Elektroniikka ja soitinrakennus ›

fox: Kait se nyt kumminkin on nF eikä pF ?? Ja ei tonekonkan arvoilla 47 nF ja 33 nF ole muuta eroa, kuin että 47 nF on "bassovoittosempi". Eli mitä suurempi konkka sen bassovoittoisempi ääni, kovin usein käytetään itäsillä mailla tuota 33 nF konkkaa, kun taas jenkkilässä ym. maissa useimmin on käytössä 22 nF konkka. (tai .022, kuten ilmaisevat he mieluusti)
 
Öää.
 
Loaded with 1 MegOhm / 47pf
 
http://www.emgpickups.com/content/w … ms/HZ_SL_Humbucker_0230-0221rA_.pdf
 
Kytkentäohjeessa mikä mulla on lukee tosiaan vaan konkan päällä .047.

Jeszse: Öää.
 
Loaded with 1 MegOhm / 47pf
 
http://www.emgpickups.com/content/w … ms/HZ_SL_Humbucker_0230-0221rA_.pdf
 
Kytkentäohjeessa mikä mulla on lukee tosiaan vaan konkan päällä .047.
 
Tuolla loaded with ei ole mitään tekemistä toneonkan kanssa. Siinä kerrotaan mikin resonanssitaajuus tietyllä rinnakkaiskapasitanssilla, joka muodostuu mm. piuhan kapasitanssista. Tonekonkka siis nF.

Sax-pappa: Tuolla loaded with ei ole mitään tekemistä toneonkan kanssa. Siinä kerrotaan mikin resonanssitaajuus tietyllä rinnakkaiskapasitanssilla, joka muodostuu mm. piuhan kapasitanssista. Tonekonkka siis nF.
 
Justjust. :P Onks mitää hajua mikä konkka tää on http://www.thomann.de/fi/fender_250k_controlsolid_shaft.htm ? Mulla olis yks tommonen himassa, mut voiko lätkästä viissatasien potikoitten kans? Kuoressa ei lue mitään.

Jeszse: Justjust. :P Onks mitää hajua mikä konkka tää on http://www.thomann.de/fi/fender_250k_controlsolid_shaft.htm ? Mulla olis yks tommonen himassa, mut voiko lätkästä viissatasien potikoitten kans? Kuoressa ei lue mitään.
 
Tuosta kuvasta ei voi päätellä oikeastaan mitään. Ootko siis tilannu T-marketista tuon potikan, missä on tullut mukana tuo konkka? Jos näin, niin kun tuo potikka on arvoltaan 250K, se on tarkoitettu yksikelaisille mikeille. Yksikelaisilla taas suositaan suurempia konkan arvoja sen takia, että ne leikkaa enemmän niitä korkeita taajuuksia pois.
 
Villi veikkaus siis, että 47nF?

Tuomoo: Tuosta kuvasta ei voi päätellä oikeastaan mitään. Ootko siis tilannu T-marketista tuon potikan, missä on tullut mukana tuo konkka? Jos näin, niin kun tuo potikka on arvoltaan 250K, se on tarkoitettu yksikelaisille mikeille. Yksikelaisilla taas suositaan suurempia konkan arvoja sen takia, että ne leikkaa enemmän niitä korkeita taajuuksia pois.
 
Villi veikkaus siis, että 47nF?
 
Joo, 47nF -konkan löysinkin koululta. Pistin sen sisään, mut eipä toi ainakaan viritysmittarille ny antanu mitään signaalia. EMG:n ohjeita noudatin kolvatessa...

Jeszse: Öää.
 
Loaded with 1 MegOhm / 47pf
 
http://www.emgpickups.com/content/w … ms/HZ_SL_Humbucker_0230-0221rA_.pdf
 
Kytkentäohjeessa mikä mulla on lukee tosiaan vaan konkan päällä .047.
 
Spekseissä on annettu mikin resonanssitaajuus, ja tuo 1M/47pF taitaa viitata mittausjärjestelyihin: Normi oskilloskoopin tuloimpedanssi on just tuo 1 MOhm ja kapasitanssi kymmenen - kymmenien pikofaradien luokkaa.
 
.047 merkintä konkassa ilmoittaa kapasitanssin mikrofaradeina, ja jenkkitapa on jättää desimaalipisteen edellä olevat nollat pois. Siis 0.047uF = 47nF.

Zeeboo: Spekseissä on annettu mikin resonanssitaajuus, ja tuo 1M/47pF taitaa viitata mittausjärjestelyihin: Normi oskilloskoopin tuloimpedanssi on just tuo 1 MOhm ja kapasitanssi kymmenen - kymmenien pikofaradien luokkaa.
 
.047 merkintä konkassa ilmoittaa kapasitanssin mikrofaradeina, ja jenkkitapa on jättää desimaalipisteen edellä olevat nollat pois. Siis 0.047uF = 47nF.
 
