Kitarat: kitarakamat ›

http://www.tiede.fi/uutiset/4536/uusi_viulu_hakkaa_stradivariuksen
 
Uujee, vintage-lisä on virallisesti todistettu. :) Sinänsä ei itseäni yllätä tämä tulos. Onhan tosin hyvä soitin tietty muutakin kuin hyvä saundi ja soitettavuus - se inspiroi fiiliksellään soittajaa. Joillekin se mojo tulee nuhrusesta ulkonäöstä ja siitä, että tietää soittimen palvelleen hyvin myös edellisiä soittajia ja ehkä jopa jotkut saavat kiksejä kalliista hinnasta.
 
Mahtaisko sama tulos tulla myös sähkökitaroilla testattaessa? Saako 59' lespan tämän tiedon levittyä Pajalta kohta tonnilla?

WhipperSnapper: http://www.tiede.fi/uutiset/4536/uusi_viulu_hakkaa_stradivariuksen
 
Uujee, vintage-lisä on virallisesti todistettu. :) Sinänsä ei itseäni yllätä tämä tulos. Onhan tosin hyvä soitin tietty muutakin kuin hyvä saundi ja soitettavuus - se inspiroi fiiliksellään soittajaa. Joillekin se mojo tulee nuhrusesta ulkonäöstä ja siitä, että tietää soittimen palvelleen hyvin myös edellisiä soittajia ja ehkä jopa jotkut saavat kiksejä kalliista hinnasta.
 
Mahtaisko sama tulos tulla myös sähkökitaroilla testattaessa? Saako 59' lespan tämän tiedon levittyä Pajalta kohta tonnilla?
 
Ei kai se mikään itsestäänselvyys ole että kaikki "vintage" kitarat olisi parempia kuin uudet mutta tuskin niitä tosiaan sen mukaan hinnoitellaan. Ainoa keino varmaan millä hinnat saisi alas vintagekitaroista on se että kukaan ei osta niitä enää.

Kun ajattelee taidemusiikkia ja viulisteja stereotypisesti, niin tää on jotenkin erityisen hauska uutinen. :)

WhipperSnapper: Kun ajattelee taidemusiikkia ja viulisteja stereotypisesti, niin tää on jotenkin erityisen hauska uutinen. :)
 
Mäkin tuhisin viiksiini tyytyväisenä lukiessani tätä.

Perhanan teknokraatit vie taas ilon koko elämästä:-(
 
Ottamatta lainkaan kantaa sinällään viulisteihin tai viulujen sointieroihin, niin minua ihmetyttää että miksi mielikuvissa syntyvä arvonlisä olisi yhtään sen vähempiarvoinen kuin fysiologisesti mitattavat erot?
 
Mitä vintagevehkeisiin tulee, niin siinä soittimessa kiteytyy koko joukko erilaisia merkityksiä joista se mojo syntyy joista osa on mitattavia (vanhan tolppaporan terän jälki mikkipoterossa, jo ammoin kuolleen soitinrakentajan nimikirjaimet kaulataskussa, tms. niin huomaa ne puut, jotka ovat peräisin paremmasta ja terveemmästä metsästä ajalta jolloin lohetkin kasvoivat kolmikymmenkiloisiksi, etc.) ja osa ei (soitinyksilöön liittyvä tarina, soitin merkkiin liittyvä tarina ja historia, etc.). Nämä ovat tieteen valossa pitkälti yliaistillisia ominaisuuksia soittimessa, mutta silti niillä on merkitystä jota ainakaan minä en lähtisi vähättelemään.
 
Stradivarius on ihmisten mielikuvissa kasvanut myyttisin mittoihin. Hänet nähdään tarunhohtoisena velho Merliiniin verrattavana soitinvelholta jolla on korkeampi tieto viuluista ja yhteys jumaliin. Viis siitä, että musiikin konventiot ovat saattaneet vuosisatojen kuluessa muuttua suosimaan nykysoittimia.
 
Kyllähän tieteen iltapäivälehdille on varmasti herkullinen uutinen, että ihmisen käsitykset ohjaavat hänen aistihavaintojaan, mutta onko sillä ihan oikeasti paljoakaan enää uutisarvoa.
 
