Kitarat: kitarakamat ›

Minkälaisia kokemuksia ihmisillä on minibuckereista straton tallassa? Aiempien omien kokemusteni mukaan ne muistaakseni jäivät aika paljon jälkeen normikokoisista vastaavista. Saundi oli aika ohut ja kireähkö - vähän niin kuin yksikelaisissakin tallassa. Johtuneeko tallamikin paikasta niin lähellä tallaa vai minibuckereiden anatomista, en tiedä. Olisiko kokemuksia vielä muidenkin kuin Duncanin ja DiMarzion mineistä?
 
Itselläni on ykköskitarana Suhrin Classic strato, jossa on vain singleille routingit. Kitarassa on myös vakiona SSC eli noice-cancelling systeemi, josta johtuen jyrsiminen isommaksi ei helposti onnistu kun mikkien ympärillä bodyssä menee ilmeisesti dumb-coilin käämit. Eikä jyrsiminen muutenkaan jälleenmyyntiarvon kannalta olisi mikään ässäveto.

Vielä lisäyksenä, että tuo Shuri on mielestäni aivan loistava keppi, mutta tuollaiseksi oikeaksi all-around keikkakitaraksi se vaatisi humpparin tallaan. Yritän vielä pyristellä hetken tallahumpparilla olevan Suhrin ostamista vastaan ja miettiä muita vahtoehtoja.

WhipperSnapper: Kitarassa on myös vakiona SSC eli noice-cancelling systeemi, josta johtuen jyrsiminen isommaksi ei helposti onnistu kun mikkien ympärillä bodyssä menee ilmeisesti dumb-coilin käämit. Eikä jyrsiminen muutenkaan jälleenmyyntiarvon kannalta olisi mikään ässäveto.
 
Tuo voi teettää ongelmia. Voipa jopa olla niin, että ihan minihumpparin asentaminenkin saattaa tuon kelan pätkästä - pienestä koostaan huolimatta se "paksuus" on jonkin verran normi "Strat"-mikkiä suurempi. Eli joutuu suurella todennäköisyydellä sitä mikkikoloa, jos ei nyt leventämään, niin ainakin jyrsimään nelikulmaisemmaksi.
Et sitten ole harkinnut singlecoil-kokosta humpparia?
 
Niinkuin tuolla ylempänä jo epäilit, soundillisesti tuollanen perus-minihumppari on "täysikasvuiseen" veljeensä verrattuna vähän eri tasolla, kirkkaampi (ehkä hipu erottelevampikin??) ja ei niin paljoa anna sitä "räyhää". Osaltaan tuo rakenne, tai paremminkin kaikkia passiivimikkejä koskevat "lainalaisuudet", siihen vaikuttaa, juurikin kelarungon koosta ja muodosta johtuvat.
Paljon "tehoisampi" minihumppari olis Gibsonin Firebirdin (näitten uusien!) keraamisilla magneeteilla oleva. Sitä on muutamat F-birdimiehet pitäneet jopa liiankin tehoisana, ja niitä tiedän vaihdetun vähän "miedompiin", muun muassa SD:n mikkeihin, mutta myös Gibsonin LP Deluxe-minibukkereihin.

WhipperSnapper: Yritän vielä pyristellä hetken tallahumpparilla olevan Suhrin ostamista vastaan ja miettiä muita vahtoehtoja.
 
Jos varaa on, niin älä suotta. :-)

Sori, olen puhunut tässä vähän hämäävästi. Tarkoitan siis tosiaan singlen-kokoisia humbuckereita enkä ns. minihumbuckereita.

WhipperSnapper: Olisiko kokemuksia vielä muidenkin kuin Duncanin ja DiMarzion mineistä?
 
Steel pole-mikit on käytössä niin stratossa kuin telessä.