Kitarat: akustinen ›

Martin 000 16GT tuli himaan. Kitarapajalta lähti mukaan, tuntui jotenkin alusta lähtien omalta.

Martin D35.

Poistin torilta tuon taylorin 510. Soi kuin enkeliharppu, loistava sustaini. Hymyilyttää.

Farida D-12ce
Vaikka made in china, niin se omaa upean äänen ja mahd. kytkiä vahvariin Fishman Isys T elektroniikan ansiosta. (mikki tallan alla)

Martin D-28 tuli hommattua Kitarapajalta.
 
Yhteensä testasin kaksi HD-28:a, kolme D-28:a, yhden D-35:n ja yhden mahonkisen D-koppaisen. Soundillisesti paras yksilö (imo) lähti pitkän testailun jälkeen mukaan.

Seagulleja useampia: Artist Studio CW, Artist Mosaic Folk ja Maritime SWS Rosewood. Viimeksimainittu myynnissä, koska satula minulle liian kapea (1,72"), sama kuin esim Western Guildeissa tai Martineissa. Pidän enemmän Seagullin tavallisesti käyttämästä 1,8" satulasta. Hieman normaalia suurempi kielten väli sopii paremmin fingerpickaukseen.

Tällaisen Crafterin ostin Tukholmasta, sopii käteeni ja soi lujaa kuin fan. Aika tumma soundi. Olen tyytyväinen.
 
http://crafterguitar.co.uk/Crafter_ … -VLS-V_Electro_Acoustic_Guitar.html
 
Se tuli paikkaamaan 90-lukulaista ibanezin AE400:sta jossa on ollut elektroniikkapulmia. Ja jota en viitsinyt enää paljoa soittaa kun kokeileskelin laadukkaampia vehkeitä ja huomasin että akustisen kielten painamisen ei tarvitsekaan olla raskasta.

Fender DG-4/TS
Ibanez SGT230E-VS
Elektroakustinen Walden D350CEB, jonka kaverina Fender Acoustasonic 100 vahvistin

Samick Greg Bennett D8.
 
http://gregbennettguitars.com/guitars/acoustic/continental-series/d-8/
 
Ollut jo jokusen vuoden omistuksessa. Hyvää ajaa asiansa kotosoitteluissa hintaisekseen. Kaiken lisäksi on vielä pirun nätti vehjes.

Martin 000-15m lähti mukaan eilen kitarapajalta... :)

Minulla on ollut vuosi käytössä DiGiorgion klassinen kitara, classico nr 28. Vuosimalli 1974.
 
Tiedän kitaran historiasta sen verran, että se on vuonna 1975 tai 1976 ostettu silloisesta Westerlundin (?) musiikkiliikkeestä Lahdessa. Kitaroita tuolloin oli Suomeen tuotu vain kaksi kappaletta, eli tämä on se toinen.
 
Kysyisinkin, että osaisiko kukaan kertoa ko. kitarasta yhtään mitään? Netistä löytyy kyllä jonkin verran tietoa, mutta suomenkielisiä sivuja en.
 
Kitarasta löytyy muutama kuva täältä:
http://www.tapinapahkina.fi/digiorgio
 
Kiitos kaikista asiallisista vastauksista - yksityisviestillä toki saa myös ottaa yhteyttä!

OPJ1974: Minulla on ollut vuosi käytössä DiGiorgion klassinen kitara, classico nr 28. Vuosimalli 1974.
Huh huh ei kai tuossa vaan ole Brasilialaista ruusupuuta takaosa ja sivut?
Sitten on melkoisen arvokas peli ja jos tuo rakentaja on vielä kuuluisa.
Jaa eipä tuon arvo ollutkaan kuin 300 dollaria.
1972 olisi ollut yli 1000 dollarin.

kiriminni: Huh huh ei kai tuossa vaan ole Brasilialaista ruusupuuta takaosa ja sivut?
Sitten on melkoisen arvokas peli ja jos tuo rakentaja on vielä kuuluisa.
Jaa eipä tuon arvo ollutkaan kuin 300 dollaria.
1972 olisi ollut yli 1000 dollarin.
 
Kiitos jo tästä - mistä sait kaivettua tietoa?Itsellä kun ei juur mitään hajua laitteen arvosta tai käytetyistä materiaaleista.
 
Olen vähäisen saamani tietämyksen varjolla uskossa, että ruusupuuta pitäisi kannet olla?
 
Noh, jonkinlaista infoa tuli kaivettua, että näiden ko. kitaroiden arvo laski ja materiaalit vaihtuivat 70-lvuun aikana (high end --> low end -kamaksi), ja siksipä kyselen tässä. 60-luvulla rakennetut olisivat lienee kaikkein eniten arvossaan?
 
Muistelen varsinaisen omistajan todenneen, että kitara 70-luvulla maksoi 700 markkaa... siihen aikaan kai aika iso summa sekin?
 
Kitara on nätti ja aika hyvässä kunnossa. Soi tosi nätisi, varsinkin alakerta on uskomattoman jyty. Virityskoneiston jouduin kymmenisen vuotta sitten vaihtamaan, kun alkuperäinen ei pelittänyt enää.

Tuli hankittua meksikolaisen mestarirakentajan, Jesús Zalapan klassinen kitara. JZ on kitaranrakentaja kolmannessa polvessa. Olen seurannut vierestä tämän kitaran valmistusta, kun olen rakennellut omaa kitaraani Jesuksen ja hänen veljensä Javierin kitarapajalla Mexico Cityssä.
 
Kuvia löytyy FB-linkistä:
 
https://www.facebook.com/media/set/ … 3986451.384626.592536450&type=1

Tulipas juurikin hommattua Ibanezin AC2040.
Loistava hinta/laatu-suhde! Kokopuinen kitara alle 500€ mahonkista ;)
Soi todella hyvin ja sustainia piisaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa todella pitkään

OPJ1974:Muistelen varsinaisen omistajan todenneen, että kitara 70-luvulla maksoi 700 markkaa... siihen aikaan kai aika iso summa sekin?
 
Kitara on nätti ja aika hyvässä kunnossa. Soi tosi nätisi, varsinkin alakerta on uskomattoman jyty. Virityskoneiston jouduin kymmenisen vuotta sitten vaihtamaan, kun alkuperäinen ei pelittänyt enää.
Tuon aikaiset kitarat niissä "huonotkin puut" on usein parempia kuin nykyään monessa kalliimmassakin kitarassa.
Kannattaa ehkä käydä näyttämässä ja säädättämässä jollain ammattilaisella joka rakentaa klassisia kitaroita esim.Liikanen Helsingissä.
Sieltä voi saada tarkempaa tietoa puista ja hinta-arviotakin.

Rahamuseon rahanarvolaskurilla voit katsoa, mikä on aikaisemman myyntihinnan arvo tämän päivän euroina http://www.rahamuseo.fi/arvo_laskuri/laskuri_web.html . Tuo ei tietenkään kerro mitään kitaran oikeasta vaihto- tai käyttöarvosta, mutta onpahan yksi vertailuluku. Inflaatio oli 1970-luvulla sen verran ravakka, että nykyhinnoissa tuo 700 mk näyttää puolittuvan kymmenen vuoden aikana (1970/1979).

Punainen Landola jostakin 80-luvulta. Mallista ei hajuakaan...

Tuli uus akustinen mulle. Tämmönen. http://www.thomann.de/fi/harley_benton_hbcg45.htm Ihan kelevollinen peli tarkoitukseensa nähden, joka on ryyppy/ranta/notskireisuille mukaan soittelua varten.