Soittimen sointi ja muut ominaisuudet ovat puhtaasti sopimuspohjaisia kysymyksiä joten niiden tutkiminen tieteellisillä metodeilla on lähinnä naurettavaa. Ja huomatkaa, että nämä sopimukset myös muuttuvat aikojen satossa musiikin muutosten ja muuttuvan maailman myötä. Minä siis voin ottaa kitaran käteen ja vain yksinkertaisesti päättää, että se on hyvä eikä mikään tiede voi väittää sitä käsitystä vääräksi. Tiede voi ainoastaan haastaa minut tunnistamaan sen hyvän kymmenien samanlaisten joukosta silmät sidottuina mutta se on kohtuutonta.
 
Ostakaa vain merkkikitaroita jos haluatte ja pitäkää niitä hyvinä, ei siinä ole mitään häpeämistä. Katsokaa vaateteollisuutta, sillä on jo aikapäiviä sitten merkki ja tuote erotettu toisistaan ja hyvin kelpaa kuluttajille. Huomatkaa, että halpakin kitara voi olla huono ja vastaavasti kalliskin kitara voi olla hyvä;-) ihan miten vaan sovitaan. Lopultakin kitara, viulu, musiikki ja kulttuuri on vain ihmisen mielikuvituksen tuotetta, mitä tekemistä sillä on tieteen kanssa tai mitattavien faktojen?

hallu: Soittimen sointi ja muut ominaisuudet ovat puhtaasti sopimuspohjaisia kysymyksiä joten niiden tutkiminen tieteellisillä metodeilla on lähinnä naurettavaa. Ja huomatkaa, että nämä sopimukset myös muuttuvat aikojen satossa musiikin muutosten ja muuttuvan maailman myötä. Minä siis voin ottaa kitaran käteen ja vain yksinkertaisesti päättää, että se on hyvä eikä mikään tiede voi väittää sitä käsitystä vääräksi. Tiede voi ainoastaan haastaa minut tunnistamaan sen hyvän kymmenien samanlaisten joukosta silmät sidottuina mutta se on kohtuutonta.
 
Mielestäni tieteelliset tutkimukset soinnin merkityksestä ovat ihan valideja ja erinomaisen mielenkiintoisia kun testit tehdään sokkona soittajien toimesta, eikä esim. jollain käyrien tulkintametodeilla sähköisesti mittaamalla.
 
Ulkonäkö- ja mojokysymykset ovat soinnista erillinen asia sitten taas... Ihan yhtä valideja valintakriteerejä ovat nekin.

Terry Pantheras: Mielestäni tieteelliset tutkimukset soinnin merkityksestä ovat ihan valideja ja erinomaisen mielenkiintoisia kun testit tehdään sokkona soittajien toimesta, eikä esim. jollain käyrien tulkintametodeilla sähköisesti mittaamalla.
 
Nimenomaan! Soittajien kokemuksiinhan nämä tulokset pohjautuivat eikä taajuusspektrin tuijotteluun tai muihin "tieteellisiin metodeihin". Luitko Hallu ton linkin? :)

Vintagelisä on samaa kuin antiikkilisä vaikka huonekaluissa. Se meriheinätopattu tuolihan voi olla aivan paska istua, mutta kato antiikkia hei. :P
 
Joittenkin vintagesoittimien hinnassa on myös tuota keräilyarvoa aika rotevasti.

Numb: Vintagelisä on samaa kuin antiikkilisä vaikka huonekaluissa. Se meriheinätopattu tuolihan voi olla aivan paska istua, mutta kato antiikkia hei. :P
 
Joittenkin vintagesoittimien hinnassa on myös tuota keräilyarvoa aika rotevasti.
 
Näinhän se on. Uskoisin kuitenkin, että tän tyylisillä tutkimuksilla alkaa olla viulistien, ja ehkä muidenkin soittajien, elämään merkitystä kun pelkällä Stradivariuksen vuoden vakuutusmaksulla saa paremmin soivan soittimen minkä käsittelyssä ei tarvitse olla aivan niin tarkkana. Vielä lisänä on uuden soittimen helpompi soitettavuus verrattuna Stradiin - muutamat viulistitutut, jotka ovat testanneet tai saaneet käyttöönsä tälläsen Stradin, ovat sanoneet, että saundaa loistavalta mutta on useimmiten aika bitch soittaa.

