Klassinen ›

Onhan se klassinen musiikki varmaan eniten vaikuttanut kaikkiin muihin musiikki tyyleihin mutta enpä minä sitä lähtisi "ainoaksi oikeaksi" nimittämään...

jerepih: Onhan se klassinen musiikki varmaan eniten vaikuttanut kaikkiin muihin musiikki tyyleihin mutta enpä minä sitä lähtisi "ainoaksi oikeaksi" nimittämään...
 
Onkohan se ihan näinkään. Yoruba anyone?

Nääh. Kyllä mesomusiikki on määritelmän mukaan keskeisin ja tärkein (Carlos Vega 1966). Mesomusiikkina se jorubakin selviytyy, omaksuen luontevasti kansainvälisiä vaikutteita. Taidemusiikki on epämääräisempi ja rikkonaisempi ilmiö, joka taasen määritelmänsä mukaan ei puhuttele suurta yleisöä. :P

en viitsi tähän keskusteluun sen enempää puuttua, kuin että:
 
http://www.varusteleka.fi/pictures/14669.jpg

ammattimainen: en viitsi tähän keskusteluun sen enempää puuttua, kuin että:
 
http://www.varusteleka.fi/pictures/14669.jpg
 
The only card you need is the Ace of Spades.

hirveetä pillittämistä koko musanetti täynnä...

ammattimainen: hirveetä pillittämistä koko INTERnetti täynnä...
 
Sori, oli ihan pakko fiksata toi ...

Klassisen musiikin arvokkuus on iskostettu kaikkien eurooppalaisten alitajuntaan ylihegemoonisesti jo vuosisatojen ajan, sillä sitähän soitettiin ja sävellettiin kuninkaiden, ruhtinaitten ja roomalaiskatolisten kirkkojen valtapiireissä. Yksinomaan tästä johtui ikiylemmyyteen asetettu käsitys ns.klassisesta musiikista, jonka virtaukset hallitsivat musiikkielämää täysin vielä 1900- luvun puoliväliin asti, myöskin Suomessa.
Vasta toisen maailmansodan jälkeen tasavaltaisen ajattelun lisääntyessä mm. Euroopassa entisiä arvoja kyseenalaistettiin ja se kehitys on näkynyt muun ohessa myös musiikkikultturin alueella. Tärkeimmän kasvualustan antoi 1960-luvun radikalismi, jonka hedelmistä ja moninaisista musiikkillisista kehitysilmiöistä me tänäkin päivänä saamme nautiskella.
Tätä rytmistä kehitystrendiä on hallinnut afro-amerikkalainen musiikki, ja sen hallinnoimat uudet musiiikin tyylit on havaittavissa niin bluesin, jazzin kuin rockmusiikinkin alueella.

näinköhän on?

jerepih: Onhan se klassinen musiikki varmaan eniten vaikuttanut kaikkiin muihin musiikki tyyleihin mutta enpä minä sitä lähtisi "ainoaksi oikeaksi" nimittämään...
 
Eikö musiikkia ole Euroopan ulkopuolella? Kolonialistinen maailmankuva vaikuttaa vieläkin. On olemassa klassinen musiikki, jazz-musiikki, pop-musiikki, blues-busiikki, rock-musiikki jne. ja sitten on olemassa maailman musiikki, jonka alle ympätään kaikki länsimaisen kulttuurin ulkopuolinen musiikki.
 
Onhan se klassinen musiikki vaikuttanut hirveästi moniin musiikkityyleihin, mutta todennäköisesti ns. kansanmusiikki on kyllä vaikuttanut vielä enemmän. Ehkä.
 
Klassinen harmoniaoppia opiskellessa hämmennyin siitä, että siellä on kyllä säveliä ja sointuja pistetty sellaiseen järjestykseen, että varmaan lähes kaikki muissa länsimaisissa musatyyleissä tai länsimaisesta musasta vaikutteensa saaneista tyyleissä esiintyvät harmoniset ilmiöt löytyvät klassisen musiikin historiasta. Jos ei muuta, niin ainakin paikallisina ilmiöinä.
 
