| Aihe: Eric Johnson - Cliffs of Dover | |
|---|
|
Mainio biisi treenattavaksi. Sisältää juoksutuksia, hauskoja sointujen hajotuksia, erilaisia riffejä ja vauhtia/rauhallisuutta sopivasti.
Kahlasin eilen läpi hitaasti rämpien ja kyl pisti miettimään monia asioita, kuten
- miten joku onkin sillä tasolla soittajana että keksii tuollaisia juttuja melkein lennossa
- E.J. hyppii hauskasti matalilta ääniltä korkealle, varsinkin hajotetuissa soinnuissa, kuulostaa melodiselta ja omaperäiseltä
- rytmisiä vaihteluja löytyy yhden biisin sisältä ihmeen paljon
- biisi toimii triona todella hyvin
Jo hidas läpikäyminen sai minut oivaltamaan uusia juttuja ja treenaamaan omia variaatioita E.J.:n juoksutuksista, samalla arvioimaan oma pikkaustekniikkaa.
Mitäs arvon kolleegat sanoo omista Cliffs of Dover-kokemuksista?
http://youtu.be/55nAwmVLQSk
http://www.songsterr.com/a/wsa/eric … -cliffs-of-dover-guitar-tab-s6701t0 |
|
Hyvä biisi. Soitin musiikkiopiston pääsykokeessa kyseisen rallin.
Hyviä melodioita, legendaarinen kertosäe ja kunnon revitykset alussa ja lopussa. Täydellinen kitarabiisi. :)
"Suht suomalaisia ja kaljanhuurusia suoria junttimielipiteitä." |
|
CoD on aivan parhautta! Austin City Limits -vedot menee molemmat (1984 ja 1988) mun mielestä studioversion edelle intensiteetissä:
http://www.youtube.com/watch?v=vyntQ-WZUI8 (vuodelta 1984 -- tämä oli Guitar Playerin soundpagena 1986. Sen jälkeen onkon tullut fanitettua miestä täysillä).
http://www.youtube.com/watch?v=15eu7ar5EKM (vuosi 1988 -- tuon intron oon josku "opetellut")
http://www.youtube.com/watch?v=0IUoSTaD7aw&feature=related (2006 -- introssa pätkä Beatlesia)
http://www.youtube.com/watch?v=VnqpOFcBiMM (1990)
Noi kolme ekaa saa DVDnä ja tuo Bottom Linen versio löytyy bootlegina.
"I don't believe in a lot of things, but I do believe in duct tape." |
|
Kivoja melodioita ja ylipäätään Johnsonilla on kyllä erittäin tunnistettava ja persoonallinen soundi. Tykkään myös noista sekstipinokolmisointuhajotuksista (yhdyssanat kunniaan!), jotka tuntuvat olevan miehen tavaramerkki.
Tsekkasin kaksi eri vetoa tuosta biisistä ('84 ja '05) ja hieman hämmästyksekseni niitä molempia yhdisti se, että varsinkin "kertsissä" kitara on aika rajusti nokillaan muuhun bändiin nähden. Liekö tyylikeino ja tarkoituksellista, mutta olisi kyllä kiva kuulla vähän enemmän taakse soitettu versio aiheesta - saattaisin tykätä enemmän. Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! |
|
Jucciz: Tsekkasin kaksi eri vetoa tuosta biisistä ('84 ja '05) ja hieman hämmästyksekseni niitä molempia yhdisti se, että varsinkin "kertsissä" kitara on aika rajusti nokillaan muuhun bändiin nähden.
Kiilaaminen kuuluu EJ:n tyyliin samalla tavalla kuin noi hajotetut kolmisoinnut. Ei varmaan täysin tarkoituksellista koska mies on avoimesti sen myöntänyt ja tehnyt ilmeisesti myös sen eteen töitäkin myöhemmällä iällä. Ja se on mennyt mun mielestä vähän parempaan suuntaan
BTW, minen täysin ymmärrä miksi sä sanot niitä sekstipinokolmisointuhajotuksiksi ... niissä on se seksti, joo, mutta kvintti on aina sen alla tai päällä. Terminä lähempänä on varmaan avoin hajotus (open vs closed voicing) tai vaikka sitten kolmisoinnun drop 2 -hajotus?
