Media ja viihde ›

Meadow: En nyt näe, miten joku överikliseinen sankarillinen uhraus käy paremmin järkeen tässä suhteessa.
 
Huomattavasti vähemmänhän tuo oli överikliseistä kuin se alkuperäisen version älytön perhosjuttu. Hyi. Sitäpaitsi tuolla lopulla se naisen hahmo muuttui käytännössä tarpeettomaksi koko leffan kannalta. Itse olen kyllä tyytyväinen, että valitsin summassa sen teatteriversion levyn alkuvalikosta ja katsoin vasta jälkeenpäin tuon toisen lopun. Ois jääny paska maku suuhun muuten.

bedlam: Huomattavasti vähemmänhän tuo oli överikliseistä kuin se alkuperäisen version älytön perhosjuttu. Hyi. Sitäpaitsi tuolla lopulla se naisen hahmo muuttui käytännössä tarpeettomaksi koko leffan kannalta. Itse olen kyllä tyytyväinen, että valitsin summassa sen teatteriversion levyn alkuvalikosta ja katsoin vasta jälkeenpäin tuon toisen lopun. Ois jääny paska maku suuhun muuten.
 
Mielestäni nimenomaan se, että sankari mieluummin uhraa itsensä kuin tekee sovinnon vihollisen kanssa, on ällökliseistä Hollywood-ajattelua. Ja varsinkin se, että hirviöistä tehtiin tuon lopun myötä pelkkiä kauhuleffaöttiäisiä oli suorastaan raivostuttavaa yksinkertaistamista. En täysin ymmärrä, mitä tarkoitat sillä, että naisen hahmosta tulee tarpeeton?
 
Niin ja viittasin tuolla viimeisellä lauseellani siihen kun sanoit, että leffan nimi muka kävisi paremmin jälkeen teatterilopulla.

Meadow: Mielestäni nimenomaan se, että sankari mieluummin uhraa itsensä kuin tekee sovinnon vihollisen kanssa, on ällökliseistä Hollywood-ajattelua. En täysin ymmärrä, mitä tarkoitat sillä, että naisen hahmosta tulee tarpeeton?
 
Nyt et varmaan muista kunnolla tuota teatteriversion loppua, eihän siinä ollut mitään mahdollisuutta sovinnolle. Örvelöt olivat tulossa tappamaankeitä sakkia, eivätkä mitään sovintoa hieromaan.
 
Niin siis eihän tuolla naisella ollut tarinan kannalta mitään käytännön pointtia tuolla lopetuksella. Koko leffa oltaisiin voitu mennä ilmankin häntä ja poikaa.
 
Minusta muutenkin tuntui ihan älyttömälle että yhtäkkiä ne riivatut ja verenhimoiset tappajat piirtelevät perhosia ja halailevat rakastettujaan. Ja se sankarin tyttären perhosjuttu vielä yliluonnollisena lisänä tuohon...
 
En ole kirjaa lukenut, sekin sulla tietty vaikuttaa varmaan mielipiteeseen. Ei tainnut Omega Man olla juuri sen lähempänä sitten alkuperäistä tarinaa?

bedlam: Nyt et varmaan muista kunnolla tuota teatteriversion loppua, eihän siinä tarjottu mitään mahdollisuutta millekään sovinnolle. Örvelöt olivat tulossa tappamaan tyypin, eivätkä mitään sovintoa hieromaan.
 
En nyt väittänytkään että teatteriversiossa oltaisiin edes tarjottu sovinnon mahdollisuutta. Alkuperäisessä lopussahan paljastuu, että hirviöt yrittivät koko ajan pelastaa sitä naarasta Nevillen labrasta. Tämä juonenkäänne poistettiin teatteriversiosta kokonaan. Siinä ne olivat vain aivottomia hirviöitä.
 
Niin siis eihän tuolla naisella ollut tarinan kannalta mitään käytännön pointtia tuolla lopetuksella. Koko leffa oltaisiin voitu mennä ilmankin häntä ja poikaa.
 
He olivat ns. stakes-hahmoja.
 
Minusta muutenkin tuntui ihan älyttömälle että yhtäkkiä ne riivatut ja verenhimoiset tappajat piirtelevät perhosia ja halailevat rakastettujaan. Ja se sankarin tyttären perhosjuttu vielä yliluonnollisena lisänä tuohon...
 