WhipperSnapper: Nimenomaan! Soittajien kokemuksiinhan nämä tulokset pohjautuivat eikä taajuusspektrin tuijotteluun tai muihin "tieteellisiin metodeihin". Luitko Hallu ton linkin? :)
 
on ne kyllä ihan mitattavissakin, kyllä se taajuuskäyrä ja Db käyrä näyttävät ne erot noista ihan kuin korvakin, paremminkin.

WhipperSnapper: muutamat viulistitutut, jotka ovat testanneet tai saaneet käyttöönsä tälläsen Stradin, ovat sanoneet, että saundaa loistavalta mutta on useimmiten aika bitch soittaa.
 
kyllä ne tallat tehdään niihin aina soittajan mieltymyksen mukaan, joten ei ne ole "bitch" soittaa sen enempää kuin joku toinen.

Numb: Joittenkin vintagesoittimien hinnassa on myös tuota keräilyarvoa aika rotevasti.
 
Keräilyarvohan on hyvä esimerkki siitä, miten johonkin tuotteeseen saa hintaa lisää. Esim. keräilykortithan ovat materiaalikustannuksiltaan täysin mitättömiä, mutta jonkun kuvan takia niidenkin arvo saattaa olla vaikka ja mitä (= Samaa löytyy myös sarjakuvista.

aristoteles666: on ne kyllä ihan mitattavissakin, kyllä se taajuuskäyrä ja Db käyrä näyttävät ne erot noista ihan kuin korvakin, paremminkin.
 
-"Tää viuluhan kuulostaa ihan paskalta!"
-"Ei itseasiassa kuulosta. Katos tästä taajuuskäyrästä."
 
Näinkö?
 
Meinaan siis, että tälläset taajuuskäppyrien kattomiset on helppo teilata, niin kun Hallu jo tekikin, mutta ammattisoittajien kuulohavaintoihin ym. perustuvaa testiä vähän vaikeampi niin kuin tässä linkin testissä tehtiin.

WhipperSnapper: -"Tää viuluhan kuulostaa ihan paskalta!"
-"Ei itseasiassa kuulosta. Katos tästä taajuuskäyrästä."
 
Näinkö?
 
Meinaan siis, että tälläset taajuuskäppyrien kattomiset on helppo teilata, niin kun Hallu jo tekikin, mutta ammattisoittajien kuulohavaintoihin ym. perustuvaa testiä vähän vaikeampi niin kuin tässä linkin testissä tehtiin.
 
jos ne, niinkuin varmaan onkin , on samalla otettu mikillä talteen, niin kyllä ne erot on siellä käppyröissäkin.

aristoteles666: jos ne, niinkuin varmaan onkin , on samalla otettu mikillä talteen, niin kyllä ne erot on siellä käppyröissäkin.
 
Ihan varmaan eroja näkyy viivoissa, mutta mitä ne kertoo äänen miellyttävyydestä? Tai helpposoittoisuudesta?

markus16: Ihan varmaan eroja näkyy viivoissa, mutta mitä ne kertoo äänen miellyttävyydestä? Tai helpposoittoisuudesta?
 
Aivan kaiken. Studioiden useat tarkkailukaiuttimetkin on kato aivan turhat oikeasti kun saman näkee käppyrästä, kuuntelematta.

markus16: Ihan varmaan eroja näkyy viivoissa, mutta mitä ne kertoo äänen miellyttävyydestä? Tai helpposoittoisuudesta?
 
hohhoijaa.

aristoteles666: hohhoijaa.
 
Sä et nyt ymmärtänyt mitä ajettiin takaa. Käppyröillä ja viivoilla mitattaessa on aika vaikea saada miellyttävyyttä esiin, ainakin näin oman kokemuksen perusteella :) Vai onko sitä kenties onnistuttu mittaamaan? Jos on, olisin mielenkiinnolla kuulemassa miten ja missä, sekä kenen toimesta - muuten kuin subjektiivisesti.

aristoteles666: on ne kyllä ihan mitattavissakin, kyllä se taajuuskäyrä ja Db käyrä näyttävät ne erot noista ihan kuin korvakin, paremminkin.
 
Niin mutta käykö niistä ilmi kumpi on parempi?