| Aihe: Epävireisyys hertseinä | 1 |
|---|
|
Millainen on selkeästi kuultava epävire hertseinä? Kuuluuko jo parin hertsin epävire karmivasti korvaan?
Testasin tuossa itseni lauluäänen sen kummempia lämmittelemättä ja havaitsin, että lähes jokainen möläyttämäni äänähdys oli 5-10 hertsiä ilmeisesti ylävireinen! Itse en tuota epävirettä kuule, vaikka toki rankemman sortin (eli selkeät) epävireet omasta ja muittenkin äänestä kuulen.
Onko parempi pitää naamansa ummessa tämän tason epävireellä? :D
Kiitos ja anteeksi. | |
Katso vaikka tuosta hieman osviittaa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Piano_key_frequencies
"You really can't be jealous of something you can't fathom."
-Nigel Tufnel | |
Feline: Millainen on selkeästi kuultava epävire hertseinä? Kuuluuko jo parin hertsin epävire karmivasti korvaan?
Testasin tuossa itseni lauluäänen sen kummempia lämmittelemättä ja havaitsin, että lähes jokainen möläyttämäni äänähdys oli 5-10 hertsiä ilmeisesti ylävireinen! Itse en tuota epävirettä kuule, vaikka toki rankemman sortin (eli selkeät) epävireet omasta ja muittenkin äänestä kuulen.
Onko parempi pitää naamansa ummessa tämän tason epävireellä? :D
Kiitos ja anteeksi.
Hertsit eivät ole kauhian hyvä mitta, koska hertsit kasvavat exponentiaalisesti suhteessa miten korva ne kuulee. 100 ja 200 Hz välillä on oktaavi, mutta 10 000Hz ja 20 000Hz väli on myös "vain" oktaavi. | |
Vähän riippuu mitä laulat.
Itte kiinnittäisin mielummin huomiota rytmiikkaan, lausuntaan ja fiilikseen, kuin yksittäiseen hertsiin.
On meinaan tos nurkkakippolan karaokessa tullu kuultua kaikenlaista. Siin on satumaat ja paratiisit vedetty ihan nuotilleen ja silti homma on kuulostanu siltä kuin sikaa raiskattais.
Toki myös päinvastoin.
One kind of music only - the good kind | |
rintapek: Vähän riippuu mitä laulat.
Itte kiinnittäisin mielummin huomiota rytmiikkaan, lausuntaan ja fiilikseen, kuin yksittäiseen hertsiin.
On meinaan tos nurkkakippolan karaokessa tullu kuultua kaikenlaista. Siin on satumaat ja paratiisit vedetty ihan nuotilleen ja silti homma on kuulostanu siltä kuin sikaa raiskattais.
Toki myös päinvastoin.
Nyt en oikein ymmärtänyt.
Eli siis sikaa on raiskattu ja miltä se sitten kuulosti? Vai niinkö, että ei vedetty nuotilleen, mutta silti ei kuulostanut sian raiskaamiselta? Vai raiskasiko sika jotakuta vai kuulostiko se vain siltä? | |
vesipeto: Hertsit eivät ole kauhian hyvä mitta, koska hertsit kasvavat exponentiaalisesti suhteessa miten korva ne kuulee. 100 ja 200 Hz välillä on oktaavi, mutta 10 000Hz ja 20 000Hz väli on myös "vain" oktaavi.
Tätä minäkin ajoin takaa, mutta en osannut tuohon hetkeen kirjoittaa sitä kovin nätisti.
Eli matalammilla taajuuksilla intervallit ovat hertseinä lähempänä toisiaan kuin korkeammilla. Lisäksi on melko absurdia olettaa, että laulaessa nuotti pysyisi absoluuttisesti jonkin yhden taajuuden kohdalla nanosekuntia pidempään kuin korkeintaan teoriassa.
"You really can't be jealous of something you can't fathom."
-Nigel Tufnel |  Feline
16.12.2011 09:23:35 (muokattu 16.12.2011 10:59:45) | |
|
Jep, tiedossa toki oli tämä että hertsit muuttuu paljonkin tuossa "matkan varrella" kun mennään alhaalta ylös ja varmaan epävireet kuuluvatkin sitten eri tavalla. Lauluala kuitenkin on sen verran kapea (ainaki itellä :D A2-D5, en tiedä onko oikein merkitty mutta semmoiset reilu 2 oktaavia), että jonkinnäköistä vertailua voinee kaiketi tehdä... Hmh. Jokin toinen epävireen mittauskeino tosin vois olla parempi ku noi hertsit mutta itellä nyt sattu olemaan tuo mittari tuossa käytettävissä niin piti sitten alkaa pelottelemaan itseään :D Mielenkiintoinen havainto oli, että mittarihärpäke antoi tuolle matalimmalle aalle 10 hertsiä ylävirettä ja saman verran tuolle ylimmälle Dlle joten ... ÄMPH.
Mutta kaipa sitä tällä äänellä vielä ilkiää kailotella, kun ei tuo nyt kuitenkaan niin karmiva ero ole... Oon sitte hilijoo jos joku kuuntelija näin ei kestä kuunnella :D
Kiitos ja anteeksi ;)
(emmie ees laula muuta ku pianon pimputuksen "tukena", joten turhaan ees mietin tämmöstä) | |
Ei ehkä liity suoranaisesti aiheeseen mutta yliopistossa jollain luennolla kerrottiin että äänenkorkeuden erotuskynnys (just noticeable difference, JND) on yleensä n. 1/12 puolisävelaskeleesta.
Ja tosta lisää triviaa:
http://www2.siba.fi/aleatori/index.php?id=67&la=fi
Pienin kuultavissa oleva sävelkorkeusero eli kynnysarvo (just noticeable difference) vaihtelee sävelkorkeuden mukaan. Jos taajuus on 30 Hz:n suuruusluokkaa (tavallisen pianon alimmat koskettimet), pienin havaittavissa oleva sävelkorkeusero on n. 10% taajuudesta, mikä perinteisiä intervallinimiä käyttäen on suunnilleen suuri sekunti. Jos taajuus on 1000 Hz:n tietämissä (kaksi- ja kolmiviivaisen oktaavin rajalla) kynnysarvo on edelleen n. 3 Hz, mutta tällä alueella 3 Hz on enää noin 5 puoliaskelen sadasosaa (eli 5 senttiä). Jos taajuus ylittää 1000 Hz, kynnysarvo on 0,25% taajuudesta, mikä tarkoittaa yhä pienempää ja pienempää intervallia. (Butler, 1992). Matalimpia ääniä lukuun ottamatta kynnysarvo on siis huomattavasti pienempi kuin länsimaisen kulttuurin musiikissa yleisimmin käytössä olevien asteikkojen pienin intervalli, pieni sekunti. | |
Mä otan esimerkin kautta. 440 Hz, on yleinen ilmaisu, ja kaikki varmasti tietävät, mitä toi merkitsee. Viritetäänpä soitin sitten 440 Hz. Viereiselle penkille tuleekin istumaan viulisteja, ja hepä virttävät 442 Hz. Kyllä tuon huomaa jonkintasoisena epävireisyytenä. 2 Hz on noin 0.5 %, eikö totta. Eli tuossa jossain mainittiin 0.25 %, että sen jo huomaa, näin varmasti on. No sitten, ostat viritysmittarin, niin sen toleranssi on +/- 1% !!!! Tuohan tarkoittaa, että mittarilla virittämällä soitin (toisen viivan a) on jossain 435 Hz - 445 Hz välillä. Eikö, aika raju toleranssi, sanoisin. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
