Kitarat: kitarakamat ›

kimurantti1: Tää on kyllä taivaan tosi. Tanssimusapuolella on yksipuolisemmat keikat ja pitemmät soittoajat, mutta siitä huolimatta huonompi palkka ja yleensä vähän huonommat työehdot kuin bilehommissa. Itsehän teen molempia, mutta jos voisi vaan valita noista kahdesta, niin ei tarvisi montaa sekuntia miettiä.
 
Eiköhän tilanne ole kohta sellainen että pitää olla hyvä päiväduuni jotta kannattaa käydä keikoilla?
Käsittääkseni suuri(n) osa bile/tanssikeikkaa tekevistä tekevät myös muita duuneja koska pelkillä keikoilla ei elä, tästä asiasta olen keskustellut kollegoiden kaa mm laivakeikoilla, kukaan ei ole kehunut että keikkaa pukkaa enemmän kuin koskaan, päinvastoin, aletaan olla aika lailla aallonpohjassa.
 
Mulla ei ole tietoa muista duuneista, en ole tehnyt muita duuneja, ainoastaan soittohommia about reilut 30 vuotta. Nyt kun on pari vuotta vakisoittamisen lopettamisesta niin asioita osaa katsoa vähän eri vinkkelistä.
Totuushan on se että jossain vaiheessa kaikkien tanssi/bilekeikkaa tekevien eteen tulevasta kaikesta negatiivisesta osastosta (=paska majoitus, paska ruoka, pitkät, matkat, paska liksa, vittumaiset liimataiset/tanssiturakaiset/känniääliöt/ravintolapäälliköt etc) huolimatta ylivoimaisesti SUURIN osa keikoista on helppoa ja mukavaa peruskauraa, mm laivavedot, jos vaan pää kestää ja on ok bandi eikä ole viinan kaa ongelmia. Ne on vaan ne negatiiviset asiat mistä yleensä puhutaan.
 
Jossain vaiheessa ainakin ammattimaisen keikailun kyseessä ollen nuo kaikki edellämainitut asiat saattavat alkaa rassamaan JOS on ajatteleva ihminen, ite oon pitänyt yhen totaalisen kahen vuoden tauon keikkailusta kun kolmas kersa synty, 17 keikkaa/kk keskiarvo alkoi olla siinä kohtaa liikaa.
 
Oon ollut kohta pari vuotta harrastebandissa harvakseltaan keikkaillen, selkee ero aikaisemmin tekemääni päätoimiseen tanssimusatouhuun on se että keikoilla on aina kivaa, saa soittaa kvartetilla+solisti, kamat on viimesen päälle, keikoille ei tarvi mennä ha+peräkärryosastolla, nuotit löytyy kaikkiin biiseihin, pidetään jopa treenejä, kukaan ei valita mistään, keikoista ei stressata, niitä joko on tai sitten ei. Selvähän se on että ammattimaisesti keikkaileville toimeentulo on se tärkein pointti, ei se että joka keikka on yhtä juhlaa ja hauskanpitoa. Rutiinipuolellahan töissä mennään ja joskus jokaista vituttaa ja väsyttää, on sitten duuni mikä hyvänsä.
Muut äijät tekee sellasta duunia jolle nostan hattua ja johon verraten soittajan homma on todellakin aivan käsiraha. Olen oppinut ymmärtämään myös sen että joillekkin keikkailu on välttämätön henkireikä fyysisesti ja henkisesti raskaan ja vaativan päivätyön vastapainoksi.
 
Mun keikkamäärä on varmaan jossain 3000:n kieppeillä kun laskee vuodesta 76 alkaneen "uran" kokonaiskeikkamäärän. Ei ihan hirveesti mutta varmasti tarpeeksi että voi olla jotain mieltä esim tanssimuusikon ammatista ja sen muuttumisesta kulta-ajoista tähän päivään.
Nyt ajatellen jos jotain olisi pitänyt tehä toisin niin olisi ehdottomasti kannattanut hankkia koulutus johonkin "oikeaan" duuniin viimestään siinä kohtaa kun mittarissa alkoi oleen 35 vuotta. Sillon sitä ei ajatellut kun keikkaa pukkasi haitaksi asti.
Myös reilu parikymppisenä kesken jätetyt musaopinnot olisi voinut saattaa loppuun, mutta mitäs näistä, niin makaat kuin petaat ja peiliin voi aina tarvittaessa katsoa.
 
Itse aihetta sivuten, mun musamaku oli joskus lähinnä alueella Eagles, Elo, Chicago,Beatles, Steely Dan etc melodinen musa, sitten tuli Heepit ja Purplet, sitten tuli proge, Pink Floyd, Genesis, Yes, Camel etc... fuusio/hissikitarasankarit Al Di Meolat, Ritenourit ja Carltonit etc...jostain 30v-50v oli sitten hiljasempaa kuunteluosastolla kuin myös kitaransoitossa, keikkailu oli basso/kiipparit osastoa, nyt mennään soiton osalta uudella innolla kitaran kaa ja pääosin jossain blues/hissimusa/jazz -maastossa, kuuntelupuolella enempi laidasta laitaan, humppa/iskelmä poislukien.
Kamat on vaihtuneet vuosien saatossa monen monta kertaa, ainoastaan Yamaha SG 2000 kitara on edelleen käytössä ja sillä voi vetää edelleen mitä vaan, humpasta heviin.