"I don't believe in a lot of things, but I do believe in duct tape." |
 Jucciz
10.01.2012 15:04:55 (muokattu 10.01.2012 15:05:57) | |
|
Sammo: Kiilaaminen kuuluu EJ:n tyyliin samalla tavalla kuin noi hajotetut kolmisoinnut. Ei varmaan täysin tarkoituksellista koska mies on avoimesti sen myöntänyt ja tehnyt ilmeisesti myös sen eteen töitäkin myöhemmällä iällä. Ja se on mennyt mun mielestä vähän parempaan suuntaan
Okei, hyvä tietää tää.
BTW, minen täysin ymmärrä miksi sä sanot niitä sekstipinokolmisointuhajotuksiksi ... niissä on se seksti, joo, mutta kvintti on aina sen alla tai päällä. Terminä lähempänä on varmaan avoin hajotus (open vs closed voicing) tai vaikka sitten kolmisoinnun drop 2 -hajotus?
Niin siis, aika moni noista EJ:n käyttämistä hajotuksista koostuu kahdesta päällekkäisestä sekstistä, eli vaikkapa G-duuri siten, että sävelet ovat matalimmasta korkeimpaan D-B-G, eli - eli kvintti-terssi-perussävel. Siksi sekstipino. Termi "avoin hajotus" ei kerro tarkasti, mistä on kyse, koska periaatteessa kaikki paitsi terssipinot ovat käsittääkseni enemmän tai vähemmän avoimia hajotuksia. Sekstiähän noissa soinnuissa ei ole, vaan kyseessä on siis ihan puhtaita duuri- tai mollikolmisointuja, mutta sävelten välisenä intervallina on seksti (eli terssin käänteisintervalli). Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! |
|
Jucciz: Kivoja melodioita ja ylipäätään Johnsonilla on kyllä erittäin tunnistettava ja persoonallinen soundi. Tykkään myös noista sekstipinokolmisointuhajotuksista (yhdyssanat kunniaan!), jotka tuntuvat olevan miehen tavaramerkki.
...
Mulle tulee heti Johnsonista kans mieleen nuo Juccizen kuvaamat hajotukset ja lisäks se mukavan soljuva tyyli soittaa niitä pentatonisia juttuja nopeasti. En äkkiseltään keksi muita tuttuja kitaristeja, jotka tekis niin. Tosin ehkä tässä tää soundi kans vaikuttaa siihen mukavaan pulinamaiseen efektiin. |
|
Jucciz:
Niin siis, aika moni noista EJ:n käyttämistä hajotuksista koostuu kahdesta päällekkäisestä sekstistä, eli vaikkapa G-duuri siten, että sävelet ovat matalimmasta korkeimpaan D-B-G, eli - eli kvintti-terssi-perussävel. Siksi sekstipino. Termi "avoin hajotus" ei kerro tarkasti, mistä on kyse, koska periaatteessa kaikki paitsi terssipinot ovat käsittääkseni enemmän tai vähemmän avoimia hajotuksia. Sekstiähän noissa soinnuissa ei ole, vaan kyseessä on siis ihan puhtaita duuri- tai mollikolmisointuja, mutta sävelten välisenä intervallina on seksti (eli terssin käänteisintervalli).
Oorraitt ... Nyt ymmärrän. Veikkaisin että EJ ajattelee noi avoimina kolmisointuina (Guitar Worldin kolumnit varmaan vahvistaa tämän) ja väittäisin että juuri tuo käännös jossa on soinnun kvintti alhaalla (g/d) on vähiten miehellä vähiten käytössä, kahteen muuhun verrattuna (kvintti + seksti ja seksti + kvintti).
