Klassinen ›

Aalimupina: Kyllä mä varmaankin paskaakin musaa voisin johtaa, jos siitä maksettaisiin 10 000€/viikko. 5 viikkoa tekis "paskaduunia" ja sit voiskin taiteilla lopun vuotta ja hyvin tulisi silti toimeen.
 
näin juuri ajattelinkin että tärkein motivaatio kapun ammatissa saattaa olla vain kova palkka ja paksu tilipussi kun eräät huippuammattilaisetkin omien sanojensa mukaan kuuntelevat omissa oloissaan vain poppia joten tosiaankin herää jonkinasteinen epäilys heidän taiteellisten vaikuttimiensa aitoudesta, pyyteettömyydestä ja pätevyydestä.
 
kuinka muasikaalinen ihminen joka omistaa työnsä orkesterrin johtamiseen voi heti virka-ajan päätyttyä vain vaihtaa vapaalla kevyeen jumputukseen niinkuin hänen koko sydämensä ja sielunsa ei kuuluisi taiteelle, sillä jolle daideellisuus on itsetarkoitus ja sielullinen välttämättömyys, ei keikarointia. ilmeisesti myös tällä alalla on wannabee ammattilaisia joille musiikki on vain väline persoonallisen hyhvän taloudellisen aseman ja maineen saavuttamiseksi kykenemättä siis uhraamaan persoonallista hyväänsä objektiiviselle päämäärälle kuten aidot taiteilijat joiille kuuluu heidän todellinen vakavuutensa. muut ovat pellejä, seeppareita muiden kiusaajia, olen eläkkeellä en tee töitä.
 
vaikuttaa teeskentelyltä tuollainen karriääri, uskon olevani musikaalisempi suomalaisen sinfoniakirjallisuuden palavasieluinen sanansaattaja ja periksiantamaton fani.
 
kaavailin skenaariota musiikkitalon ison salin vuokraamiseen, orkesterin ja kapellimestarin rekrytoimiseen, lippujen painattamioseeen ja mainosjulisteiden laatimiseen 2 viikon festivaalin järjestämiseksi talossa suomalaisen musiikin päivän jatkoksi ja todelliseksi voimannäytöksi ja kunnioituksesi niille tosi ammattilaisille jotka valittamatta jaksoivat puurtaa siben vanavedessä nälkää ja puutetta nähden ja luoda esikuvaansa kestävämpää, taiteellisesti kunnianhimoisempaa syvällisempää ja emotionaalisesti voimakkaampaa ja puhutteevampaa sinfoniataidetta. olen laskenut musiikkijuhlien budjetiksi 100 000 euroa jota ei olisi juuri näillä tienisteilllä ja säästöillä varaa ylittää mutta ajattelin kattaa taloudellisia kustannuksia myymällä ainutlaatuisten festivaalien jota suomessa ei ole koskaan ennen järjestyetty tv-oikeudet vaikkapa yle teemakanavalle konsertista saatavien lipputulojen lisäksi ja kattaa muut kulut toivon mukaan pankin myöntämää pientä lainaa vastaan.
 
taiteellisena johtajana olen velvoitettu ottamaan puhelimitse tai sähköpostilla yhteyttä joko varamiespalveluun tai agenttiin värvätäkseni budjettiin sopivan kapun festivaalien musiikilliseksi johtajaksi . onko teillä suosituksia sopivaksi ehdokkaaksi joka olisi hinta-ja pallkiohaitarin alapäästä konserttia kohti ja jonka kalenteri ei olisi täyteen buukattu tai sellaiseen joka työskentelisi mielellään talkoohengessä ilman suuria palkkiovaatimuksia. ovatko santtu ja jukka samaa hintaluokkaa? leif johtaa alennuksella vain omia vapaapulsatiivisia laavavirtojaan.
 
teemoja vastaaviksi motoiksi konserttia kohti suunnittelin alustaavasti joka illalle tämäntpaisia ohjelmanimikkeitä; karjalasta kajahtaa, suomen tuotteliain sinfonikko erik fordell, sinfoniat n:o 10, 20, 30 ja 40, sotaveteraanien kunniaksi, suomen shostakovits,
kavaljeeri, ja kalevala, teoretisoivaa jne.johon kuhunkin valitsen otsikkoa vastaavat teokset. vaihtoehtoja on lisää.
 