Mielenkiintoista nähdä, että milloin klassisen musiikin romahdus mahtaa tulla Suomessa, vai tuleeko sitä. Valtion osuuksista n. 96% menee orkesterilaitoksille. Tämä kertonee siitä, että miten paljon klassista musiikkia tuetaan. Ja tuo 96% on pelkästään orkesterilaitokset, kyllähän klassista musiikkia tuetaan myös sillä lopulla n. 4%:lla. Ja olisiko n. 80% (vai oliko se peräti 90%) musaopiston opetuksesta on klassista. Mitäs sitten jos valtion ja kuntien rahat hupenevat? Todennäköisempi säästökohde on kulttuuri kuin sosiaali- ja terveysmenot. Toisaalta onhan klassinen musiikki ollut aikaisemminkin rikkaan eliitin harrastus, valitettavasti nykyinen rikas eliitti ei välttämättä koe klassista musiikkia niin omakseen.

aika romahdustahan se jo on jos parempi sinfonia pivossa kun 10 oksalla koko ohjelmiaston perustuessa siben kalevalaromanttiselle sentimentolle.

megatherium: aika romahdustahan se jo on jos parempi sinfonia pivossa kun 10 oksalla koko ohjelmiaston perustuessa siben kalevalaromanttiselle sentimentolle.
 
Mitäs suositttelisit Sibeliuksen tilalle? Jossain kirjoituksessa esittelitkin sinfonikkoja, mutta en nyt muista missä.
 
EDIT. no tuossahan se olikin ekalla sivulla... idiootti olen ma.

Olen kiinnostuneena havainnut, miten monet mielipiteiden esittäjät ovat pyöritelleet aikaisemmin esittämiäni historiallisia (tosiasioihin pohjautuvia)näkökohtia musiikkielämän kehityksestä Euroopassa mielessään kuin "polttavan kuumia perunoita" suussaan. Siitä voi helposti päätellä, että useimmat tällä palstalla kirjoittelevat ovat niitä "musiikkiopistoissa myllytettyjä" nuoria, jotka on täysin aivopesty ajattelemaan ylihegemoonisesti klassisen musiikin arvoista suhteessa populaarimusiikkiin. Toivottavasti te jossain vaiheessa heräätte siihen todellisuuteen, että populaarimusiikin tyylisuunnilla on aivan omat taiteelliset ominaisuutensa, joilla on usein hyvin vähän tekemistä perinteisten musiikkiarvojen kanssa.
Ehdotan, että tutustutte paremmin erityylisiin rytmeihin, jazzharmonioihin, rockkitaratyyleihin (kompit, soolot) ym. Tulette löytämään tuhansittain yhtymäkohtia vallitsevaan teknistyneeseen, urbanisoituneeseen ja trendikkääseen nykyelämän menoon, jota media hallitsee. Väitän siis, että populaarimusiikilla on perusteltu oikeus olemassaoloon. Kiitos!

musamuki: Olen kiinnostuneena havainnut, miten monet mielipiteiden esittäjät ovat pyöritelleet aikaisemmin esittämiäni historiallisia (tosiasioihin pohjautuvia)näkökohtia musiikkielämän kehityksestä Euroopassa mielessään kuin "polttavan kuumia perunoita" suussaan. Siitä voi helposti päätellä, että useimmat tällä palstalla kirjoittelevat ovat niitä "musiikkiopistoissa myllytettyjä" nuoria, jotka on täysin aivopesty ajattelemaan ylihegemoonisesti klassisen musiikin arvoista suhteessa populaarimusiikkiin. Toivottavasti te jossain vaiheessa heräätte siihen todellisuuteen, että populaarimusiikin tyylisuunnilla on aivan omat taiteelliset ominaisuutensa, joilla on usein hyvin vähän tekemistä perinteisten musiikkiarvojen kanssa.
Ehdotan, että tutustutte paremmin erityylisiin rytmeihin, jazzharmonioihin, rockkitaratyyleihin (kompit, soolot) ym. Tulette löytämään tuhansittain yhtymäkohtia vallitsevaan teknistyneeseen, urbanisoituneeseen ja trendikkääseen nykyelämän menoon, jota media hallitsee. Väitän siis, että populaarimusiikilla on perusteltu oikeus olemassaoloon. Kiitos!
 