"I don't believe in a lot of things, but I do believe in duct tape." |
|
Carlsberg: Mulle tulee heti Johnsonista kans mieleen se, ettei se käytä sooloillessaan pikkurilliä ollenkaan vaan se heiluu vammaisena koukussa kun Erkki pistää pentatonista tilua takatukka liehuen. Kova jätkä mutta välillä vähän turhan sliipattua menoa. CoD on kyllä hieno biisi.
Status: Asiallinen mies, puhaltaa 1.37 promillea klo 7.30. |
.tapi.
10.01.2012 17:01:26 (muokattu 10.01.2012 17:15:59) | |
|
Johnsonilla on kyllä yksi huonoimmista timeista, mitä tuon kaliiberin kitaristeista löytyy. Tosin on mies viime vuosina sitä jossain määrin parantanut, mutta itsellä on useampi bootleg ja useissa niistä soitto kuulostaa timen puolesta enemmän lukion tilu-pertin suorittamiselta kevätjuhlassa, kuin maailmanluokan kitaristin soitolta. Kerrassaan hämmentävää noin kovan luokan kitaristilta :o |
|
Sammo: Oorraitt ... Nyt ymmärrän. Veikkaisin että EJ ajattelee noi avoimina kolmisointuina (Guitar Worldin kolumnit varmaan vahvistaa tämän) ja väittäisin että juuri tuo käännös jossa on soinnun kvintti alhaalla (g/d) on vähiten miehellä vähiten käytössä, kahteen muuhun verrattuna (kvintti + seksti ja seksti + kvintti).
Nojuu, niinpä tuntuisi olevankin enemmän viljelty tuo kvintillinen versio yhtäkkiä kuunnellen. Olennaista silti tuo, että käyttää laajempia kolmisointujen hajotuksia kuin terssipinoja - siitä tuo tunnusomainen soundi. Niin ja tietty ne pentatoniset ryöpsäytykset, jotka toisinaan sopivat kuin nenä päähän, toisinaan taas aiheuttavat enemmänkin "oisko jotain muutakin?"-fiiliksen. Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! |
|
Jucciz:Tsekkasin kaksi eri vetoa tuosta biisistä ('84 ja '05) ja hieman hämmästyksekseni niitä molempia yhdisti se, että varsinkin "kertsissä" kitara on aika rajusti nokillaan muuhun bändiin nähden. Liekö tyylikeino ja tarkoituksellista, mutta olisi kyllä kiva kuulla vähän enemmän taakse soitettu versio aiheesta - saattaisin tykätä enemmän.
Kuuntelin muutaman pätkän ja huomasin saman, meinaa tulla rauhaton olo tuota kuunnellessa. Kolmimuunteisissa 8-osissa olisi näköjään treenattavaa. |
|
Johnson on kyllä ehdottomasti omia lempiluuttureita, sekä puhdas -että särösoundi on meitsin korviin juuri sellaiset miltä sähkökitaran pitääkin kuulostaa. Tuohon timen heittelyyn en ole koskaan kiinnittänyt ainakaan tietoisesti negatiivista huomiota. Virheet on rikkautta. :) Todella musikaalisen ja inspiroivan oloinen heppu, kaiken kaikkiaan.
CoD:n introssa se nopea string skipping meinasi tuottaa aika paljon alussa ongelmaa, mutta sitten keksin keskisormen käytön Johnsonin livepätkältä. Hauska ralli kyllä veivata, tulee kuvitteellisen lasten eläinvideopelin tunnari mieleen. |
Jucciz
10.01.2012 23:39:34 (muokattu 10.01.2012 23:40:16) | |
|
_UmmaGumma_: Virheet on rikkautta. :)
On on, mutta jatkuva tahaton nokillaan olo on mun mielestä vähän eri asia kuin satunnaiset virheet soiton seassa. Jälkimmäisiä sattuu kaikille, mutta ensiksi mainittu on perustavammanlaatuinen ongelma, johon olisi syytä pureutua. Ilmeisesti onneksi on jo ruvettukin työstämään... Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! |
|
Ainakin tossa '88 -livessä, joka on siis kokonainen konsertti EJ näyttää jännittävän aika lailla, joka varmasti myös lisää kiilaamista. Mulla on kyseinen keikka DVD:llä ja kaveri käytännössä tärisee koko keikan ajan.