Kiitos vastauksista. Selvensi iha hyvin näitä arvoja, ja just tollanen konkka siel on sisässä nyt. :)

Löytyykös täältä piireistä kaveria Savon suunnalta, jolta sujuisi putkivahvistimen biasointi? Mikkelistä, Jyväskylästä (no ei oo Savossa mut silti tarpeeks lähellä!), Kuopiosta, Pieksämäeltä, Varkaudesta tai vaikka Juvalta?

Moi.
Onko kenelläkään kokemusperäistä tietoa näistä verkkovirtavirtaliittimeen paketoiduista häiriönpoistajista putkivahvistinkäytössä? Pitäis rei'ittää chassis, ja tuli mieleen, että ei kai siitä häiriönpoistosta haittaakaan olisi. Reikä vain tarvitaan suurempi kuin normaalilla IEC-kojerungolla...

mtnen: Moi.
Onko kenelläkään kokemusperäistä tietoa näistä verkkovirtavirtaliittimeen paketoiduista häiriönpoistajista putkivahvistinkäytössä? Pitäis rei'ittää chassis, ja tuli mieleen, että ei kai siitä häiriönpoistosta haittaakaan olisi. Reikä vain tarvitaan suurempi kuin normaalilla IEC-kojerungolla...
 
Eihän tuosta haittaakaan ole, mutta parhaimmillaan nuo ovat hakkurivirtälähteen sisältävissä laitteissa, estäessään hakkurin pörinöitten pääsyn verkkoon.

vvaltsu: Löytyykös täältä piireistä kaveria Savon suunnalta, jolta sujuisi putkivahvistimen biasointi? Mikkelistä, Jyväskylästä (no ei oo Savossa mut silti tarpeeks lähellä!), Kuopiosta, Pieksämäeltä, Varkaudesta tai vaikka Juvalta?
 
Soitinlaitehuolto J. Turunen, 050 378 7272

Jaksaisiko joku neuvoa miten releitä käytetään?
 
Haluaisin tehdä vastaavan looppiboksin kuin tuo uraltonen looper box ( http://uraltone.com/kauppa/product_ … p;XTCsid=3q1na9rusgh0dgkjtk2cvccnt4 ), mutta toteutettuna relekytkimellä niin, että varsinainen jalkakytkin olisi siitä erillään.
 
Jos siis korvaan tuon uraltonen kuvassa näkyvän kytkimen releellä, mitä vielä tarvitsen? Kulkeeko releen virta jalkakytkimen kautta? Miten eliminoida napsahdukset signaalitieltä?
 
Netistä löysin kyllä jotain ohjeita, mutta ne oli kaikki potenssiin kymmenen suhteessa omiin tarpeisiini (useita looppeja, piirejä ohjaamassa releitä jne), enkä oikein kyennyt hahmottamaan että mikä niissä oli itselleni oleellista ja mikä ei.

Fonisoul_: Jaksaisiko joku neuvoa miten releitä käytetään?
 
Haluaisin tehdä vastaavan looppiboksin kuin tuo uraltonen looper box ( http://uraltone.com/kauppa/product_ … p;XTCsid=3q1na9rusgh0dgkjtk2cvccnt4 ), mutta toteutettuna relekytkimellä niin, että varsinainen jalkakytkin olisi siitä erillään.
 
Jos siis korvaan tuon uraltonen kuvassa näkyvän kytkimen releellä, mitä vielä tarvitsen? Kulkeeko releen virta jalkakytkimen kautta? Miten eliminoida napsahdukset signaalitieltä?
 
Netistä löysin kyllä jotain ohjeita, mutta ne oli kaikki potenssiin kymmenen suhteessa omiin tarpeisiini (useita looppeja, piirejä ohjaamassa releitä jne), enkä oikein kyennyt hahmottamaan että mikä niissä oli itselleni oleellista ja mikä ei.
 
Tässä yks kytkis releen ohjaukseen, tuo punaisten viivojen alue on oleellinen: http://www.dvdplaza.fi/galleria/sho … hp/photo/23009/title/rele1/cat/1043

Fonisoul_: Jaksaisiko joku neuvoa miten releitä käytetään?
 
Haluaisin tehdä vastaavan looppiboksin kuin tuo uraltonen looper box ( http://uraltone.com/kauppa/product_ … p;XTCsid=3q1na9rusgh0dgkjtk2cvccnt4 ), mutta toteutettuna relekytkimellä niin, että varsinainen jalkakytkin olisi siitä erillään.
 
Jos siis korvaan tuon uraltonen kuvassa näkyvän kytkimen releellä, mitä vielä tarvitsen? Kulkeeko releen virta jalkakytkimen kautta? Miten eliminoida napsahdukset signaalitieltä?
 
Netistä löysin kyllä jotain ohjeita, mutta ne oli kaikki potenssiin kymmenen suhteessa omiin tarpeisiini (useita looppeja, piirejä ohjaamassa releitä jne), enkä oikein kyennyt hahmottamaan että mikä niissä oli itselleni oleellista ja mikä ei.
 
