Rock, pop, alternative ›

M83 - Hurry Up, We're Dreaming

Horrible Crowesin Elsielle lähtee täältä myös ääni. Helvetin kova levy! Mutta niin ovat nämäkin:
 
Frank Turner - England Keep My Bones
Dave Hause - Resolutions
Chuck Ragan - Covering Ground
Dan Andriano in the Emergency Room - Hurricane Season
Foo Fighters - Wasting Light

Tältä alueelta se on joko
 
Jane's Addiction - The Great Escape Artist - Todella vakuuttava paluulevy. Soundia on jälleen viety modernimpaan suuntaan, mutta bändi kuulostaa edelleen täysin omalta itseltään. Paljon mielenkiintoisia uusia soundeja ja tiukka albumikokonaisuus.
 
Blood Ceremony - Living with the Ancients - Ammattimaisella otteella tehtyä tarttuvaa retrorokkia. Erityisen mielenkiintoiseksi tekee okkultismia tihkuvat sanat, pitkät jamittelu -osiot ja soundia maalaavat huilut ja urut. Tasaisen varma levytys.
 
Kunniamaininta pakko myöskin antaa Chris Cornellille Songbook -albumista. Biisejä miehen uran eri vaiheilta esitettynä livenä akustiselta soolokiertueelta. Monet biisit avautuu huomattavasti aiempaa paremmin näin riisuttuina ja niitäkin alko uudella tavalla arvostamaan. Puhumattakaan upeasta lauluäänestä.

Meadow: M83 - Hurry Up, We're Dreaming
 
On muuten ihan hyvä levy

Bon Iver - Bon Iver
Fleet Foxes - Helplessness Blues
 
Kunniamaininnat:
 
Decembrists, The - King Is Dead, The
The Head And The Heart - The Head And The Heart
My Morning Jacket - Circuital
White Denim - D

Uriah Heep Into the Wild.

Parhaat:
Girls - Father, Son, Holy Ghost
PJ Harvey - Let England Shake
St. Vincent - Strange Mercy
Magazine - No Thyself
Destroyer - Kaputt
 
Kunniamaininnat:
Kate Bush - 50 words for snow
The War on Drugs - Slave Ambient
 
Paras julkaisu:
The Beach Boys - Smile Sessions
 
Ehkä näin.

The Leo Bugariloves: Feelings.

Jaa-ah, meikäläisen suosikit tälle vuodelle taitavat olla Tori Amosin Night of Hunters ja Devin Townsend Projectin Deconstruction. Vai haettiinkohan tässä vain Rockpopaltsu- osaston vuoden levyjä... No, ihan sama. Nuo ne on kuitenkin.

1. Foo Fighters - Wasting Light
Kevään alkupettymyksen ja alkumauttomuuden jälkeen otti loppusyksystä tylyn loppukirin omaksi suosikikseni tältä vuodelta. Biisit 8+, meininki 9, tuotanto 9+, ammattimaisuus ja soitosta läpihuokuva itsevarmuus ja suvereenius 10.

2. Asa Masa - Jou jou
Yksi kesän soundtrackeistä, paljon akustisia soittimia, rentoa mutta varmaotteista soitantaa, kevyt ja erotteleva tuotanto, yleisfiilikseltään hauska ja hyväntuulinen levy. Tyyliltään ja hengeltään erilaiset biisit aivan loistavia.

3. Joey Cape's Bad Loud - s/t
Joey Capen paluu Bad Astronaut -tyyliseen isojen kitaroiden tukemaan supermelodiseen, punkahtavaan rockiin. Hyvä levy, sellanen kasipuol, parempi kuin keskivertopläjäys mutta eipä löytynyt haastajia tälle sijalle.

Vuoden paras biisi:
The Strokes - Under Cover Of Darkness ehdottomasti, jos Angles -levy olisi ollut edes puolillaan tämän kaltaisia, olisi ollut aivan vasurilla heittämällä silmät kiinni jalasta kiinni vuoden paras levy.

Vuoden tulokas:
Sublime With Rome. Sublimen comeback uudella laulajalla. Toimii ok. Ei niin röyhkeä kuin Bradley mutta ihan asiallisen kuuloinen kultakurkku on myös tää Rome.