Eipä siinä, ei tuo rumpalinkaan kolmimuunteisuus kyseisellä rieskalla ole ihan parasta A-ryhmää... |
|
.tapi.: Johnsonilla on kyllä yksi huonoimmista timeista, mitä tuon kaliiberin kitaristeista löytyy. Tosin on mies viime vuosina sitä jossain määrin parantanut, mutta itsellä on useampi bootleg ja useissa niistä soitto kuulostaa timen puolesta enemmän lukion tilu-pertin suorittamiselta kevätjuhlassa, kuin maailmanluokan kitaristin soitolta. Kerrassaan hämmentävää noin kovan luokan kitaristilta :o
Tämä kyllä. Paikoitellen hyvää soundimaailmaa ja muutama hyvä biisi mieheltä irronnut mutta tämmöinen kokonaiskuva itsellänikin on, valitettavasti.
Manhattan on rakas biisi :)
"Thank you for the music, white boy". 6-stroke troll #1 |
 Kaijis
11.01.2012 03:05:39 (muokattu 11.01.2012 03:07:04) | |
|
Noob kysymys: Mitä tarkoittaa "nokillaan olo" ja "kiilaaminen"?
Loistobiiisi kyllä niinkuin muutama muukin EJ:n biisi. Ilman guitarheroa en välttämättä edes tuntisi koko tyyppiä. :/ |
|
Kaijis: Noob kysymys: Mitä tarkoittaa "nokillaan olo" ja "kiilaaminen"?
Noi on siis synonyymejä ja tarkoittavat sitä, että soitto on ajallisesti hieman edellä muita soittajia, mikä tuottaa yleensä - ei toki aina - vähän hätäisen kuuloisen lopputuloksen. Kiilaamisen vastakohta on "laahaaminen", "taakse soittaminen", "laid back", "takakeno" yms.
Yleisesti ottaen pieni laahaaminen kuulostaa miellyttävämmältä kuin yhtä suuri kiilaaminen, mutta toki tämä on tapauskohtausta. Joskus pienellä kiilaamisella voidaan nostattaa kappaleen jonkin osion "meininkiä" yms. Kuitenkin, jatkuva ja selkeä kiilaaminen harvoin kuulostaa pidemmän päälle miellyttävältä.
Lisäksi esim. rumpalit saattavat soittaa eri raajoillaan hieman eri timessä, eli vaikkapa tasaista ja jämäkkää peruspulssia hi-hatilla ja samalla viivästävät vaikkapa virveli-iskua aavistuksen, jolloin komppiin saadaan vähän "takakenoinen fiilis". Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! |
|
T-Stag: Ainakin tossa '88 -livessä, joka on siis kokonainen konsertti EJ näyttää jännittävän aika lailla, joka varmasti myös lisää kiilaamista. Mulla on kyseinen keikka DVD:llä ja kaveri käytännössä tärisee koko keikan ajan.
Öö... tärisee koko keikan? En kyllä havaitse muuta "tärinää" kuin mitä vibrakammen käyttäminen vaatii, esim. tossa Love or confusionissa.
http://www.youtube.com/watch?v=kUjUzd67bBU
"Joh. 3:16" |
|
Komia piisi on. Muistelin, että mulla on jossain tuohon hyvä tausta - oikein muistin. Yhden "Guitarist" -lehden mukana tuli CD, jossa tuo tausta on. Just kuuntelin, toimivalta vaikuttaa.
Jos kiinnostaa, voin tosta tehdä mp3:n ja tuupata sen "jonnekin".
sum ergo cogito |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
