| Aihe: Hubert Sumlin R.I.P | 1 |
|---|
|
Rivit harvenevat..
Yksi bluesin historian merkittävimmistä kitaristeista, Hubert Sumlin, on
poissa. Hän kuoli sunnuntaina 4. joulukuuta New Jerseyssä. Hän oli
80-vuotias. Kuolinsyy oli sydämen pettäminen.
http://www.blues-finland.com/news5/news0363_hubert_sumlin_kuollut.html |
|
"...I didn't wake up this morning."
Isolla kunnioituksella.
White men can't Monk |
|
Jää hyvästi H. Sumlin. Kiitos.
"Ihmisen Jumala rakensi variksenpelättimestä, apinasta ja niistä tunteista, jotka jäivät yli kun lammas oli luotu." - Hotakainen, Syntisäkki |
|
Aijai, nuori poikakin vielä. Ei ole enää montaa jäljellä.
Ollaan nyt rehellisiä. Ei metallimusiikki pyri koskettamaan kuulijoitaan älyn kautta. Klassinen usein pyrkii. Ja avantgarde jazz myös. -Pirkka@hifiharrastajat.org |
 Jussiman
06.12.2011 13:09:54 (muokattu 06.12.2011 13:10:05) | |
|
Legendaarinen kitaristi. RIP |
|
Howling Wolfilla taitaa olla bändi koossa taas. R.I.P Hubert. |
 sub zero
09.12.2011 16:09:36 (muokattu 09.12.2011 20:35:13) | |
|
Mitä Humlinista nyt voi sanoa (Wolfin levyjen perusteella)?
Saundi on ainakin paksu. En tiedä millaisilla kielillä se soittaa, mutta isolta kuulostaa. Tyyli oli kieltämättä mieleenpainuvan omaperäinen, ehkä lähin vertailukohta ovat Otis Rushin 1950-luvun levytykset, tosin Sumlinin soitto on astetta tai paria eläväisempää.
Mikä soolo minulle on jäänyt parhaiten mieleen, on tämä "I have a little girl", tosin pidän biisistä muutenkin aika paljon, mikä vaikuttanee asiaan. Kenen tahansa muun kitaristin soundi jäisi varmasti pahasti kappaleen raskaalla kädellä soitetun pianosoolon varjoon. "Who will be next one" on ehkä toinen, mikä tulee ensimmäisenä mieleen. Siinä Sumlinin bendaukset tuntuu sopivan erityisen hyvin yhteen Wolfin katkeran tilityksen kanssa. Hieman myöhemmissä levytyksissä (esim. "Love me darlin'") saundi on muuttunut selvästi hintelämmäksi, mikä voi johtua tietysti osin tuottajankin ratkaisuista. Mutta vikkelämmiltä kuulostavat bendaukset voisivat viitata kielienkin vaihtumiseen.
Ehkäpä vielä sooloja paremmin mieleen ovat painuneet Sumlinin soittamat riffit. "Spoonful'", "Commit a Crime", "Smokestack Lightnin'" jne.
Täytyy myöntää, että itselleni mieleen painuvimmat kitarajutut Wolfin levyillä on ennemminkin Willie Johnsonin eläytyvä soitto varhaisissa slovari-bluesseissa ja särö-lickit biiseissä, kuten "Everybody's in the Mood". Mutta Sumlinin isompi soundi ja mieleenpainuvampi tatsi sopii Wolfin yhtyeen ryminään vielä paremmin - ainakin mid/uptempo biiseissä, ja niitähän Wolf lähinnä levytteli. |
|
Uskomaton kitaristi. RIP.
"When I die, they'll say 'he couldn't play shit, but he sure made it sound good!'" - Hound Dog Taylor |
 karik
11.12.2011 00:19:53 (muokattu 11.12.2011 00:20:12) | |
|
Sumlin kertoi Wolfin dokussa, että Wolf opasti hänet soittamaan sormilla, siis ilman plekraa. |
|
http://www.youtube.com/watch?v=s865qLWy8-g
You can't spend what you ain't got, you can't lose what you ain't never had |
|
Never heard, paitsi nyt kun hän kuoli. Voi siis hyvinkin olla, että en tiedä bluesista ***** ***** huttua :-) Tiedän vain miltä se tuntuu ja miten sitä voi ilmaista.
80-vuotiaana kuolemista ei ainakaan voi lukea häpeäksi. Äijällä on ollut ainakin noin 40 vuotta enemmän aikaa opetella kitaran soittamista kuin vaikkapa jollain Pekka Järvisellä.
Kuoleman sureminen on ihan yhtä turhaa kuin surra, mitä ihmiselle on tapahtunut ennen syntymää. On alku ja on loppu. Siinä välissä on blues eli elämä. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
