hieman muistia terästänyt youtuben avustuksella. Tuo mainittu box set vaikuttaa mielenkiintoiselta :)
 
Esi BÖC-levy Stalk-Forrest Group: St. Cecilia on hyvä myös. Hiukan samaa henkeä kuin ekalla levyllä hieman kuuskytlukuhenkisemmin.

Mulle kans BÖC on ollut kovimmin kolahtaneita bändejä ikinä. Hankin levyjä aikoinaan Sappisen Heavy-kirjan innoittamana ja ensi kuuntelulla tuntui, että perhana eihän tämä mitään heviä ole! Odotin jotain sapatti-tyyppistä ryskettä... parin kuuntelun jälkeen alkoi BÖC-tauti jo tarttua ja totesin löytäneeni jotain odotuksiani parempaa... levy oli T & M, joten kyllähän se aika metallia olikin paikoin näin jälkeenpäin ajatellen. Se sitten toimi porttihuumeena muihin levyihin, joista tuli hommattua 1. ja ST. Hieman myöhemmin AoF ja OYFoOYK ja se olikin sitten siinä :)
 
Mahtava bändi tosiaan ja ykköslevy on aivan uskomattoman tiukka debyytti... näin vuosikymmenten päästä olen oppinut arvostamaan oikeastaan kaikkia levyjä, ainakin osittain (paitsi CN on kyllä valtaosin huono).
 
Tämän päivän suosikkini on ehkä 1. ja Spectres...
 
onkos täällä muuten ketään toista, jonka mielestä "Tenderloin" on aivan hillittömän kekseliäs ralli ?

cyberiad2001: onkos täällä muuten ketään toista, jonka mielestä "Tenderloin" on aivan hillittömän kekseliäs ralli ?
 
On, on.... Agentsin parhaita. Siinä on just sellanen BÖC-fiilis.

hevikivinen: Frankenstein -aloitusbiisi
 
?
 
Imaginos on kyllä jännä levy. Melkein kaikissa biiseissä on sama kaava; naivistisen simppeli ja pöhkö pääriffi, mahtipontinen kertsi ja pitkä kuorolaulun vahvistama loppufeidaus. Kaks ekaa raitaa jää kyllä päähän soimaan, mutta tältä levyltä (niinkuin melkein kaikilta muiltakin BÖC-levyiltä mun mielestäni) löytyy sitten pari selkeästi huonompaa raitaa, niinkuin Del Rio's Song.

jos kiinnostaa Imaginosin syntyhistoria ja yleensäkin ajankohdan koettelemukset, niin kannattaa hommata Martin Popoff:in "BÖC- Secrets revealed!"-kirja. Se on haastatellut oikeastaan kaikkia asianosaisia Cultissa ja liepeillä, joten monenlaista tosiaankin paljastuu...
 
tuli vielä piiseistä mieleen, että The Reaper:in single-editti on kyllä varmaan maailmanhistorian törkeimpiä leikkauksia...koko se keskiosa sooloineen on leikattu pois, joten se menee kolmanteen säkeeseen suoraan toisesta ja soolosta on jäljellä vain se feedback-nuotti kolmannen säkeen päällä... menee piisin draamasta suuri pala pois...
 
"I love the Night":tista ois kans voinut tulla suuri hitti jenkeissä, kun oisivat lanseeranneet sen yhtiössä kunnolla...kaunein vampyyrikauhu-aiheinen piisi maailmanhistoriassa IMO ;)

cyberiad2001:
tuli vielä piiseistä mieleen, että The Reaper:in single-editti on kyllä varmaan maailmanhistorian törkeimpiä leikkauksia...koko se keskiosa sooloineen on leikattu pois, joten se menee kolmanteen säkeeseen suoraan toisesta ja soolosta on jäljellä vain se feedback-nuotti kolmannen säkeen päällä... menee piisin draamasta suuri pala pois...
 
Kaikista surullisinta on se, että suurin osa ihmisistä on kuullut vain tuon raiskatun version...
 
Random-ajatuksia aiheesta: olen monesti ihastellut bändin röyhkeyttä laittaa debyyttilevylle sellaiset sanat kuin Stairway to The Stars. Jotenkin mahtavan hävytöntä. Toinen nyt satunnaisesti päähän pälkähtänyt juttu, että olin hieman yllättynyt joskus BÖC-dvd:tä katsellessani, että Dharma oli vähän pöyhkeilevän oloinen rokkistara ja Bloom semmonen rennompi heebo. Naamavärkkien ja lauluäänien perusteella kuvittelisi helposti päinvastaista :D

Dharma on ilmeisesti muutenkin varsin itsevarma kaveri. Siinä kirjassa monikin valitteli sitä, ettei Dharma juurikaan suostunut tekemään sävellyksellistä/sanoituksellista yhteistyötä muiden bändiläisten kanssa. Tykkäsi tehdä itse omat piisinsä loppuun saakka...Reaperin kohdalla se kannattikin taloudellisesti tosi hyvin :) Albert Bouchardin pinnaa kiristikin kuulemma pitkän päälle erityisesti se, että hän teki valtavasti piisejä ja töitä, mutta niistä ei tullut hittejä...Dharma teki vähemmän ja yksin ja niistä taas tuli :)
 
Minä tykkään kyllä molempien sävellyksistä ja Albert niistä on ollut se sopivasti hullumpi sävelkynän käyttäjä. Muutenkin Cultissa oli hienoa se, että kaikki bändin jäsenet sävelsivät piisejään yksin ja yhdessä. Tuli vaihtelua niin hyvässä kuin joskus vähän hajanaisemmassakin mielessä... pelkän Dharman varassa hommasta olisi tullut pian sujuvaa AOR:rää ja horror-balladeja. Mikä olisi varmaan toiminut varsin hyvin sekin...

cyberiad2001: Dharma on ilmeisesti muutenkin varsin itsevarma kaveri.
 
Se on myös aika äärioikeistolainen mielipiteiltään (lähes Ted Nugent tasoa). Bouchardit taas on hyvinkin liberaaleja hippejä. Mutta minne katosi Allen Lanier?

parin vuosikymmenen kamaongelmat ja niiden jatkuminen ja/tai seuraukset ovat tainneet tehdä tehtävänsä... Siellä Tavastian keikalla mies oli jo melkoinen zombie, Bloom kävi vaihtamassa miehelle kiippareihin soundeja, kun ei näyttänyt hoituvan. Kitaroinnin osalta mies oli koko ajan puoli sekuntia jäljessä muita, mutta sitten kun päästiin "Last Days of May":hin, niin mies soitti kuin enkeli...varmaan niin selkäytimessä :)
 
Toisaalta myöhemmällä "Long Days Night"-DVD:llä mies näyttäis olevan varsin kunnossa hammaskalustoa lukuunottamatta. Mutta kaipa se rock-elämä on jälkensä jättänyt... Popoff:in kirjasta käy esille kyllä, että Lanier oli/on Cultin jäsenistä se sivistynein ja opiskellutkin enempi (rikkaasta etelän suvusta, muut kuulemma pohjoisen maaseudun hicksejä, erityisesti Bouchardit :). Jänniä piisejä sävelsi kyllä, esim. Searching for Celine. Mutta muutenkin muiden jätkien mukaan Lanierin osuus bändin toiminnassa laski koko ajan uran alkuvuosista lähtien...

Lanierin "Mes Dames Sarat" on hyvä biisi, sääli vaan ettei sitä alunperin julkaistu levyllä.