Kyllähän populaarimusiikilla on paljon perustellumpi oikeus olemassaoloon kuin rankasti subventoidulla klassisella musiikilla. Klassisen musiikin ammattilaiset ovat Suomessa sellaisia kermaperseitä, että ne eivät edes tajua kuinka hyvin niillä on asiat verrattuna rytmimusiikin ammattilaisiin. Heti kun joku edes hieman vihjaa siihen suuntaan, että se on hieman epäreilua, että orkesterilaitokset saavat 96,5% valtion musiikille suuntaamista tuista, niin sitten ovat klasarimuusikot barrikadeilla. Jos nuo tuet jaettaisiin oikeudenmukaisemmin, niin suomalainen musiikkikulttuuri voisi olla paljon mielenkiintoisempaa.

Aalimupina: Klassisen musiikin ammattilaiset ovat Suomessa sellaisia kermaperseitä, että ne eivät edes tajua kuinka hyvin niillä on asiat verrattuna rytmimusiikin ammattilaisiin.
 
"Me emme itse pystytä nuottitelineitämme, vaan järjestäjä tekee ne puolstamme. Joten ikävä kyllä en nytkään itse pystytä sitä!"
 
"Muistakaa ottaa mukaan vanerilevy kontrabassoni piikin alle!"

Aalimupina: Heti kun joku edes hieman vihjaa siihen suuntaan, että se on hieman epäreilua, että orkesterilaitokset saavat 96,5% valtion musiikille suuntaamista tuista, niin sitten ovat klasarimuusikot barrikadeilla. Jos nuo tuet jaettaisiin oikeudenmukaisemmin, niin suomalainen musiikkikulttuuri voisi olla paljon mielenkiintoisempaa.
 
Näkemykseni mukaan nykyinen järjestelmä on oikeudenmukainen ja järkevä. Lainaan Raamattua, Matt. 13:12. Sillä sille, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on.

Hauler: Näkemykseni mukaan nykyinen järjestelmä on oikeudenmukainen ja järkevä. Lainaan Raamattua, Matt. 13:12. Sillä sille, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on.
 
Näkemyksesi on väärä.
 
Tässähän tuleekin kristillinen tasajako määriteltyä oikein kunnolla.
 
Tätähän voisi myös soveltaa kehitysapuunkin. Otetaan kehitysapu pois ja köyhät maat kyykkyyn. Tai miksi mennä edes kehitysapuun. Kaikki sosiaaliavustukset pois. Köyhät kyykkyyn. Amerikka on siis todellakin jumalan valtakunta maan päällä.
 
Yksittäisten raamatun kohtien lainaaminen pitäisi kieltää lailla. Munista hirteen voisi olla sopiva rangaistus.
 
Kiima-Sepolla on onneksi ratkaisu klassisen musiikin ongelmaan: http://www.talouselama.fi/minavaita … taiteen+rahat+sivuraiteille/a736680

Hyviä klassisen musiikin esityksiä ei kuule kauhean usein. Minusta on mukavampi kuunnella hyviä kuin huonoja esityksiä. Kun klassisen musiikin esitysten tasoa koetetaan parantaa, törmätään irrationaaliseen klassista musiikkia koskevaan vihaan. Näyttäisi olevan paljon ihmisiä joiden mielestä klassista musiikkia ei saa olla olemassa.
 