pesolan 2. sinfonia kaskityylisessä formussaan omistettu karjalalle, kaski muuten lainaa deliusin floridasarjaa, ja dvorakia h-molli sinfoniassaan. muuten melko ekslusiivinen ja romanttisen intohimoinen paatoksessaan. vähiten kansallisromanttisia ovat saikkolan sinfonioat joissa shostakovitsille tunnusomaisia tyypipiirteitä vaikka ovat synnynäisiä mutta aidosti ja sinfonisia syvemmässä sinfonisessa logiikassaan teemaryhmien loppuun astui jatkuvassa vastakkainasettelussa ei hetken innoituksesta kasaan käärittyä aistillista tunnelmointia jossa säveltäjöää ottaa mittaa luomistaan muodoista.una quasi fantasia e coda scherzo infernale. kalevala osioon tulisi haapalaisen 1 ja 3. ernst lingon ritari sinfonian nopeat marssityrmit vaskilla,. puhallinten burleski polyfonia, shostakovitsmainen orkesterikudos. sibbeä komeampaa ja rytmisesti iskevämpää ja energisempää sinfonisuutta laajkaarisessa sanonnassaan.

levesinet: Löytyykös partsikat kaikille noille harvinaisille teoksille? Voisin kuvitella että hirveä työ valmistaa laput kaikille soittajille.
 
Tä? Jos ne Finalella niin eihän siinä ole mitään ongelmaa?

baron: Tä? Jos ne Finalella niin eihän siinä ole mitään ongelmaa?
 
Aivan. Ovatko Fordellin sinfoniat Finalella?

levesinet: Aivan. Ovatko Fordellin sinfoniat Finalella?
 
Jollei oo niin pakko käyttää "Scan and Import" optiota.

baron: Jollei oo niin pakko käyttää "Scan and Import" optiota.
 
Originaalin laatu saattaa p i k k a s e n vaikuttaa tulokseen. ;)
 
nimim. kerran koodannut käsinkirjoitettujen (kaunokirjoitettujen) sanojen optisen tunnistimen

levesinet: Originaalin laatu saattaa p i k k a s e n vaikuttaa tulokseen. ;)
 
Onks sillä niin väliä?

levesinet: Haa, tämähän on mielenkiintoista. Muistatko, ketkä?
 

 
Väsymyksestä vai joulustako johtuu mutta itsevarmuudestasi vaikuttuneena painoin plussaa. :D
 

 
Jaa, no sitten olet plussan ansainnutkin.
 

 
Segerstam olisikin ihan huippu kapu.
 

 
No se olis kova juttu! Minä en ole kuullut yhtään Fordellin sinfoniaa. Kukas muuten on Suomen Sostakovits? Einar Englund?
EDIT:
OK, en lukenut tarkkaan loppuun asti.
 
Löytyykös partsikat kaikille noille harvinaisille teoksille? Voisin kuvitella että hirveä työ valmistaa laput kaikille soittajille.
 
popmusiikkia kuuntelevansa kertoi ainakin mikko franck jossakin haastattelussa työnsä vastapainoksi, mutta ei koskaan klassista.
 
on se muuten merkilistä kun ajatellaan että kokkolalainen fordell äänitti 30 vuoden ajan omia teoksiaan ylelle ja hänen musiikkiaan esitettiin myös euroopassa ja BBCssä ja oli vielä keskipohjanmaan kamariorkesterin nimikkosäveltäjiä orkesterin alkuaikoina ellei jopa perustajia ja sittemmin manttelin peri pehr henrik nordgren vaikka ei tuotteliaisuudessa ja sinfonoiden lukumäärässä yltänyt lähelläkään fordellin saavutuksia joka totesi muistelmissaan ettei hänen aikansa ole vielä tullut mutta on tuleva profeetallisesti. ennustus ei vielä näytä toteutuneen. ehkä se johtuu hänen musiikkinsa lyyrisestä luonteesta joka ei aikanamme ole erityisen muotia.ehkäpä kokklan kaupunginkirjasto voisi auttaa löytämään kaupungin suuren pojan sinfonoiiden taltiointeja äänitearkistosta.
 