Girls - Father, Son, Holy Ghost
Eppu Normaali - Mutala
Morning Teleportation - Expanding Anyway
Obscura - Omnivium
Foo Fighters - Wasting Light
 
Vähän on vaihteleva genret, mutta en mie genreihin uskokaan!

Blackfield - welcome to my dna
Coldplay - mylo xyloto
Beardfish - mammoth

Muutama levykäinen ilman paremmuusjärjestystä.
 
Kotisuomi:
 
Plain Ride - Stonebridge
-Kolmen viiden tähden levyn jälkeen odotukset olivat ehkä vähän turhan korkealla, mutta aivan menevä levy lievästä alkupettymyksestä huolimatta. Janne Westerlundin äänessä on enemmän kähinää ja räkää kuin aiemmin, ja tämä kyllä toimii. Suosikkibiisi on vänkkyrä räkäblues Piss-eyed dog:
http://open.spotify.com/track/3ZveRIhtCrCi1t5HXmFvp3
 
Wagner, Mirel - Mirel Wagner
-Kaikki suitsutus on ansaittua. Nyt kun on todistettu, että Wagner osaa tehdä levyllisen kappaleita ja esittää ne intensiivisesti ja kestävästi yksin kitaransa kanssa, niin odotellaan innolla seuraavaa levyä, johon voisi tulla jo vähän uutta sovituksellisuuttakin.
 
22-Pistepirkko - Lime green DeLorean
-Hieno nousu edellisen, turhan tasapaksuksi jääneen, Stuff is like we -levyn jälkeen. Särmää saisi olla vähän enemmän, mutta monissa määrin positiivinen popyllätys.
 
Faarao Pirttikangas - Kuhmalahden Nubialaiset
-Musiikillisesti ja lyyrisesti komea teos, joka harmillisesti jää vähän yksitotiseksi ehkäpä Pirttikankaan julmasta tulkintatavasta johtuen. Erittäin lupaava levy kuitenkin.
 
Isotalo, Suvi - P.S. Maj'lle
Tykkään tästä naisesta ja odotan innolla kehitystä. Kaunis ääni ja kauniita lauluja. Seuraavasta levystä voi tulla jo klassikko.
 
Tenhi - Saivo
Odotettu levy, joka myös lunasti odotukset. Tutustuminen on vielä vähän kesken, mutta jo nyt levyltä löytyy muutama yhtyeen parhaisiin lukeutuva kappale.
 
Steel Mammothin uusimpaan pittää tutustua vielä..
 
Ulukomaat:
 
PJ Harvey ja Kate Bush saavat pisteitä täältä, mahtavia levyjä. Myös Alela Diane & Wild Divine oli mukava levy, vaikkei aivan odotuksia lunastanutkaan. Fleet Foxes ei päässyt ihna edellisen tasolle, mutta mahtava levy kuitenkin. Sparrow and the Workshopin Spitting Daggers on soinut myös kovasti. Raikasta poprockia ja komeita lauluja.
 
Sitten tietysti
Red Fang - Murder the Mountains
Rytisee!
 
Enempää en jaksa alakaa miettimään nyt.
 
Kunniamaininta:
 
Silmien Vaihtajat: 1985-1986
-Tämä levy ansaitsi tulla julkaistuksi.
 
E: lisäys I

Kai se on Foo Fighters, kun taitaa olla melkein ainut levy minkä koko vuotena ostin. Ehkä tänä vuonna jaksaa musa kiinnostaa enempi...

reos: Dark Buddha Rising
Hexvessel
siinä aika kovat kyllä.
 
meinasin unohtaa hexvesselin, oli kyllä mukava uusi tuttavuus minulle.

Munamiehen kakkoslevy......

Black Country Communion: 2

Sovitaan että se on Märvel - Warhawks of War.

minidriver: Sovitaan että se on Märvel - Warhawks of War.
 
Onko pakko? Jos ei halua?
 
E: Ettei mene offtopiciksi, sanotaan nyt vaikka Devil's Blood - The Thousandfold Epicenter ja Kvelertak - Kvelertak. Onhan niitä vaikka kuinka paljon, ei nyt muista.