Emmehän me katsojina koskaan nähneet, mitä hirviöt tekevät päiväsaikaan. Yöllä ne metsästivät, aivan kuten varhaiset ihmisetkin tekivät aikoinaan.

Eilen tuli katseltua muutama leffa oluen kanssa.
 
L.A. Confidential 4/5
 
Hyvin toimiva rikosleffa, jossa melko huikea näyttelijäkaarti. Juoni oli hyvä, ja toimiva. Mielenkiintoinen leffa, joka tulee varmasti katsottua toistekin.
 
A Fish Called Wanda 4/5
 
Tämä tuli katseltua nyt toistamamiseen John Cleesen "The Alimony" kiertueen innoittamana. Ensimmäisellä kerralla en edes tiennyt, että tämä oli Cleesen käsikirjoittama, mutta nyt kun sen tiesi, aukesi elokuva hieman helpommin. Varsin toimivaa komediaa, ja hyvät näyttelijäsuoritukset.
 
Tänään tuli tsekattua uudelleen myös Eastern Promises
 
Loistava kuvaus Venäjän mafian toimista. Viggo heittää tiukan roolin, ja leffa toimii todella hyvin. Melko "raa'at" kohtaukset tuovat elokuvaan sopivaa tunnelmaa ja saunakohtaus oli kyllä huikea. 4/5

Castle In The Sky (aka Laputa)
 
Taattua pettämätöntä Ghibli-laatua. Taas kerran mahtavat maisemat ja miljööt, mielenkiintoiset henkilöt ja hyvä juoni. Musiikista puhumattakaan..
 
5/5, koska parempiakaan leffoja en ole nähnyt.

Into the Wild (2007) http://www.imdb.com/title/tt0758758/
 
Tuli eilen neloselta ja pakkohan se oli katsoa, vaikka tarkoitus oli mennä ajoissa nukkumaan ja korjata unirytmi heti alkuunsa oikeaan... Noh, ei kaduttanut valvominen pätkääkään tätä katsoeassa. Kaunista kuvausta ja äärimmäisen kiehtova ajatus heittäytymisestä yhteiskunnan saavuttamattomiin.
 
Roolivalinta pääosaan ei ehkä ollut nappivalinta, vaikka kynäniska olikin "ihan hyvä". Mielestäni päähenkilö jäi etäiseksi ja hänen ajatusmaailmaansa oli vaikea päästä sisään. Pelkkä typerä virne naamalla läpi elokuvan ei oikein toimi tunteiden näyttäjänä. + miehinen habitus ei ollut riittävä äärimmäisen miehisyyden kuvaamiseen. Sivurooleissa huipputyötä. Esim. Hal Holbrookin esittämä vanhus melkein sai raavaan miehen tirauttamaan kyyneleitä.
 
Lievää SPOILERIA:
 
Vaikka olisi voinut kuvitella, että leffa on yksinäisyyden, luonnon kauneuden ja erakoitumisen ihannointia, niin vähän yllättäen viesti olikin sitten eri suuntainen. En tiedä miten tarkasti leffa seuraa totuutta tapahumissa (takuulla kävi bylsimässä sitä nuorta neitoa in real life) mut ilmeisesti chris tajusi virheensä ja katui yksin oloaan viimeisillä hetkillään. Happiness only real when shared
 
Pistemäärä jääköön hieman vajaaksi, kun elokuva ei kovasti yrityksestään huolimatta ollut tarpeeksi "tunteikas".
 
3,5/5

Melancholia
 
Von Trierin maailmaa jos ei nyt ahdistavimmillaan, niin melkein ainakin. Hieman laahaava, joskin ohjaajalle tyypillinen tehokeino: ei tämä ollut oikein elokuva, vaan enempi "tila" pääosanäyttelijän päässä. Kirsten Dunstin esittämän Justinen elämä on vakavaa masennusta, joka tuntuu helpottavan lähenevän maailmanlopun myötä. Hämmentävää. Varmasti yksi mieleenpainuvimmista maailmanlopunkuvaelmista, mutta ei ehkä sittenkään nouse klassikkotasolle. Lähellekään. Plussaa Von Trierille tyypillisestä alastomuudesta ja osaavista näyttelijöistä.
 
