Rummut: rumpukamat ›

Terveppä terve. Poljen taman superstar sarjan bassorumpua kooltaan 22x18 käsitääkseni jos en väärin muista niin koivurunkoinen?. Kysymys, hakusessa olisi sellainen soundi joka on mahdollisimman mahtipontinen (jyty). Joku tietävä voisi kertoa esim millä kalvojen kireyksillä voisi toimia. Meinaan tarkemmin sitä että varmaan iskupuolen kalvo täytynee olla löysällä, mutta se onko resokalvon kireydellä minkälainen vaikutus. Ei ole pahemmin tilan puutteen vuoksi hirveästi testailemaan eri vaihtoehtoja.
 
ps. Turmion kätilöiden rumpalilla on aika ihanne soundi. http://www.youtube.com/watch?v=W7AQX07LpHw

Suuri soundi ilman mikitystä onnistuu parhaiten kun laitat vaimennusrenkaalla varustetut kalvot ( powerstroke 3, EQ3.. ), jätät etukalvon ehjäksi ja et laita mitään demppiä. kalvot vaan sen verran tiukalle ettei näy ryppyjä kun painat kevyesti keskelle kämmenellä. Etukalvoa ( hiukan ) kiristämällä saat rummun syttymään herkemmin ja nuija pomppaa paremmin takaisin.
 
Monet tykkäävät myös Emperorista joka on siis kaksikerroskalvo ilman vaimennusrengasta.

Mulla oli keskitason Premier 20" (mahonki tms?) kun tuli eteen ammattitason studioäänitystä, joten jotain oli tehtävä parempaa, tuhdimpaa soundia varten. Ajattelin jo kääntyä Backline Rental'n puoleen, mutta yritin kuitenkin ensin itse. Käytettynä ostetun setin bd:ssa oli joku vaimennettu (Emad, PS3, en nyt muista!?!) ja etupuolelle laitoin Resonant Ebonyn; toki varalle lyöntikalvoksi mukaan tuli uusi PS3.
Nykyisessä treenikämpässä (entisessä studiossa) hain varmaan puoli päivää eri kombinaatioita kahdella ensinmainitulla kalvolla. Otti välillä pattiin, joten oli välillä pidettävä taukoa - myös korville - ja keitettävä kahveet. Kaveria ei ollut mukana polkijana/apukorvana; soundihan voi olla hyvinkin eri soittajan paikalta ja sitten taas edestä. Niin ja tämä : halusin ehdottomasti ehjän etukalvon kunnon resonointia & botnea varten, joten mikityksenkin halusin varmistaa tekemällä itse runkoon "sideholen" eli 4-5" reiän kylkeen. Tuli pistosahalla lähes pyöreä:) Tartti hiukan voimistella, kun polki vasurilla pedaalia ja yritti työntää korvaa tuon reiän tuntumaan. Kokeilin myös kevyttä demppiä (vaatekappale tms) kalvoja vasten; sen tärkein tehtävä oli vaimentaa ylärekisterin "tynnyri"-efekti. No, "parhaalla" soundilla menin studioon, vähän epäröin soundia, mutta ensipolkaisu sai sittenkin hymyilemään : botnea kiitettävästi, selvästi enemmän kuin treeniksellä. Brilliant ! Eli akustiikalla ON väiliä.
Äänityshuoneessa oli ihanteellinen, mitattu&pro-säädetty lyhyt kaiku. Settiä oli mukava soittaa, kun bd, snare ja tomit oli keskenään kunnon balanssissa (mitenköhän treeniksen akustiikkaa voisi räplätä...) Äänitys tehtiin kahdella mikillä, toinen sisällä, toinen itseväsätyn "tunnelin" (vuotojen eliminointi) päässä etukalvon edessä - mutta äänityshän ei ollu tässä pääpontti, vaan se mitä edellisetkin kirjoittajat tähdensi : kalvovalinnat (myös niiden ja rummun dempin määrä), virittelyä vaikka maailmantappiin asti, rummun pieni kallistus niin, ettei runko lepää kokonaan lattiassa, vaan etuvanne hiukan irti siitä; nuijan muoto, laatu ja paino, pedaalin tuntuma. Siinähän sitä säädettävää.
Treenikämpällä myös se, missä kohdassa ja mihin suuntaan setti on. Joskus sopiva soundi on löytynyt lyöntikalvo löysä(hkö)llä ja resokalvo kireällä, joka saattaakin ruveta "laulamaan" yllättävilläkin taajuuksilla enkä tällä tarkoita nyt jazz-soundin hakemista.
Tämmöttis ny.

http://static.musiciansfriend.com/d … 23/846/DV019_Jpg_Regular_442194.jpg tommosta basarin vanteen kylkeen niin alkaa linkkisi soundia löytymään.

Kiitoksia, neuvoista muutamia asioita tulen kokeilemaan mahdollisimman pian.

Ton linkin tapaista soundia akustisesti et saa. Olipa muuten kamalaa musaa.
Kokeile jotain PS 3:a lyöntikalvoksi mahdollisimman löysänä. Eteen sama snadisti kireämmälle, kokeilemalla löytää.