Rock, pop, alternative ›

locoloco: Täytyy lisätä tähän vanhankoulukunnan hard rock vokalisteihin mies nimeltä Glenn hughes.miehellä ääni on tänä päivänä hyvässä kunnossa eikä ikä paina ollenkaan!!!
 
Siis kyllähän senkin ääni jonkinverran muuttunut, mutta ei sillai etteikö rokata vois.
 
Chris Cornell on myös yks sellainen jonka kirkumisrekisteri on pahasti kärsinyt. Ei pitäis vetää Slaves & Bulldozers:ia enää keikoilla, tuskaista. Tai siis kyllähän se oikeisiin säveliin saattaa yltää, mutta se menee sitten tyttömäiseksi kirkumiseksi. Matalalta laulaminen onnistuu kylläkin aivan mahtavasti nykyäänkin.
 
Vuonna '91: http://www.youtube.com/watch?v=AEM-1kKcg7g
Vuonna 2011: http://www.youtube.com/watch?v=JbBjEp4qC30
 
Ja matalalta laulaminen toimii edelleen:
http://www.youtube.com/watch?v=nhiDBe7CTtg
 
Mielestäni Plantin ei tarvisikaan enään vetää jotain Communication Breakdownia.. Tykkään tuosta matalammastakin rekisteristä. Erityisesti ne Bluesimmat vedot kolisee kovaa.

18is9: Täh? Eihän tuo kaveri ole osannut laulaa nuorenakaan, ja vanhempana sitten on joutunut transponoimaan biisit alaspäin ihan huolella vaikka ne eivät alun perinkään ole menneet korkealta. Komea tumma soundihan sillä on näin vanhemmalla iällä, sitä en kiistä.
 
Yksi kaikkien aikojen lauluäänistä ja kaksi massiivista effortia mitä rocklaulamiseen tulee: In the Court of The Crimson King sekä In the Wake of Poseidon.

PsychedelicWarlord: Entäs tapaus Brian Johnson? Kaiken järjen mukaan miehen äänen olisi tuolla äänenkäytöllä olla jo totaalisen mennyttä :-)
 
Muutama huomio:
 
-Coverdalellehan tehtiin jonkinlainen kurkkuleikkaus 80-luvulla jolloin mies pääsi korkeammalle kuin aiemmin.
-Ian Andersonille tehtiin käsittääkseni myös jonkinsortin kurkkuleikkaus 80-luvulla.
 
kurkkuleikkaus ei lienee ainoa kirurginen toimenpide jonka jälkeen lauletaan korkeammalta

Kyllä mun mielestä Greg Lake on paras Crimson-laulaja. Joistain kohdista voi päätellä että joutuu vetämään aika lailla skaalansa yläreunassa mihin nähden erittäin taipuisa ääni. Jos ajattelee sen ajan rocklaulajia niin onhan niitä monta todella mielenkiintoista ja muutama hyväkin, ja kyllä Greg Lake on yksi kaikkein parhaista. Myöhemmin on laulanut paljon varsinaista tuubaa missä ei ääni pääse oikeuksiinsa ja onhan tuo haalistunut muutenkin.
 
Mielenkiintoinen yhteensattuma muuten on että The Whon studiouran heikoin hetki myös Daltreyn laulun kannalta lienee vuonna 2004 julkaistu raita Real Good Looking Boy, jolla bassoa pomputtaa Greg Lake! Livenä Who on joskus ollut sitäkin huonompi muttei viiti muistella.

http://www.youtube.com/watch?v=6tlSx0jkuLM&ob=av3n
 
Surkea esitys Plantilta

velipesonen: Mielenkiintoinen yhteensattuma muuten on että The Whon studiouran heikoin hetki myös Daltreyn laulun kannalta lienee vuonna 2004 julkaistu raita Real Good Looking Boy, jolla bassoa pomputtaa Greg Lake! Livenä Who on joskus ollut sitäkin huonompi muttei viiti muistella.
 
Hyvä biisi! Bändiltä löytyy paljon huonompiakin. Laulujen osalta ei tosiaan ehkä parasta Daltreytä.

jarre55: http://www.youtube.com/watch?v=6tlSx0jkuLM&ob=av3n
 
Surkea esitys Plantilta
 
No jaa.Jos totta puhun niin tossa ei Plantin suoritus minua kauheasti häiritse.Ehkä mulla on ne fanilasit päässä tai jotain.Tuo Musta Koira on musta sellainen biisi jossa hälläväliä-meininki laulussa ei häiritse kun ne säkeistömelodiat on alunperinkin sellasta hälläväliä-blues-meininkiä :-)

Flash: Hyvä biisi! Bändiltä löytyy paljon huonompiakin. Laulujen osalta ei tosiaan ehkä parasta Daltreytä.
 
No jaa, biisi on minun makuuni vähän laiska ja se Can't Help Falling in Love -sitaatti on vähän tahmea. Mutta jos studiolevyjä katsotaan niin ehkä Face Dancesilla jokin vielä huonompi kappale on. Keith Moonin aikaisella Wholla ei ole yhtään huonoa biisiä! Esityksenä Real Good Looking Boy on mielestäni luvattoman väsynyt.

velipesonen: No jaa, biisi on minun makuuni vähän laiska ja se Can't Help Falling in Love -sitaatti on vähän tahmea. Mutta jos studiolevyjä katsotaan niin ehkä Face Dancesilla jokin vielä huonompi kappale on. Keith Moonin aikaisella Wholla ei ole yhtään huonoa biisiä! Esityksenä Real Good Looking Boy on mielestäni luvattoman väsynyt.
 