* * * ja puol

Veksu: Melancholia
 
Von Trierin maailmaa jos ei nyt ahdistavimmillaan, niin melkein ainakin. Hieman laahaava, joskin ohjaajalle tyypillinen tehokeino: ei tämä ollut oikein elokuva, vaan enempi "tila" pääosanäyttelijän päässä. Kirsten Dunstin esittämän Justinen elämä on vakavaa masennusta, joka tuntuu helpottavan lähenevän maailmanlopun myötä. Hämmentävää. Varmasti yksi mieleenpainuvimmista maailmanlopunkuvaelmista, mutta ei ehkä sittenkään nouse klassikkotasolle. Lähellekään. Plussaa Von Trierille tyypillisestä alastomuudesta ja osaavista näyttelijöistä.
 
* * * ja puol
 
Pitkälti samaa mieltä, pisteitä tosin puolikas vähemmän. Premissi "masentuneet ottaa lopun hyvin vastaan" on ihan mielenkiintoinen, mutta siitä ei oikein saada mitään irti. Ensimmäisen osion Justinen masennus ja asioiden ryssiminen oli kyllä parhaillaan tunnistettavan tehokasta von Trieriä, mutta toisen osion hiljainen hysteerisyys ei oikein lämmittänyt. Ehkä kun Antichrist veteli niin kovin vedoin oman rohkean tarinansa purkkiin, niin tämä ei siihen verrattuna lämmittänyt.

The Happening
 
Tämä M. Night Shyamalanin trilleri ei nyt oikein toiminut. Trailerin perusteella vaikutti kovin kiehtovalta idealta, että jostain vain tulee joku mystinen voima joka saa jengin laumoittain tappamaan itsensä. Mutta sitten kun näin elokuvan, niin tuli vähän hölmistynyt olo. Voi näköjään noinkin jännän idean vesittää hajuttomalla ja mauttomalla käsikirjoituksella ja muutenkin varsin ponnettomalla meiningillä. Mark Wahlberg ei ihan vakuuttanut jonain luonnontieteiden opettajana ja parisuhdekuvio Zooey Deschanelin esittämän Alman välillä oli jotenkin todella halju ja mitäänsanomaton, ei ollut tunnetta tai mitään kipinää siinä. Olen noita molempia näyttelijöitä pitänyt ihan hyvinä, mutta en kyllä tämän rainan perusteella. Mutta onhan se Zooey vaan muuten niin ihana, sitä on aina ilahduttavaa katsoa vaikka tällaisessa huonommassa trillerissäkin.
Tarinan pääidea, eli se mystinen tuuli joka saa ihmiset tappamaan itsensä, pursusi epäloogisuuksia eikä sitä juuri millään tavalla edes selitetty, mistä on kyse. Kuhan vaan puut rupes heilumaan ja vähän heinikko vellomaan niin jengi juoksee ruohonleikkureiden alle ja hyppää kerrostalojen katoilta, kuitenkin päähenkilöt olivat useaan otteeseen tämän tuulen kourissa eikä heille koskaan käynyt mitään. Ei oikein vakuuttanut tuo.
Kiinostava perusidea ja Zooey Deschanel sai minut katsomaan tämän, mutta petyin karvaasti. Ei tässä nyt ihan hukkaan aika mennyt, kyllä tuon krapuloissaan katsoi, mutta vähän jäi kyllä semmoinen olo, että mitä on Shyamalanille tapahtunut, kun tämmöisiä floppeja tekee.
 
Annan 1,5 / 5.
 
Aika turha elokuva, mutta kyllä tuon paremman puutteessa sen yhden kerran voi ehkä katsoa. Sitten sen voikin unohtaa.

The Expendables *1/2
 
Olin jättänyt tähän asti katsomatta tämänkin leffan, koska pelkäsin sen olevan juuri tällaista. Äärimmäisen tylsää, mielikuvituksetonta, paskasti kirjoitettua, ohjattua ja kuvattua vammailua. Erikoisefektit oli niin ikään perseestä ja koko leffasta jäi fiilis "aikuset jätkät leikkii" - tuli ihan intti mieleen. Stallone/Willis/Arnold -kohtaus oli ainoa valopilkku. Ja olihan se ihan viihdyttävää naureskella progressiivisille kuvakulmavalinnoille ja heiluvalle kameralle.
 
Hobo With a Shotgun ****
 
AIVAN eri kaliiberia. Pyyhkii viihdyttävyyden puolesta lattiaa sekä Expendablesilla että Machetella. Kaikki on niin överiä ja älytöntä (The Plague ja MUSTEKALA?), Rutger Hauer on mies, värimaailma on erinomaisen surrealistinen sekä retro ja munaa nyt vaan on kaikin puolin enemmän. Taas erinomainen osoitus siitä, että pelkällä isolla budjetilla ei tehdä hyviä leffoja.