Minusta tämä on erittäin valitettavaa ja pelottavaakin sikäli kuin se mahdollisesti on merkki jostain laajemmasta asennevammasta väestön keskuudessa. Ehkä tämä laajempi asennevamma ansaitsee nimen elitisminvastaisuus. Elitisminvastaisuus on halpahintaista ja halpa-arvoista.
 
Klassinen musiikki ei sinällään ole arvokkaampaa kuin mikään muukaan mutta huono musiikkiesitys on vähemmän arvokas kuin hyvä. Tätä eivät elitisminvastustajat suostu mieltämään. Jos kulttuurissamme jokin ongelma on, niin se on elitisminvastustaminen. Toinen mahdollinen ongelma on Sibeliuksen ylikorostaminen mutta minkäs teet kun fyrkkaahan se vain tietää.

velipesonen: Hyviä klassisen musiikin esityksiä ei kuule kauhean usein. Minusta on mukavampi kuunnella hyviä kuin huonoja esityksiä. Kun klassisen musiikin esitysten tasoa koetetaan parantaa, törmätään irrationaaliseen klassista musiikkia koskevaan vihaan. Näyttäisi olevan paljon ihmisiä joiden mielestä klassista musiikkia ei saa olla olemassa.
 
Minusta tämä on erittäin valitettavaa ja pelottavaakin sikäli kuin se mahdollisesti on merkki jostain laajemmasta asennevammasta väestön keskuudessa. Ehkä tämä laajempi asennevamma ansaitsee nimen elitisminvastaisuus. Elitisminvastaisuus on halpahintaista ja halpa-arvoista.
 
Klassinen musiikki ei sinällään ole arvokkaampaa kuin mikään muukaan mutta huono musiikkiesitys on vähemmän arvokas kuin hyvä. Tätä eivät elitisminvastustajat suostu mieltämään. Jos kulttuurissamme jokin ongelma on, niin se on elitisminvastustaminen. Toinen mahdollinen ongelma on Sibeliuksen ylikorostaminen mutta minkäs teet kun fyrkkaahan se vain tietää.
 
Kysymys ei omalla kohdallani ole klassisen musiikin vihaamisesta. Minusta on epäoikeudenmukaista, että klassinen musiikki saa melkein kaikki valtion avustukset. Suomalainen musiikin kenttä olisi huomattavasti mielenkiintoisempi, jos raha jakaantuisi tasaisemmin niiden musiikkilajien kesken, jotka eivät pärjää omillaan. Miksi Suomessa on melkein tuhat valtion/kuntien palkkaamaa klassisen musiikin ammattilaista? Rytmimusiikin ammattilaisia on murto-osa tuosta. Eikö tilanne ole hieman epätasa-arvoinen? Sama tilanne on valtionavusteisissa musaopistoissa, lähes 90% opetuksesta on klassista musiikkia. Ainut puolustus klassisen musiikin ammattilaisten puolelta tuntuu olevan se, että kun tilanne on ennenkin ollut näin ja se että Suomi on pumpannu maailmalle mielettömän määrän klassisen musiikin tähtiä verrattuna väkilukuun. Ihan yhtä lailla, jos sitä rahaa pumpattaisiin klassisen musiikin lisäksi rytmimusiikin opettamiseen ja sen taidelajin tukemiseen, niin sieltä voisi alkaa ponnahtaa maailmalle muiden musalajien starboja. Ei klassisen musiikin tukeminen ole mikään itseisarvo.
 
Tilanne vaikuttaisi olevan se, että jos erehtyy kirjoittamaan tai puhumaan tästä epätasa-arvoisesta tilanteesta, niin se tulkitaan elitismivihaksi tai että klassista musiikkia ollaan ajamassa alas. Näkisin itse, että vielä pahempi asennevamma on klassisen musiikin puolustajilla, Kiima-Seppo ja muut vastaavat etunenässä. Minä toivoisin musiikin ammattilaisena vain rahan tasapuolisempaa jakautumista. Kyse ei ole klassisen musiikin alasajosta.