Jos tuo RGLB olisi Endless Wirellä, se olisi yksi parhaita piisejä sillä ja Daltreyn äänikin kuulostaa paremmalta kuin EW:llä keskimäärin.

jarre55: http://www.youtube.com/watch?v=6tlSx0jkuLM&ob=av3n
 
Surkea esitys Plantilta
 
Järjetön väite. Loistavahan tuo versio on... ei hyvyyden mitta kai ole levyttämällä kanonisoidun version orjallinen jäljittely.

PsychedelicWarlord: Entäs tapaus Brian Johnson? Kaiken järjen mukaan miehen äänen olisi tuolla äänenkäytöllä olla jo totaalisen mennyttä :-)
 
Siinä on muun muassa semmoinen juttu, että Johnson laulaa oikeasti todella hiljaa.

Entäs Tipe Johnson?

varakeef: Järjetön väite. Loistavahan tuo versio on... ei hyvyyden mitta kai ole levyttämällä kanonisoidun version orjallinen jäljittely.
 
Ääni on yksinkertaisesti loppu tuossa, joten hän joutuu säveltämään melodian uudelleen niin ankarasti, että laulumelodia-kysymyksen ja unisonoriffi-vastauksen sävellyksellinen idea on poissa. Tuloksena on muuta kuin sävelmä nimeltä 'Black Dog'. Katsoin poikani kanssa ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen Song Remains... liven, ja onhan se väsynyttä ja Plant huutanut äänensä ihan veks. Vuotta aikaisemmalla rundilla äänitetty How West... on taas ihan toista maata sekä soitoltaan että etenkin laulamiseltaan. Tässä onkin tapahtunut se ankarin pudotus 1972->1973.

Mun mielestä toi Black Dog on ihan mainio veto. Pitääkin tässä joku päivä katsella toi DVD taas kokonaisuudessaan.

Onhan se ääni aika piipussa tuossa. Sikäli ihan hyvin kiertää alkuperäistä melodiaa niin, ettei _paskalta_ kuulosta, mutta valitettavasti Black Dogissa on yksi parhaita juttuja juuri se korkealta ja kovaa menevä melodia. BBC Sessionsillakaan ei lähde ihan alkuperäisversion mukaisesti. How The West Was Wonillakin joutuu jättämään korkeat nuotit ja muutenkin vähän munattoman kuulosta.

Jokapaikanapina: Onhan se ääni aika piipussa tuossa. Sikäli ihan hyvin kiertää alkuperäistä melodiaa niin, ettei _paskalta_ kuulosta, mutta valitettavasti Black Dogissa on yksi parhaita juttuja juuri se korkealta ja kovaa menevä melodia. BBC Sessionsillakaan ei lähde ihan alkuperäisversion mukaisesti. How The West Was Wonillakin joutuu jättämään korkeat nuotit ja muutenkin vähän munattoman kuulosta.
 
Toki. Mutta Plantin todellinen alamäki laulajana alkoi vasta tämän jälkeen. Tämä 1973-meininki on rajoittuneisuudestaan huolimatta hyvinkin laadukasta verrattuna v. 1975, ja siitä eteenpäin tehtyihin keikkoihin. Joku Knebworth -79 onkin Plantin osalta jo aika katastrofaalinen.
 
Plantille tehtiin jonkinnäköinen kurkkuoperaatio -74, jonka jälkeen äänensä oli auttamattomasti tummempi ja käheämpi. Tämä on kiusallisen ilmeistä, kun vertaa Physical Graffitin uusia (esim. Custard Pie, In My Time Of Dying) ja vanhoja (esim. Night Flight, The Rover) biisejä keskenään.
 
Tuota Plantin ääniproblematiikka on spekuloitu varsin detaljoidusti täällä:
 
http://en.allexperts.com/q/Led-Zepp … n-501/f/robert-plant-lose-voice.htm

Rhodes: Joku Knebworth -79 onkin Plantin osalta jo aika katastrofaalinen.
 
Toi keikka nyt on niiden kaikkien kannalta katastrofaalinen. Varsinkin Pagen.

jazzmies: Ääni on yksinkertaisesti loppu tuossa, joten hän joutuu säveltämään melodian uudelleen niin ankarasti, että laulumelodia-kysymyksen ja unisonoriffi-vastauksen sävellyksellinen idea on poissa. Tuloksena on muuta kuin sävelmä nimeltä 'Black Dog'.
 
Periaatteessa mä kyllä näen ,että tossa on improvisoinnin varaa ihan reilusti.Vähän niinkuin Coltrane aikoinaan venytteli My Favourite Thingsin rajoja niin ettei alkuperäistä juurikaan tunnistanut.
 
Vuotta aikaisemmalla rundilla äänitetty How West... on taas ihan toista maata sekä soitoltaan että etenkin laulamiseltaan.
 
Tässä kohtaa olen kyllä samaa mieltä.Ja käsittääkseni ovat Zeppelinin ukotkin - siis ne jotka on elossa.Eikös tuo Song Remains The Same ollut jo ilmestyessään pettymys?
 
No kuiteski:Zeppelinillä on mun korvissa joku mystinen aura joka saa sen soundaamaan hyvältä lähes aina.Siinä bändissä oli oikeasti jotain salaperäistä ja mystistä jota ei voi järjellä selittää.Tai sitten ne on nämä minun ykstehofanilasit :-)

juuso a: Toi keikka nyt on niiden kaikkien kannalta katastrofaalinen. Varsinkin Pagen.
 
Höh.Ei tuokaan minusta niin kauhean huonolta kuullosta.Verrattuna esmes Gillaniin yhdellä -oliko nyt 2006- Montreux-livellä Plant vetää tuossakin minusta ihan ok.