Onko tarkoitus, että rele on samassa kotelossa kytkimen kanssa?
 
Samanaiseen kytkentään tarvitset releen, jossa on kaksi vaihtavaa kärkeä, esim. https://www1.elfa.se/data1/wwwroot/assets/datasheets/htG6H_data_en.pdf . Kytkimeksi riittää 2P1T, josta toinen puolikas ohjaa relettä, ja toinen LEDiä.
 
Releen vetokäämin virta kulkee jalkakytkimen kautta. Käämin toinen pää tulee sähkölähteen (pariston) plussaan ja toinen kytkimen kautta maihin. Käämin rinnalle olisi hyvä kytkeä diodi nin, että diodin katodi on sähkölähteen plussan puolella. Tämän tarkoituksena on rajoittaa virran katkaisusta johtuvia käämiin syntyviä jännitepiikkejä. Diodiksi käy melkeinpä mikä hyvänsä tasasuuntausdiodi.
Vaikka noin: http://muusikoiden.net/dyn/users/93981.jpg
 
Napsauksista en ihan mahdottoman huolissani olisi, monissa vahvistimissa kanavanvaihto on toteutettu releillä ilman sen kummempia kommervenkkejä. Mutta jos haluat "takuu-napsumattoman", niin miten olisi toteutus optokytkimillä?
 
Edit: Tosiaan, merkkiledi voi tietysti olla releen vetokäämin rinnallakin, niinkuin tuossa kytkyssä, jonka mattim postasi. Silloin poljettava kytkin on vielä simppelimpi kuin minun kytkyssä. Jos loopperi on meininki olla yhdessä lootassa, niin releen vetokäämille voi ottaa virran suoraan paristolta, eikä tuota trankkuohjausta ei tarvitse rakentaa.
 
E#2: Luetunymmärrys näköjään tökkii. Niinhän tuosaa selvästi sanotaan, että loopperi omassa lootassaan ja kytkin omassaan... Monimutkaiseksi ei kannata alkaa tekemään: releen jännite loopperin sisään, ja maadoitus jalkakytkimellä.

.....tupla..........

Tarpeettoman monimutkaista, tai sitten ei - tarvitaanko lediä ? Jos, niin onko se jalkakytkimessä vai boxissa ? Vaikuttaa toteutukseen.
 
Kumminkin, ledittömän version saa toimimaan ihan niin, että laitat releen käämin virtalähteen plussaan, toinen pää jalkakytkimen jakin kärkeen, ja jalkakytkimen jakin runko maihin. Sitten vain releen kärjet ohjaamaan toimintaa.
 
Jos boxiin laitettava ledi on tarpeen, niin sen voi kytkeä releen käämin rinnalle, muistaen etuvatuksen. Tällöin tosin pitää olla se estosuuntaan kytketty vauhtipyörädiodi myös, muuten ledisi kärähtää ennen aikojaan.
 
Jos taas halutaan ledi jalkakytkimeen, vaatii se boxiin tuon transistoriohjauksen. Tällöin voi käyttää valmista ledillä varustettua jalkakytkintä.
 
Napsut eivät sitten tyypillisesti johdu releestä itsestään, vaan siitä että jostain efektin lähdöstä ja/tai tulosta puuttuu alasvetovastus. Eli toteuta ensin ihan sellaisenaan. Jos napsuu, niin sitten pitää selvittää mikä sen napsun aiheuttaa ja lisätä sinne vaikka luokkaa 1M tai suurempikin vastus signaalitien jakin kärjen ja rungon väliin.

Jonkun releen kanssa leikkiessä en saanut systeemiä toimimaan ilman konkkaa ohjausjännitteeltä maihin. 100uF pikkuelkon sinne taisin jättää.

Mistähän saisin sellaisen B50K potikan, missä on kuin kaksi potikkaa samassa? Biyangin analog delayssa on tuollainen 3+3 nastainen potikka ja mittaustulosten perusteella päädyin siihen, että kyseessä on kuin kaksikerroksinen potentiometri.
 
edit:
Uraltoneltahan noita löytyykin.

Kiitos kaikille releaiheeseen vastanneille, asia selkiytyi päässä aika hyvin.
 
Tarkoitus on itseasiassa rakennella sellainen rasia, jossa on kytkentäpaneeli pedaalilaudan lähteville ja saapuville piuhoille. Eli esimerkiksi neljän piuhan menetelmää käytettäessä ei tarvi piuhoja vedellä ympäri efektilautaa, vaan saa kaikki piuhat kytkeä vierekkäin samaan paikkaan. Lisäksi mukaan tulee nää pari looppia, kytkennät vahvistimen kanavanvaihtajaa varten, DI-boksi akkarille ja vahvistin korvamonitoreille.
Kaksi viimeistä on käytännössä Behringerin DI-100 ja MA-400 jotka saavat sitten vain uuden kotelon tuossa.