Kitarat: soittaminen ›

Kurt Cobain! muuta ei tarvitse sanoa.

hyvä kysymys, en tiedä...
 
Tai sitten jotenkin halusin samaistua adrian smithiin(?)...

jaa kun mä olen kitara-addikti. kokeilin kerran ja jäin koukkuun, nyt en voi lopettaa soittamista. joka päivä pakko vetää ainaki pari riffii tai tulee hirveet reflat ;)

Jaa...tästä täytyy syyttää alkuaikojen suosikkia Metallicaa. Alkuperäinen idea oli takertua Cliffin tyyliin bassoon, mutta sitten kuitenkin hullaannuin enemmän Kirkin soitosta ja valitsin kitaran. Noh en tosin valita, sillä nykyään nuo Metallica herrat ovat vaihtuneet James Tayloriin ja Knopfleriin. Mutta en kiellä etteikö basson soitto edelleenkin kiehtoisi, jos olisi rahaa ostaisin yhden välittömästi :)
 
Basso = Hyvä soitin

Noh, kokeilin kaverin tykönä ja opettelin muutamia perussointuja. Seuraavana päivänä hankin oman kitaran. (Hetken mielijohteesta) Ja siitä lähtien olen opetellut tosissaan. Musiikkiopison 3/3 -teoriasta on ollut kyllä paljon hyötyä. Musiikkiopistolla soitan tuubaa, joten kitara sopii hyvin, koska se on moniääninen. Ja älkää unohtako tyttöjä. ;)

To live is to die.

Piti saada soittaa jotain. Kitara oli aina ollut viehättävä soitin, ja kun kaveri aluksi opetti perusjutut niin siitä se lähti. Sitten hankittiin oma kitara ja tässä sitä ollaan.

olin ala-asteella maailman suurin stratovarius-fani. kun kuulin tolkkia, niin ajattelin, että "pentele. miekin tahon soittaa noin. tytötkin varmaan tykkää" kyllä ne tytöt sitten tykkäs kun soitin himiä ja metallicaa riparilla. ja onhan se toki maailman mahtavin tunne kun päätään heiluttavan yleisön edessä saa nostaa jalan monitorin päälle ja soittaa tilua kitara "timo rautiaisen tyyliin" eli lapa kohti taivaita... aaahhh...

Megadethin kuuntelustahan se kaikki aikoinaan lähti.

SE TWANGI

miksi tota halusin banjoa oppia soittamaan mutta sain synttärilahjaksi landolan ( on vieläkin käytössä) nylonkielisen

Tulipahan tuossa yks päivä mietittyy, et voisihan sen kitaransoitonkin aloittaa. Aluksi akustista musiikkiopistossa. Sähköskitta tuli kuvioihin joku vuosi sitten.

Yksi kaveri joskus muinoin oli opetellut pari metallican biisiä, Mä ajattelin et kyllä mäkin sitten..
 
Vuosien saatossa on metallit unohtunut (luojan kiitos) ja musiikki vienyt miehen mennessään..

Aika vahingossa. Pitkään elin siinä luulossa että kitaran soittaminen on ihan sairaan vaikeeta, ja mielsin itteni paljon enemmän rumpaliksi.
 
Sain sitten kaverin vanhan kitaran lainaan ja innostuin hommasta (vaikka kitarassa oli vaan 4 kieltä jotka oli mulle väärinpäin!). Kyseinen kaveri myi mulle vielä sen kepin ihan naurettavan halvalla, ja siitä se sitten lähti. Oon kyllä myynyt ton kitaran jo kauan sitten eteenpäin.
 
Nyt oon soitellu semmoset 4 vuotta eikä loppua ole näkyvissä. Rummut on pysynyt mukana kuvioissa (vaikkakin taustalla), bassoa oon myös yrittänyt treenata.
 
Biisien tekoon oon viime aikoina panostanut, varsinkin kun sain hommattua rumpu-padit ja basson (laulu ei vaan taivu).
 
Biisintekoa voi pitää hyvänä syynä mun soiton alottamiselle (suuri intohimoni, nääs), vaikka se ei alussa ihan kirkkaana ollutkaan..

Siskon ex-poikakaveri soitti skebaa ja siitä kiinnostuin. Noh mä kysyin mont kertaa et jos se vois opettaa mua soittaa, mut ei se oikee suostunnu. Mutta vähä aikaa meni ja oli joka kesäiset festarit ja siellä mä sitten otin turpaan ja menin sitte kotia. No sisko ja sen exä oli kans siel ja kai se yritti piristää meikii sitte näyttämäl miten soitetaa.
 
Viis vuotta oon nyt soitellu ja vielki tulee hyvät vibat soittamisest. Ja tässä sitä huomataan että turpiin ottamisesta/antamisesta saattaa olla hyvät puolensakin. :)

En minä ruvennut.. Bassoa olen soitellut vuosia, mutta parin viime vuoden aikana alkoi tuntua rajoittavalta. Halusin kyetä soittamaan harmonioita, kokonaisia sointukulkuja ja melodisempia juttuja kuin mitä bändissä basistille sallitaan. Kitaraa soittelin joskus teininä toista vuotta, mutta en silloin oppinut. Tavallaan vaan palasin poimimaan kitaroinnin puolelta sen, mitä jäin kaipaamaan. Ja biisin väkerrykseen kitara on poikaa bassoon verrattuna. Tosin nykyään siirryn hiljakseen Chapman Stickiin bassokeikkojenkin osalta. Tarjoaa kitaran ja basson hyvät puolet ja pussillisen uusia ideoita. Hankala soitettava vain.
 
EDIT: typottaa..

...Kyseinen kaveri myi mulle vielä sen kepin ihan naurettavan halvalla, ja siitä se sitten lähti. Oon kyllä myynyt ton kitaran jo kauan sitten eteenpäin.
 
Ensimmäistä kitaraani en myy koskaan pois (museokamaa, ainakin 100v päästä...)

Noh, 4-vuotiaan silmissä Slash näytti pirun tyylikkäältä soittaessaan sooloa pellolla ilman paitaa November Rainin videossa, ja tuumasin, jotta tollanen musta tulee.
 
Ja kyllähän se näyttää vieläkin.

kuuntelin viimekesänä metallicaa...innostuin...ja siitä lähti sähkiksen soitto