Matjardo:mitä on Shyamalanille tapahtunut, kun tämmöisiä floppeja tekee.
 
Onko se tehnyt jotain muutakin, kuin floppeja unbreakablen jälkeen?

Rhapa: Onko se tehnyt jotain muutakin, kuin floppeja unbreakablen jälkeen?
 
Niin paljon kuin se yleisöä jakaakin, mun mielestä Signs on heittämällä sen paras tekele.

slipkorn:
Hobo With a Shotgun ****
 
AIVAN eri kaliiberia. Pyyhkii viihdyttävyyden puolesta lattiaa sekä Expendablesilla että Machetella. Kaikki on niin överiä ja älytöntä (The Plague ja MUSTEKALA?), Rutger Hauer on mies, värimaailma on erinomaisen surrealistinen sekä retro ja munaa nyt vaan on kaikin puolin enemmän. Taas erinomainen osoitus siitä, että pelkällä isolla budjetilla ei tehdä hyviä leffoja.
 
Jaa, itse en kyllä arvostanut noin korkealle. Olihan se välillä ihan hauska ja massasta poikkeava, mutta kaatui mielestäni liikaan goreiluun.

Putoavia enkeleitä 3/5
 
Aika hyvä tarina Aila Meriluodon (Elina Knihtilä) ja Lauri Viidan (Tommi Korpela) suhteesta heidän (fiktiivisen) Helena-tyttärensä (Elena Leeve) näkökulmasta. Äidin ja tyttären roolit tuntuivat menevän ihan sekaisin keskenään, ainakin aluksi, mutta sehän osoittautuikin pian varsin toimivaksi tehokeinoksi. Ihan hyvin pysyin lopulta kuitenkin mukana, että kuka on milloinkin kuka. Oiva Lohtander veti myös mieleenjäävän sivuroolin, jälleen kerran. En koe olevani kovinkaan suuri runouden ystävä, että siitä johtuen ei nyt tuon parempia pisteitä, vaikka leffasta muuten tykkäsinkin. YLE Areenasta tämän katselin, eiköhän se siellä vielä ainakin loppuviikon pysy, jos jotakuta kiinnostaa katsella.

NHR: Putoavia enkeleitä 3/5
 
YLE Areenasta tämän katselin, eiköhän se siellä vielä ainakin loppuviikon pysy, jos jotakuta kiinnostaa katsella.
 
Tämä kyllä kannattaa, hieno elokuva. Lauri Viita ei itsellekään ole kovin tuttu hahmo kuin muutaman runon myötä, mutta elokuvan esittämä kuva on varsin mielenkiintoinen.
 
Tässä vielä linkki:
http://areena.yle.fi/video/1325454607227

Swan: Niin paljon kuin se yleisöä jakaakin, mun mielestä Signs on heittämällä sen paras tekele.
 
Et voi olla tosissasi.

Taxi Driver 4/5
 
Vakuuttava leffa, ja varsinkin loppu on todella hieno. Kaikinpuolin hieno elokuva, joka ei jää pelkästään kivaksi draamaksi, vaan ottaa myös sopivasti kantaa "yhteiskunnan tilaan". Robert De Nirolta kyllä huikea suoritus!
 
Very Bad Things 3,5/5
 
Ensimmäisenä mielikuvana tulee "ihan kiva"-fiilis. Eli ihan katsottava komedia, jossa sopivasti mustaa huumoriakin mukana. Joitain ihan hyviä kohtauksia, ja toimii kestonsa ajan. Ja Kobe Tai
 
The Untouchables 4/5
 
Vaikka Robert De Niron hahmo jääkin tässä melko taustalle, on elokuva silti hyvä. Roolisuoritukset ovat toimivia, ja elokuva pitää otteessaan koko keston ajan. Näyttelijäkaartikin on melko kiva.
 
Wrongfully Accused 4/5
 
Taattua Leslie Nielsenia. Ampuu yli koko ajan, mutta toimii niin pirun hyvin siltikin.

Meadow: Et voi olla tosissasi.
 
Olen. Tiedän silti tasan tarkkaan, mikä siinä osaa ihmisistä mättää. Se on eri juttu, kuinka suurelta osin olen samaa mieltä.