shostakovitsin tyyliä muistittavia suomalaissäveltäjiä voisivat olla ohimenevästi erkki aaltonen, jouko tolonen mutta sinfonoissa varsinkin lauri saikkola jonka tyyli oli kuitenkin synnynnäinen ei luultavasti shostalta peritty.
 
fuugan mestareita sopisi erääksi sionfoniasarjaksi jossa voitaisiin esittää leiviskän, pesosen fuugamuotoon sävellettyjä teoksia, sekä melartinin 5. ja jopa kenties sulho rannan uusklassisia sinfonioita piccolaa lukuuottamatta joissa muissa polyfonisella kudoksella ja fugatoilla on keskeinen merkitys.
 
eiköhän ne jostain kaupungin tai kansallisarkistosta, nuottiarkistosta, tai kirjastosta tai suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksesta löydy.

megatherium: on se muuten merkilistä kun ajatellaan että kokkolalainen fordell äänitti 30 vuoden ajan omia teoksiaan ylelle ja hänen musiikkiaan esitettiin myös euroopassa ja BBCssä ja oli vielä keskipohjanmaan kamariorkesterin nimikkosäveltäjiä orkesterin alkuaikoina ellei jopa perustajia ja sittemmin manttelin peri pehr henrik nordgren vaikka ei tuotteliaisuudessa ja sinfonoiden lukumäärässä yltänyt lähelläkään fordellin saavutuksia joka totesi muistelmissaan ettei hänen aikansa ole vielä tullut mutta on tuleva profeetallisesti.
 
Tietosi Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin historiasta ovat vähän puutteelliset. Minun tietääkseni (ja orkesterin nettisivujen mukaan) Fordell ei ole ollut perustamassa KPKO:a eikä ole koskaan ollut orkesterin nimikkosäveltäjä. Olen ollut Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin vakiokuuntelija jo 15 vuoden ajan, mutta en ole vielä koskaan kuullut heidän soittavan Fordellia.
 
Tämä maineikas orkesteri muuten lienee yksi Euroopan parhaita, ellei peräti paras.

jorre: Tietosi Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin historiasta ovat vähän puutteelliset. Minun tietääkseni (ja orkesterin nettisivujen mukaan) Fordell ei ole ollut perustamassa KPKO:a eikä ole koskaan ollut orkesterin nimikkosäveltäjä. Olen ollut Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin vakiokuuntelija jo 15 vuoden ajan, mutta en ole vielä koskaan kuullut heidän soittavan Fordellia.
 
Tämä maineikas orkesteri muuten lienee yksi Euroopan parhaita, ellei peräti paras.
 
paras? kamariorkestrerinako? euroopan kamariorkesteri ja english chamber orchestra niinikään omaa luokkaansa, fordellin aikoihin keskipohjanmaan orkalla 70-luvulle saakka ei liene nimikkosäveltäjää ehkä lainkaan ollutkaan mutta joka tapauksessa fordell sävelsi sille musiikkia enemmän tai vähemmän ja sitä esitettiin muuallakin suomessa ja euroopassa ja mm. sai kokkolan kaupungin kultaisen mitalin ansiokkaasta toiminnastaan esim. mahdollisesti musiikkikasvatuksen hyväksi ja työstään kuoronjohtajana jonkin muun tunnustuksen jne.
luultavasti hänellä ei olisi ollut orkan perustamiseen aikaakaan monien pedagogisten tehtäviensä ohella muusikoiden kouluttajana kokkolassa.

 
fordellin valtaisa tuotanto käsittää yli 1500 teosta. hän sai yksityisopetusta aarre merikannolta säveltämisessä, tyyliltään se voi olla pelkistetyn uusklassista. fordell onkin vanhemman sukupolven säveltäjä joista moni muukin on joutunut ulos ohjelmistosta. pulakka kertoi netissä tietoa hänen historiastaan josta mm. sain tietoni fordellista. onhan se suuri vahinko jos näin tosiaan on käynyt että musiikkiperintömme on rempallaan ja kliininen nykymusiikki hallitsee ohjelmistoja ja markkknoita. opinnäytetitokannasta selkes et joku teki jonku pro gradutyön fordellin urkusinfoniasta opus 191 ja tuukkasen mieskuorolaiuluista.